Mimmit koodaa -kampanjan vetäjä Milja Köpsi on sitä mieltä, että naisia ei ole kannustettu riittävästi ohjelmistoalalle.
Nelikymppinen Köpsi kertoo, että hän valitsi yläasteella ATK:n, muttei lopulta päässyt kurssille.
– Opinto-ohjaaja tuli sanomaan, että olisi hyvä, jos antaisit jollekin pojalle sinun paikkasi ja että sinä voisit mennä konekirjoitukseen.
Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha on kuullut koulutuksien osanottajilta samanlaisia tarinoita.
– On surullista luettavaa, kun vanhempien, yhteiskunnan tai opinto-ohjaajan olisi pitänyt kertoa tytöille, että ohjelmointi on arvokas tulevaisuuden taito. He ovat tehneetkin juuri päinvastoin, sanoi Roiha Radio Suomen Päivässä.
Mimmit koodaa -kampanja (siirryt toiseen palveluun) järjestää maksuttomia päivän koulutuksia aikuisille naisille pääosin pääkaupunkiseudulla. Koulutuksissa kerrotaan, mistä koodaamisessa on kyse.
– Kyselyissä monet teinitytöt ovat todenneet, että he eivät todennäköisesti tule käyttämään ohjelmistoja työssään.
Milja Köpsiä harmittaa, kun ei ymmärretä sitäkään, että esimerkiksi kännykkä on täynnä ohjelmistoja.
– Kun on kokonaan hukassa, mitä ohjelmointi tai koodaaminen on, siitä seuraa, ettei ohjelmoinnin pariin hakeuduta, sanoo Milja Köpsi.
Rasmus Roihan mielestä koodaamisessa tarvitaan uteliaisuutta ja juuri sellaista ongelmanratkaisukykyä, jota työelämässä olevilla ja ruuhkavuosia elävillä aikuisilla naisilla on.
Väärä käsitys nörteistä
Milja Köpsin mielestä nörtti-sanalla on negatiivinen kuva.
– Nörtti ei ole vain pitsaa syövä ja energiajuomia juova koodari. Nörtti voi olla mitä vain. Mielikuva nörtistä pitäisi muuttaa seksikkäämmäksi.
Rasmus Roihan mielestä nörttiys on kokenut uusrenessanssin.
– Monet koodin kanssa työskentelevät voivat olla thriatlonisteja ja he voivat olla aktiivisia yhteiskunnallisia keskustelijoita. He voivat olla isiä ja äitejä. Ei ole enää yhtä muottia koodarista.
Tuhansia osaajia tarvitaan
Roiha kertoo, että softayrityksille tehdyssä kyselyssä yritykset kertoivat tarvitsevansa 8 000 asiantuntijaa.
– Suurin osa yrittäjistä hakee kokeneita ohjelmistokehittäjiä, jotka ovat olleet työelämässä jo viisi vuotta. On todella iso duuni saada ihmiset ruohonjuuritasolla kiinnostumaan alasta, saada heidät opiskelemaan ja vielä saada heille työkokemusta junioritasolla. Matka kokeneeseen ohjelmistokehittäjään on pitkä, sanoo Roiha.
Mimmit koodaa -kampanjassa yritetään tarjota ratkaisua suureen asiantuntijapulaan.
– Vuosia on rummutettu, että osaajapulaa on. Voisiko yksi ratkaisu olla, että aletaan muuttaa asenteita ja koulutusmuotoja, jotta ohjelmoinnista kiinnostuneet aikuiset mimmit olisivat osa ratkaisua, kysyy Köpsi.
Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha on puolestaan sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada ulkomailta nostamaan suomalaista digiosaamista.
– Tänne pitäisi houkutella osaajia Lontoosta, Piilaaksosta ja Shanghaista. Pitäisi saada myös toinen puoli yhteiskunnasta eli naiset mukaan. Naisten pitää saada ohjelmisto-osaamista ja heidän pitää oppia, miten digiosaamista voidaan parantaa yrityksissä. Lisäksi nuoret pitäisi saada tekemään oikeita valintoja.
Mimmit koodaa -hankkeen syksyn kampanja käynnistyy tiistaina.
Lue myös: