Suunnitelmat yhdistää Helsinki ja Tallinna tunnelilla kokivat viime viikolla kolauksen, kun Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti Kauppalehdessä (siirryt toiseen palveluun) pitävänsä hanketta epärealistisena.
Helsinki–Tallinna-tunnelista tehtyjen selvitysten mukaan tunneli maksaisi arviolta 16 miljardia euroa. Maailman pisin rautatietunneli lyhentäisi matkaa Helsingistä Tallinnaan puoleen tuntiin.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että Helsingin ja Tallinnan yhteenkietoutuminen on huikeaa jo tällä hetkellä. Sinnemäki sanoo, ettei nähnyt Kauppalehden lausunnossa mitään hirveän isoa uutista.
– Kun selvitys tunnelista viime talvena Tallinnassa julkaistiin, olin siellä itse kuuntelemassa virolaisia ministereitä ja meidän omaa liikenneministeriä ja myös pormestari Vapaavuorta. Suunnilleen samanlaisen lausunnon hän silloinkin antoi, että tässä ja nyt hanke ei ole realistinen mutta pidemmällä tähtäimellä on mahdollista, että se kyllä toteutuu.
Sinnemäen mukaan mahdollisen tunnelin täytyy kykeytyä seudulliseen ja valtakunalliseen liikenneverkkoon, jotta se palvelisi mahdollisimman monia yhteyksiä. Lisäksi tunnelin tulisi ehdottomasti kytkeytyä lentokenttään.
– Tähän tarvii mukaan yhdistelmän, jossa on vahvasti mukana Suomen valtio, Viron valtio, Euroopan unioni ja merkittävä määrä yksityistä rahoitusta.
Ensimmäiset junat jouluna 2024
Rautatietunnelin rakentamista Helsingin ja Tallinnan välille on selvittänyt kaksi eri hanketta, joista toista on vetänyt julkisten tahojen FinEst Link ja toista liikemies Peter Vesterbacka nimellä FinEst Bay Area Project.
– Totta kai valtioiden ja kaupunkien pitää olla mukana mutta ei rahoituksessa, Vesterbacka sanoo.
Hänen mukaansa hanke pystytään hoitamaan täysin yksityisenä.
– Ollaan tehty todella tarkat laskelmat kannattavuudesta ja tällä hetkellä tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa ja siinä on siinä mielessä ihan hyvä bisneskeissi eikä ole mitään ongelmaa toteuttaa.
Vesterbackan mukaan rahoitusneuvottelut kiinalaisten kanssa ovat erittäin pitkällä ja vihreää valoa on tullut Shanghaista, Pekingistä, Singaporesta ja Lontoosta.
Vesterbacka pitää todennäköisenä, että rahoitus tulee Kiinasta sen takia, että hanke on kannattava.
– Hankkeen koko on 15 miljardia ja tavoiteaikataulu on aika tiukka eli tarkoitus on, että ekat junat liikkuu 24.12.2024 eli todella nopeasti.
Vesterbackan mukaan tuotto-odotukset perustuvat liikenteen kasvuun.
– Helsinki on maailman vilkkain matkustajasatama ja se kasvu johtuu suurilta osin Tallinnan liikenteestä. Se alkoi 1990-luvun alussa ja trendi on koko ajan ylöspäin. Myös Helsinki–Tallinna-lentokenttä tulee kasvamaan merkittävästi johtuen Aasian liikenteestä. Me vedetään tunneli lentokentältä lentokentälle 20 minuuttia eli käytännössä Helsingin ja Tallinnan kentät on yksi ja sama.
Vesterbacka uskoo, että jo 2030-luvulla päästään 50 miljoonaan matkustajaan, koska Kiina jatkaa kasvuaan ja Intia kasvaa myös todella nopeasti.