Kännykkä jää kotiin tai se pidetään koulupäivän aikana suljettuna repussa. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta tilanne on pian ranskalaiskoululaisten osalta tämä.
Idea on hyvä, sanoo lastenpsykiatri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Jukka Mäkelä. Oppiminen nimittäin vaatii työtä.
– Aivot kehittyvät läpi lapsuuden ja nuoruuden. Etuotsalohkoilla paneudutaan sellaiseen, mikä ei ole ihan vain hauskaa.
Väliin tulee koukuttava kännykkä, Mäkelä sanoo.
– Me aikuiset tiedämme, kuinka viesti voi keskeyttää palaverin tai kahdenkeskisen keskustelun. Lapset ovat tälle paljon alttiimpia, koska heidän etuotsalohkonsa vasta kehittyvät.
Koulu on Mäkelän mukaan juuri se paikka, jossa lapsen ei kuuluisi altistua ylimääräisille ärsykkeille.
– Koulu on erityisesti viritetty lisäämään keskittymiskykyä. Sitä lasten pitäisi harjoitella. Aivoja ei voi kehittää ilman harjoittelua.
Ylivilkkaus ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Mäkelä ei voi olla näkemättä yhteyttä tilaston ja lasten kännykänkäytön välillä.
Koulussa olisi lastenpsykiatrin mukaan opittava sosiaalisen median salojen sijaan sosiaalista vuorovaikutusta eli ihan oikeaa ihmisten välistä kanssakäymistä.
– Liikkuva ja värikäs kuva koukuttaa. Se ei koske pelkästään ihmistä vaan myös kädellisiä eläinsukulaisiamme. Laitteet ovat koukuttavia, mutta tehtävänä olisi koukuttua toisiin ihmisiin ja vuorovaikutukseen.
Mäkelä löytää kännyköiden käytöstä kouluissa vain vähän hyvää sanottavaa. Kilpailu hyväksynnästä sosiaalisessa mediassa haavoittaa, laitteiden hintahaarukka eriarvoistaa, Mäkelä manaa.
– Koukuttuminen lisää ylivilkkautta samalla, kun keskittymisen väheneminen lisää ylivilkkautta, hän summaa.
Opetushallituksen lakimies: "Ei kategoriselle täyskiellolle"
Koulun erityispiirteitä on se, että saman katon alla on valtava määrä eri-ikäisiä ihmisiä.
Ikä tulisi ottaa huomioon myös kännykkää koskevissa päätöksissä, sanoo opetushallituksen lakimies, luokanopettaja Laura Francke.
Francken mukaan on tilanteita, joissa kännykän käyttöä ei yksinkertaisesti pitäisi kieltää.
– Aina pitäisi saada olla oikeus olla yhteydessä huoltajaan tai ystävään. Että voisi sopia asioita koulupäivän aikana.
Kyse on käytännön järjestelyistä.
– Esimerkiksi niin, että sanot opettajalle, että nyt pitäisi käyttää kännykkää. Ja opettaja antaisi aina luvan.
Oppituntien osalta Suomessa on selkeämmät sävelet kännykän käytöstä kuin välitunneilla. Onko koululla oikeus kieltää kännykän käyttö välitunnilla?
Perusteita kiellolle olisi, sillä liikunta lisää oppimiskykyä.
– Mitä tulee välitunteihin, olemme yrittäneet viestittää, että liikunta on tärkeää – että koulun piha olisi liikkumiseen kutsuva. Myös sosiaalinen aspekti on tärkeä.
– Kännykän käyttöä voi rajoittaa myös välitunnilla.
Toisaalta Francke antaa liudan vaihtoehtoja.
– Joku välitunti voi olla sellainen, että kännykkää ei saa käyttää. Toisella sitten saa käyttää. Voidaan myös päättää, missä kännykkää saa käyttää. Toisaalta voidaan määrätä kännykkävapaa alue.
Ylipäänsä kysymys on Francken mukaan ennemminkin siitä, kuinka kännykän käytöstä koulussa sovitaan.
– Olemme yrittäneet tuoda viestiä, että kategorisen täyskiellon sijaan huoltajat ja oppilaat olisivat mukana keskustelemassa aiheesta. Silloin hekin sitoutuisivat sääntöihin, Francke sanoo.
Keskustelua aiheesta Francke pitää tervetulleena. Opetuksen suunnittelussa voi hänen mukaansa huomioida tarpeen pitkäjänteiselle keskittymiselle. Olisi rauhallisia tunteja ilman kännyköitä ja hektisiä tunteja, joiden aikana opetellaan etsimään tietoa.
– Toivomme, että opetuksessa käytetään joko koulun laitteita tai omia laitteita, koska tieto- ja viestintäteknologia ovat osa opetussuunnitelmaa. Koulu on mitä parhain paikka opettaa lapsille näitä taitoja, Francke muistuttaa.
Lue myös:
Ranska kieltää älypuhelimet kouluissa – täyskielto sai lainsäätäjiltä hyväksynnän