– Tieto ei sinänsä muuta ihmisen käyttäytymistä. Jos näin olisi, mehän olisimme terveempiä kuin koskaan, koska meillä on enemmän tietoa kuin koskaan, tokaisee terveyspsykologian dosentti Sanna Sinikallio Itä-Suomen yliopistosta.
Peruskoulusta lähtien meille on toisteltu, että kannattaa liikkua riittävästi, syödä monipuolisesti, käyttää alkoholia maltillisesti, lopettaa tupakointi ja nukkua tarpeeksi. Tuoretta tietoa on esimerkiksi siitä, miten liikkumattomuus käy kalliiksi Suomelle.
Vuosikymmeniä jatkuneesta terveysvalistuksesta huolimatta suomalaiset eivät ole edes Pohjoismaiden tervein kansa. Yksi selitys ristiriitaan löytyy käyttäytymistieteistä. Terveyspsykologin mukaan ohjeistusten ja suositusten vaikutus ihmisen käyttäytymiseen on rajallista.
– Ei se ole pelkästään tieto, joka käyttäytymistämme muuttaa, harmi kyllä. Tarvitaan sisäinen halu, oikeanlaiset olosuhteet ja mahdollisuudet tehdä muutoksia ja myös tuki läheisiltä ja ympäristöstä, jotta elintapamuutos etenee, Sinikallio luettelee.
Psykologin mukaan yksilökeskeinen länsimainen kulttuuri ruokkii jopa niin kutsuttua terveysterrorismia.
Terveysterrorismi aiheuttaa pahoinvointia
Kun terveystietoa tuutataan niin, että kohteen omat tarpeet ja ajatukset ovat toissijaisia, voidaan terveyspsykologin mielestä puhua terveysterrorismista. Hyvinvoinnin sijasta tuloksena voi olla pahoinvointia.
– Ihmisiä lyödään suosituksilla ja ohjeistuksilla päähän lähtöoletuksella, että terveys on kaikille tärkeää ja haluamme sitä edistää. Toki moni mainitsee terveyden itselleen tärkeäksi arvoksi, jos sitä lähdetään kyselemään, mutta miten se käytännössä toteutuu, on sitten jotain ihan muuta, terveyspsykologi Sanna Sinikallio toteaa.
Terveysterrorismi on Sinikallion mukaan hyvin yleistä esimerkiksi medioissa.
Lyödään ihmisiä suosituksilla ja ohjeistuksilla päähän.
Sanna Sinikallio
– Kyllähän me olemme jatkuvasti pommituksessa semmoisen tiedon suhteen, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta olisimme hoikempia ja terveempiä, elintapasairaudet eivät lisääntyisi ja niin edelleen. Kyse on myös terveyden edistämisestä, mutta suurissa mitoissa se tuntuu toisinaan pommittamiselta.
Länsimainen kulttuuri ruokkii osaltaan ilmiötä.
– Elämme yksilön vastuuta korostavassa kulttuurissa ja siihen terveysterrorismi sopii varsin mainiosti. Asetamme yksilön vastuuseen teoistaan ja valinnoistaan myös terveyden suhteen, vaikka muutkin seikat kuten ympäristön saasteet vaikuttavat siihen, Sinikallio toteaa.
Vastareaktiona nousee läskikapinoita
Taustalla vaikuttaa myös raha.
– Hyvinvointimarkkinointiin liittyy monia kaupallisia toimijoita ja isoa bisnestä. Ei se välttämättä lisää hyvinvointia, jos ihminen tuntee jatkuvasti olevansa riittämätön ja vääränlainen, psykologi Sanna Sinikallio arvioi vaikutuksia.
Ohjevyöry voi psykologin mukaan kääntyä myös itseään vastaan, jos ihminen kokee sen ulkopuolelta tulevana painostuksena.
– Monesti syntyy luontainen vastareaktio, että en toimi niin kuin minua ohjaillaan, vaan toimin niin kuin itse haluan. Läskikapina on hyvä esimerkki, miten on noussut toisenlaisia ääniä ottamaan kantaa vaikkapa ylipainoisuuden riskeihin ja ulkonäkökeskeisyyteen.
Koska "terveystuuttauksella" ei Sinikallion mielestä juurikaan kohenneta kansanterveyttä, hän peräänkuuluttaa kohtuuden arvostusta ja suvaitsevaisuutta.
– Ulkonäkökeskeisyyden ja wellnessin kultakaudella on erityisen tärkeää moniarvoisuus, ettei meillä olisi vain yhdenlaista muottia ihmisille tässäkään suhteessa. On tarpeen sallivampikin näkemys siitä, miten ihminen hyvinvointiaan voi edistää. Olemme kuitenkin kaikki hyvin erilaisia. .
Himoliikkujista terveys on omalla vastuulla
Aktiivisille liikunnan harrastajille liikkumattomat ihmiset ovat omituisia.
– Välillä tuntuu, että on jopa vähän addiktoitunut tähän hommaan, on vaikea pysyä erossa. Mutta näkisin, että tämä on enemmän hyöty kuin haitta eli positiivinen addiktio, joensuulainen personal trainer Henri Heiskanen arvioi treenaamistaan.
Nuori mies haluaa kilpailla crossfitissä ja harjoittelee sitä varten kahdeksan kertaa viikossa 1–1,5 tuntia kerrallaan.
– Kyllähän minä tiedän, että annetaan tiettyjä ohjeita miten paljon pitäisi harrastaa liikuntaa, mutta ne tulee täytettyä aika kevyesti. Itse ajattelen vain, mistä pystyn palautumaan ja treenaan sen mukaan, Heiskanen kertoo.
Heiskasen tekisi mieli korjata toisten elintapoja, mutta tämän intonsa hän pyrkii rajoittamaan vain asiakkaisiinsa. Liikuntaa harrastamattomia ihmisiä himotreenaajan on vaikea ymmärtää.
– Kieltämättä jopa säälin heitä, koska liikunta olisi kaikille tärkeää, että pysyisi perusterveys.
Heiskasen mielestä ihminen on itse vastuussa liikkumattomuudestaan.
– Voisi olla joku omavastuu hoitokuluissa, jos ei harrasta mitään liikuntaa. Silloin on enemmän vastuussa tietyistä ongelmistaan ja niistä aiheutuvista työpoissaoloista. Voisi olla ihan hyvä idea kannustamiseksi, mutta siitä tulisi varmasti ongelmia ihmisten kesken ja kapinoita, Heiskanen arvelee.
Nuoresta asti urheilua harrastanut kuntosaliyrittäjä Jarmo Laine Joensuusta on yhtä vakuuttunut, että ihmiset aiheuttavat itse sairauksia huonoilla elämäntavoillaan.
– Tosi moniin juttuihin pystyisi vaikuttamaan. En ole lääkäri, mutta tekisi mieli sanoa, että 80 prosenttia on omalla vastuulla, Laine arvelee.
Laineen mielestään kansalaisilta voitaisiin vaatia terveytensä vaalimista.
– Toistuvasti sellaiset ihmiset käyvät lääkärissä, joilla on selkeästi ylipainoa eivätkä liiku yhtään. Siinä voitaisiin ottaa tiukempiakin keinoja käyttöön, että ne ihmiset hoitaisi itseään paremmin. Eikä vain lääkkeillä yrittäisi, vaan lääkitsisi vaikka ravinnolla ja liikunnalla, Laine ehdottaa.