Jonas Bonnierilla on käsissään kultakimpale. Hän on kirjoittanut romaanin yhdestä Ruotsin rikoshistorian näyttävimmästä ryöstöstä. Yhdeksän vuotta sitten tehty rikos tunnetaan nimellä helikopteriryöstö.
Ryöstäjät lensivät helikopterilla rahavaraston katolle, murtautuivat sisään ja häipyivät vieden mukanaan 40 miljoonaa kruunua eli noin neljä miljoonaa euroa. Ja mikä parasta, rahoja ei ole vieläkään löydetty.
Ei siis ihme, että Helikopteriryöstö-kirjaa on myyty Ruotsissa 100 000 kappaletta ja käännösoikeuksia on myyty yli 30 maahan.
Media- ja kustannusalalla työskennellyttä Bonnieria hymyilyttää. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, mutta ne eivät ole olleet kaupallisia menestyksiä. Ne ovat olleet suorastaan floppeja.
Nyt kiinnostusta riittää. Hän on kiertänyt kirjansa tiimoilta ympäri Eurooppaa ja nyt vuorossa on Suomi. Heti ensitöikseen Bonnierin on kuitenkin tunnustettava, ettei loistava idea Helikopteriryöstö-kirjasta suinkaan ollut hänen.
– En olisi itse ikimaailmassa keksinyt kirjoittaa dekkaria. Se oli puhtaasti kustantajani idea. Minulla oli työn alla aivan toinen kirja, mutta kustantaja arveli, ettei saisi myytyä niin epäkaupallista kirjaa kenellekään. Joten hän esitteli minulle idean tositapahtumiin perustuvasta kirjasta.
Ruotsi on täynnä menestyviä dekkarikirjailijoita. On hämärän peitossa, miksi vuosisadan ryöstötarinan kirjoittajaksi valikoitui juuri Jonas Bonnier. Hän epäilee, että kaikilta muilta oli jo kysytty.
– Luulen, että olin listalla numerolla 23, hekottelee Bonnier.
Rikkaaseen Bonnierin mahtisukuun kuuluva Jonas Bonnier pääsi kirjan myötä tutustumaan perusteellisesti rikolliseen alamaailman. Vaikka helikopteriryöstö oli maailmanluokan uutinen, oli tapahtuma Bonnierille täysin vieras.
– Luulen, että olen ainut ihminen Ruotsissa, joka ei ollut kuullut siitä.
Se ei kuitenkaan haitannut, sillä tapahtumasta löytyi yllin kyllin taustamateriaalia. Lehdissä vuosisadan ryöstöstä kirjoiteltiin palstatolkulla.
Täydellisen ryöstön käsikirja
Bonnierilla oli mielessään Ocean's Eleven -elokuva. Hän halusi rakentaa kirjansa saman kaavan mukaan. Pääosassa olisi ryöstön suunnittelu.
Tähän hän sai apua itse ryöstäjiltä. He olivat juuri vapautuneet vankilasta ja olivat valmiita antamaan haastatteluja taustatiedoksi.
– Yritin hahmottaa heidän tarinoistaan tapahtumien kulun. Sitä en tiedä, miten totuudenmukaisia heidän kertomuksensa olivat.
Totuudella ei ollut niin väliä, sillä olihan Bonnier kirjoittamassa fiktiivistä romaania. Hän sulatti yhteen faktaa ja fiktiota ainoana päämääränään hyvä tarina. Hän joutui paikkaamaan aukkoja mielikuvituksellaan, sillä ryöstäjien haastatteluista ei aina saanut tolkkua.
– He ovat tottuneet puhumaan koodikieltä, jota sivulliset eivät ymmärrä. He eivät ikinä puhuneet ihmisistä tai paikoista nimillä.
Ryöstäjät olivat kuitenkin Bonnieria kohtaan ystävällisiä ja avoimia. He kertoivat suunnitteluvaiheesta niin tarkasti, että Helikopteriryöstöä voi pitää täydellisen ryöstön käsikirjana.
Eikö Bonnieria pelottanut olla läheisissä tekemisissä ammattirikollisten kanssa?
– Ei. Asiaa auttoi, että olimme molemmin puolin hyvin rehellisiä. Tosin ehdottaessani puhelinnumerojen vaihtoa ryöstäjät totesivat, että minun kannaltani on parempi, ettei heidän puhelimissaan olen minun numeroani.
Kaikkia tietenkin kiinnostaa, missä 40 miljoonaa kruunua ovat. Bonnier antaa kirjassaan vihjeen rahojen kohtalosta, mutta ei hänkään tiedä totuutta.
– Kaikissa haastatteluissa minulta kysytään, tiedänkö missä rahat ovat, onko kirjan antama kuva totta? Vastaan aina, että kaikki on totta, virnuilee Bonnier.
Helikopteriryöstö ja kadonneet rahat ovat vaivanneet ruotsalaisia. Kun Ruotsissa uudistettiin setelit, kaikki riemuitsivat, että nyt ryöstäjien rahat vanhentuvat, kertoo Bonnier.
– He eivät tulleet ajatelleeksi, että ammattirikolliset eivät kaiva maahan kuoppaa ja säilö rahoja sinne. Kyllä heillä on keinot rahanpesuun.
Parta pilasi tapaamisen Jake Gyllenhaalin kanssa
Ryöstötarina herätti kiinnostusta myös Hollywoodissa. Netflix on ostanut elokuvaoikeudet kirjaan. Tuottajana ja pääroolissa olisi näyttelijä Jake Gyllenhaal. Bonnier on hyvin realistinen elokuvan toteutumisen suhteen.
