Lakkopäivän vaikutusten arvioinnissa käytetään yleensä kahta laskutapaa. Voidaan laskea lakon vaikutuksia koko kansantalouden kannalta tai sitten yksittäisten yritysten kannalta. Molemmilla tavoilla laskettuja lukuja on esitelty nytkin julkisuudessa.
Laskelmissa voidaan esimerkiksi laskea yhden päivän aikana menetetty tuotanto olettaen, että sitä ei myöhemmin kurota kiinni. Tai jos kurotaan, kuinka paljon se maksaa ylitöinä tehtynä.
On myös mahdollista ennustaa esimerkiksi lakon aiheuttamia myöhästymissakkoja. Vielä vaikeammin on laskettavissa mainehaitat, sillä niitä on täysin mahdoton arvioida etu- tai jälkikäteen.
Teknologiateollisuus ei ota mukaan palkkasäästöjä
Teknologiateollisuuden mukaan yhden päivän lakon vaikutukset ovat alalle 70 miljoonaa euroa.
Laskelma perustuu lakossa olevien yritysten liikevaihtoon tai tuotantoon. Mukaan on laskettu prosessiteollisuuden koneiden alas- ja ylösajot. Luku jaetaan työpäivien määrällä.
Teknologiateollisuus ei laske mukaan säästyneitä palkkakustannuksia. Lakkolaisille ei tarvitse maksaa palkkaa.
EK laskee kansantuotteen menetyksen
Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n laskelmien pohjana on kansantuotemenetys. Sen mukaan yhden lakkopäivän kokonaishinta olisi 50 miljoonaa euroa.
EK:n laskelma perustuu Tilastokeskuksen panos/tuotos-laskelmalle, jossa on otettu mukaan myös välilisiä vaikutuksia kuten esimerkiksi työnseisauksen vaikutukset kuljetuksiin ja alihankintaan. Kun tehtaalta ei tule tavaraa, ei ole tarvetta kuljetuksillekaan.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila kertoo, että heidän laskelmissaan ei oteta huomioon, voidaanko menetetty tuotanto jollakin aikavälillä ottaa kiinni vai ei.
– Emme myöskään arvioi mahdollisia mainehaittoja, joilla tarkoitetaan tilaajien suhtautumista jatkossa suomalaisiin valmistajiin, hän sanoo.
Urrila myöntää, että todellisten vaikutusten, jotka siis selviävät myöhemmin jos ollenkaan, arviointi tarkalleen on jokseenkin mahdotonta.
Palkansaajat eivät julkaise arvioita
Palkansaajapuolella arvioita ei ole tehty tai niitä ei ole ainakaan julkaistu.
SAK:n ekonomisti Patrizio Laina kertoo, että SAK ei ole tehnyt omaa arviota lakkopäivän hinnasta. Lukujen hankaluudesta on kuitenkin tuore esimerkki tältä vuodelta. Ay-liikkeen helmikuisen toimintapäivän vaikutuksia laskettiin puolin ja toisin.
EK:n mukaan panos/tuotos-laskelmalla toimintapäivän hinnaksi tuli 120 miljoonaa euroa. SAK laski vaikutukset niin, että tekemättä jäänyt työ kiritään umpeen myöhemmin ylitöillä. Hinnaksi jäi 17 miljoonaa euroa.
Nyt ylityölaskelmaa ei voi käyttää, koska monella alalla on julistettu ylityökielto.
Ammattiliitoilla ei syytä korjailla muiden laskelmia
Helmikuun toimintapäivän todellista hintaa ei näytä tietävän kukaan. Kansantalouden käppyröissä ei jälkikäteen näkynyt mitään tai korkeintaan minimaalista värinää.
– Eri laskelmien läpinäkyvyys on kieltämättä ongelma. Olisi hyvä, jos laskelmien tekijät kertoisivat avoimesti, miten ja mitä he tarkkaan ottaen laskevat. Näin kaikki voisivat varmistaa, että laskutoimitus on mennyt oikein, Laina huomauttaa.
Näyttääkin siltä, että erilaisten lukujen pyörittely on tarkoitettu vahvasti viestinnällisiin tarkoituksiin.
On työnantajan etu esittää mahdollisimman korkeita lukuja, mutta on se myös palkansaajajärjestöille mieluisaa. Lakon tarkoitus on aiheuttaa työnantajille mahdollisimman suurta taloudellista haittaa, joten ei haittaa vaikka todelliset luvut olisivatkin vähäisempiä. Niinpä ammattiliitot käyttävät vain vähän energiaa kinatakseen lakkojen taloudellisista vaikutuksista.
Lisää aiheesta:
Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen: poliittisia lakkoja pitäisi rajoittaa