Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan väitteet edeltäjänsä Jorma Ollilan raivokohtauksista ja pelon ilmapiirin luomisesta silloiseen matkapuhelinjättiin pitävät pitkälti paikkansa, sanoo apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopistosta.
Vuori ja strategiaprofessori Quy Hyu todistivat tämän laajassa tutkimuksessaan, johon oli haastateltu 76 nokialaista yhtiön korkeimmasta johdosta ja keskijohdosta. Tutkimus julkaistiin vuonna 2015 ja se uutisoitiin tuolloin laajasti.
– Tutkimus näytti selvästi, että Nokiassa vallitsi pelon ilmapiiri, joka johti juuri Siilasmaan kuvaamiin ongelmiin yhtiössä, Vuori kertoo Ylelle.
Siilasmaa luetteli Helsingin Sanomien haastattelussa, kuinka pelon ilmapiirissä kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä pantattiin ja vaikeiden kysymysten esittäjä leimattiin riidanhaastajaksi. Siilasmaa pitää pelon ilmapiiriä yhtenä syynä Nokian puhelinliiketoiminnan romahdukseen.
– On vaikeampi kuitenkin ottaa kantaa, kuinka paljon pelko johtui tietyistä tilanteista tai käyttäytymisestä versus kokonaistilanteeseen, missä Nokia silloin oli, Vuori toetaa.
Pelko levisi ylhäältä
Pelon ilmapiiri levisi Vuoren mukaan ylimmän johdon kautta. Kun yhtiön johto kiinnitti huomiota ulkoisiin uhkiin, koki keskijohto sen nimenomaan johdolta tulevana paineena, mikä loi pelkoa johtoa kohtaan.
Toinen pelon levittäjä olivat tarinat johtajien aggressiivisesta käyttäytymisestä. Vuoren mukaan esimerkkejä Ollilan huutamisesta kertoi kymmenkunta haastateltua.
– Heille kaikille ei oltu huudettu, mutta he olivat kuulleet, että joillekin oli huudettu.
Vuoren mukaan huutamisissa saattoi paikoin olla vivahdetta uhkailusta.
– Tampereella oli yksi isompi esitys, jossa oli luotu tosi kovaa painetta tai syntynyt mielikuva, että tuloksen täytyy parantua tai saattaa käydä huonosti.
Pelon ilmapiirin merkittävin seuraus oli Vuoren mukaan se, että keskijohto alkoi antaa ylimmälle johdolle epärealistisia lupauksia ja raportoimaan hyvin ruusuisesti edistysaskelista tuotekehityksessä.
– Tällöin ylimmälle johdolle muodostui vääristynyt kuva siitä, miten nopeasti Nokia pystyy reagoimaan esimerkiksi (kilpailija) iPhoneen, Vuori kertoo.
Miksi johdolle annettiin liian ruusuinen kuva?
– Pelättiin joko huutamista tai muuntyyppisiä rangaistuksia. Jos ei sanonut, mitä odotettiin, joutui esimiehen kiukun kohteeksi tai ihmiset pelkäsivät, että heitä rangaistaan siitä.
– Ilmapiiri oli juuri se, että johdon vaatimuksia ei saa kritisoida ja siitä ei hyvää seuraa, jos johtoa kritisoi tai kyseenalaistaa.
Minkä verran kaiken pieleen menossa oli Ollilan syytä?
– Ei missään nimessä kaikki. Ollilan kokonaisvaikutus Nokialle oli myönteinen.
Vuoren mukaan Nokian vaikeuksien taustalla oli paitsi pelon ilmapiiri myös radikaalisti muuttunut markkinatilanne vähintään yhtä tärkeänä selittäjänä.
– IPhone ja Android-käyttöjärjestelmä olivat täysin uudenlaiset kilpailijat Nokialle. Se herätti erityyppisiä reaktioita, mikä näkyi myös pelon kulttuurin voimistumisena.
Pelon ilmapiiristä seurasi Vuoren mukaan kiire saada tuotteita nopeasti markkinoille, mikä taas vaikeutti hyvien tuotteiden kehittämistä koko ajan.
