Vakoilun historiaa tutkinut valtiotieteen tohtori ja ex-diplomaatti Jukka Seppinen sanoo seuranneensa Airiston Helmen tapausta huolestuneena jo pitkään. Hän kummeksuu, miksi kauppojen on annettu syntyä näin läheltä tärkeää vesiväylää, joka johtaa muun muassa Naantalin öljyjalostamoon.
Meriväylän katkaiseminen edes lyhyeksi aikaa olisi Seppisen mukaan vakava tilanne. Seppinen kiinnittää huomiota varsinkin alueelle rakennettuihin helikopterikenttiin.
– Niille on mahdollista siirtää kriisitilanteessa nopean toiminnan joukkoja.
Seppisen mukaan Turun saariston ja Ahvenanmaan suunta on jo pitkään ollut strategisesti tärkeä. Saksalaiset rakennuttivat Turussa salaa sukellusveneen ennen toista maailmansotaa, ja laivaliikenteen lisäksi alueella kulkee tietoliikennekaapeleita.
– Ensimmäinen kaapeli tuli sinne jo autonomian aikana Norjan halki Pietariin.
Seppinen arvioi, että Airiston Helmen omistamista kiinteistöistä on ollut helppo tarkkailla meriväylän laivaliikennettä. Pelkkiä näköhavaintoja Seppinen ei pidä merkittävinä, vaikka siinä on kulkenut myös Naton sota-aluksia. Niitä tarkkaillaan muutenkin, Seppinen sanoo.
Seppinen ei osaa arvioida, onko kiinteistöissä ollut esimerkiksi kuuntelulaitteita, mutta Supo ei ole sellaisesta kertonut.
Suomessa poikkeuksellisen vilkasta keskustelua
Tammikuussa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Kirsikka Riekkinen ja emeritusprofessori Arvo Vitikainen selvittivät valtioneuvoston kanslian pyynnöstä, miten maanomistus strategisten kohteiden lähellä on säädetty muissa Euroopan maissa.
Lopputulos oli, että muissa maissa strategisten kohteiden lähellä olevaa kiinteää omaisuutta voi hankkia suurin piirtein samalla tavalla ja samoin rajoituksin kuin Suomessa. Virossa ulkomaalaisten oikeutta hankkia maata strategisten kohteiden läheltä on joissakin tapauksissa rajoitettu tiukemmin.
Riekkinen ja Vitikainen selvittivät maanomistamisoikeutta kaikkiaan kahdeksassa eri maassa. Kaikissa maissa käydään jossain määrin keskustelua maanomistuksesta strategisten kohteiden lähellä, mutta Suomen tilanne on poikkeuksellinen. Täällä maanhankkimista koskeva uusi lakiehdotus tulee eduskuntaan marraskuussa.
Minusta keskustelua pitäisi rauhoittaa.
emeritusprofessori Arvo Vitikainen
– Meidän selvityksen mukaan tällaisia hankkeita ei ole muissa maissa vireillä, sanoo emeritusprofessori Arvo Vitikainen.
Vitikainen arvioi, että Suomessa tilanne maan omistuksen osalta on hallinnassa ja menossa eteenpäin, kun eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden lain. Jos laki hyväksytään, se mahdollistaa pakkolunastuksen ja etuosto-oikeuden.
– Minusta keskustelua pitäisi rauhoittaa. Ei Suomessa mitään nopeita ääriliikkeitä tarvitse tehdä.
Presidentti ja avainministerit ovat keskustelleet ulkomaisesta kiinteistöomistuksesta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta jo viime vaalikaudella, vuosina 2011–2015. Keskustelua on käyty myös presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli niin sanotussa tp-utvassa.
Ylen saaman tiedon mukaan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavien ministerien kokouksessa olisi myös havainnollistettu karttojen avulla ulkomaista kiinteistöomistusta strategisten alueiden läheisyydessä eri puolilla Suomea.
Keskustelu kiihtyy myös eduskunnassa
Ylen tietojen mukaan myös eduskunnan puolustusvaliokunnalla oli viime vaalikaudella nähtävänään karttoja ulkomaalaisten omistamista kiinteistöistä Suomessa.
Ulkomainen kiinteistöomistus esimerkiksi armeijan alueiden tai merkittävien vesiväylien läheisyydessä tuli keskusteluihin etenkin Venäjän Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014.
Turun saariston operaation jälkeen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyytää suojelupoliisia ja puolustusvoimien sotilastiedustelua kuultavaksi Turun saariston rahanpesututkinnasta. Ulkoasiainvaliokunta haluaa kysyä, onko rahanpesututkinnassa tullut ilmi muita, esimerkiksi Suomen puolustukseen liittyviä asioita.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan suojelupoliisia ja puolustusvoimia pyydetään kuultavaksi lähipäivinä. Kuuleminen järjestettäneen eduskunnan turvatilassa.
Vanhanen kertoi tiistaina aamupäivällä, että häntä ei ole ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana erikseen informoitu Turun saariston rahanpesututkinnasta.
Lisää aiheesta:
Presidentti Niinistö: "Olin tietoinen Turun saariston operaatiosta jo pitkään"