– Vastaan kaikille, että ehkä ensi vuonna tuotanto käynnistyy. Olen oppinut, että Hollywoodissa kaikki kestää. He ostavat oikeuksia lukemattomiin kirjoihin ja vain harvat päätyvät tuotantoon.
Bonnier ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä amerikkalaisen elokuvakoneiston kanssa. Hän on aiemminkin saanut myytyä käsikirjoituksia Hollywoodiin. Ensimmäisellä kerralla hän lähti varta vasten Los Angelesiin kaupittelemaan käsikirjoituksiaan.
– Se olisi ollut huikea idea 21-vuotiaana. Mutta olin 51-vuotias entinen toimitusjohtaja, virnistää Bonnier.
Mutta reissu vaikutti olevan menestys, ainakin aluksi.
– Marssin aika isoon tuotantoyhtiöön ja kaikki olivat siellä, että "vihdoinkin sinä tulit! Olemme lukeneet käsikirjoituksesi ja me rakastamme sitä! Se on mahtava!"
– Meillä oli 15 minuutin loistava tapaaminen ja he rakastivat minua ja käsikirjoitustani läpi sen varttitunnin, muistelee Bonnier.
Tuotantoyhtiö lupasi palata asiaan maanantaina. Jonas Bonnier odotti ja odotti. Hän arveli, että oli ymmärtänyt väärin ja he olivat tarkoittaneet seuraavaa maanantaita. Muutama maanantai kului ja Bonnier yritti itse ottaa yhteyttä. Hän tavoitti ainoastaan assistentin assistentin. Kesti yli puoli vuotta ennen kuin hän sai kiinni haluamansa henkilön.
– Jälleen keskustelu oli mitä mahtavin. Agentti sanoi "missä olet ollut? Totta kai teemme yhdessä elokuvan. Siitä tulee fantastinen." Tämä kuvastaa hyvin Hollywoodia. Siellä ei ole huonoja tapaamisia, mutta se on eri asia, miten pitkälle ne johtavat.
Bonnier oli vähällä tavata myös elokuvansa tuottajan Jake Gyllenhaalin New Yorkissa. He olivat sopineet tapaamisen heti Gyllenhaalin Broadway-esityksen jälkeen. Tovin odottelun jälkeen assistentti tuli kertomaan, että Jakella saattaa kestää, koska hän trimmaa partaansa.
– Sanoin, että voin ilman muuta odottaa vielä hetken. Assistentti antoi kuitenkin ymmärtää, että trimmaamisessa saattaa kestää todella kauan. Niinpä ymmärsin lähteä. Parta oli selvästi tärkeämpi kuin minä!
Talvet kuluvat Miamissa
Bonnier asuu osan vuodesta Miamissa. Hän muutti sinne, kun lopetti työt Bonnierin toimitusjohtajana ja toinen lapsista oli lähdössä opiskelemaan Yhdysvaltoihin.
– Elämässä oli tilanne, että oli mahdollista tehdä jotain uutta. Lapset muuttivat pois kotoa, koiramme kuoli ja lopetin työt. Päätimme vaimoni kanssa suunnata Amerikkaan. Siihen en osaa vastata, miksi juuri Miamiin. Sitä ihmettelevät monet amerikkalaisetkin, virnistelee Bonnier.
Vuodet Bonnierin toimitusjohtajana osuivat juuri siihen saumaan, kun media-alan murros oli kiivaimmillaan. Jonas Bonnier joutui tekemään paljon vaikeitakin uudistuksia.
Hänen mukaansa monet mediatalot ovat yhä liikaa kiinni vanhassa.
– Kaikkialla ei ole vielä ymmärretty, että perinteisen massaviestinnän aika on ohi. Digitalisaation myötä media on muuttunut yhä enemmän suoraksi kahdenväliseksi kommunikaatioksi.
Nykyään Jonas Bonnier on mukana perheyhtiön hallinnossa vain omistajan ominaisuudessa. Bonnierin perheyhtiö omistaa Ruotsissa kustantamon lisäksi lukuisia lehtiä, kuten Expressenin ja Dagens Nyheterin. Suomessa Bonnier omistaa useiden lehtien lisäksi Akateemisen kirjakaupan sekä Tammen ja WSOY:n.
Jonas Bonnier tuntee hyvin kustannusmaailman lainalaisuudet ja nyt hän pohtii, mitä kirjoittaisi. Helikopteriryöstö osoitti, että rikoskirjallisuus myy. Ruotsissa tilanne on paljon kärjistyneempi kuin Suomessa. Naapurimaassa myydyimpien listalta löytyy lähes yksinomaan dekkareita.
Viimeisimmän kirjansa Jonas Bonnier teki pelkästään äänikirjana, sillä niiden suosio kasvaa kohisten. Kuten monet muut kirjailijat, myös Jonas Bonnier on kääntänyt katseensa televisioon. Hänellä on useita tv-käsikirjoituksia työn alla. Yksi Jonas Bonnierin käsikirjoittamista sarjoista alkaa pyöriä Ruotsissa TV4:llä ensi vuonna.
Kun Ruotsissa illat pimenevät ja sataa räntää, Jonas Bonnier suuntaa Miamiin ja pysyy siellä kevääseen asti. Kirjoitushommat sujuvat sielläkin, vaikka aurinko houkuttelee ulkoilemaan.
– Miamistakin löytyy pimeä huone, johon voin sulkeutua kirjoittamaan, nauraa Bonnier ruotsalaiseen tapaan valoisasti.