Pelko yksi hypoteesi
Historiantutkija, professori Martti Häikiö pitää tärkeänä, että Nokian nousun ja romahduksen syyt tutkitaan perusteellisesti ja tieteellisesti. Häikiön mukaan ajatus pelolla johtamisen ilmapiiristä Nokian ongelmien selittäjänä on kuitenkin vain yksi hypoteesi muiden joukossa. Häikiö on kirjoittanut Nokian historian vuoteen 2000 asti.
– Yhden hypoteesin nostaminen ylitse muiden on hyvin ennenaikaista. Voidaan keskustella johtamisesta, mutta voidaan keskustella myös teknologian kehityksestä, markkinoinnista, operaattorien roolista ja organisaatiomalleista, Häikiö sanoo.
Häikiö korostaa, että Nokian romahduksen historiaa ei ole kirjoitettu systemaattisesti ja perusteellisesti alkuperäislähteitä käyttäen. Mukana olleiden muistot tapahtumista ovat tärkeitä, mutta eivät riitä tulkintojen tekemiseen historiantutkijalle.
– Se on vielä tutkimatta, miksi ja miten tämä maailmanmarkkinajohtaja menetti asemansa matkapuhelinliiketoiminnassa, Häikiö sanoo.
Hänen mielestään Siilasmaan ulostulon arvo on siinä, että hän puhuu omasta ajastaan ja omista kokemuksistaan. Siilasmaan voimakasta kritiikkiä edeltäjäänsä kohtaan on pidetty harvinaislaatuisena puheenvuorona yritysmaailmassa.
Moni on kysynyt, miksi Siilasmaa halusi juuri nyt aloittaa uudelleen keskustelun Nokian johtamiskulttuurista Jorma Ollilan aikakaudella, vaikka asiasta on vuosien mittaan kirjoitettu paljon jo aikaisemminkin.
Häikiö ei ole Siilasmaan otteesta yllättynyt. Hän pitää tavanomaisena, että uuden johdon näkökulmasta edeltävän johdon kausi on ollut ongelmallinen.
– Se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, Häikiö sanoo.
Nokia taas huipulla
Häikiön mukaan Siilasmaan kausi Nokian puheenjohtajana on joka tapauksessa ollut suuri menestys ja Nokia on tehnyt hienon paluun teknologiajättien maailman huipulle keskittymällä verkkoliiketoimintaan, myymällä matkapuhelintoiminnan ja viemällä läpi yritysostoja.
– Siilasmaan kausi on ollut valtava menestys, mutta siitäkin on liian aikaista sanoa, kuinka paljon se on Siilasmaan ansiota.
Häikiö katsoo, että johtamistyylin nostaminen ensisijaiseksi syyksi Nokian menestymistä eri aikoina arvioitaessa, on liian yksinkertaista ja jättää huomiotta monta samaan asiaan vaikuttavaa tekijää. Hän vertaa Jorma Ollilan kauden jälkikäteistä arviointia Urho Kekkosen tai Applen entisen johtajan Steve Jobsin johtamistyylin ruotimiseen irrallisena muista menestykseen vaikuttavista tekijöistä.
Asioiden todelliset kehityskulut ja vaikutussuhteet voivat suppeissa tarkasteluissa jäädä kiinnostavien havaintojen ja kuvailujen varjoon.
– Menestyksen selittäminen pelkästään henkilöiden luonteella on haastavaa. Itse miellän tällaisen teknologiajätin historiaa eri tavalla, professori Häikiö sanoo.
Ollila kiistää
Jorma Ollila kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa Siilasmaan puheita sanomalla, että ne ovat kärjistettyjä tai eivät pidä paikkaansa.
Ollila toimi Nokian toimitusjohtajana 1992–1999, pääjohtajana 1999–2006 sekä hallituksen puheenjohtajana 1999–2012. Risto Siilasmaa aloitti Nokian hallituksessa 2008 ja valittiin Ollilan seuraajaksi 2012.
Sekä Siilasmaa että Ollila kieltäytyivät Ylen haastattelusta sunnuntaina.
Lue lisää: