Lahtelainen Humpulan päiväkoti sijaitsee keskellä betoniviidakkoa. Humpula ja neljätoista muuta päiväkotia ovat mukana laajassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, voisiko monipuolinen kosketus maan mikrobeihin vähentää sairauksia, kuten ykköstyypin diabetesta, allergiaa ja astmaa.
Lähtöoletuksena on, että nykyajan siisti ja puhdas ympäristö ei tarjoa riittävästi harjoitusta ihmisen puolustusjärjestelmälle. Puolet päiväkodeista sai pihoilleen multakasan, siirtonurmea, turveharkkoja ja palasen metsämaata. Tutkijat halusivat nähdä, mitä kosketus metsään tekisi lasten omalle mikrobistolle ja puolustusjärjestelmälle.
Tuloksia verrattiin päiväkoteihin, joissa tehdään usein retkiä metsään.
– Niissä paikoissa, jonne tuotiin viherelementtejä, lasten ihon ja jopa ulosteen mikrobiomi muuttui samankaltaiseksi kuin lapsilla, jotka käyvät päivittäin luonnossa. Tällä voi olla monilta immuunivälitteisiltä sairauksilta suojaava vaikutus, sanoo tutkimusta vetävä Helsingin yliopiston dosentti Aki Sinkkonen.
Pihahiekka haastaa vastustuskykyä
Etenkin metsämaa tarjoaa mahdollisuuden laajentaa puolustusjärjestelmän kohtaamaa mikrobikirjoa. Mikrobeja ovat esimerkiksi bakteerit ja virukset.
Tutkijat ovat selvittäneet, että grammassa metsämaata on noin neljä miljardia pieneliötä.
– Uudessa pihahiekassa on 40 000 mikrobia grammassa. Sittenkin, kun ihmiset tai eläimet ovat oleilleet hiekassa, grammassa on vasta 400 000 mikrobia, kertoo päätutkija Aki Sinkkonen.
Tähän mennessä saatujen tutkimustulosten perusteella päiväkotien pihoja ei pidä suunnitella liian karuiksi, vaan niihin kannattaisi tuoda monenlaisia viherelementtejä.
– Aikuiset voivat tehdä lasten puolesta valinnan. Tukeeko lasten päivittäinen elinympäristö immuunijärjestelmän normaalia kehitystä ja vähentää todennäköisyyttä sairastua vai käykö päinvastoin, Sinkkonen toteaa.
Multaa iholle
Tutkimus on osa suurempaa hanketta, jossa selvitetään voisiko kosketus laajaan mikrobiyhteisöön vähentää riskiä sairastua immuunijärjestelmän häiriöihin. Hankkeessa tekevät yhteistyötä Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Lähtökohta on, että elämme nykyisin niin paljon siistimmässä ja puhtaammassa ympäristössä kuin vuosikymmeniä sitten, ettei kehomme puolustusjärjestelmä enää saa riittävästi harjoitusta.
Hankkeessa on jo tutkittu myös aikuisilla, miten maa-aineksen hierominen ihoon vaikuttaa elimistön mikrobikantaan. Lapset ovat kiinnostava tutkimuskohde siksi, että heillä immuunijärjestelmä on vasta kehittymässä.
Kun immuunijärjestelmä on ikään kuin joutokäynnillä, se saattaa hyökätä vääriä asioita, jopa omaa elimistömme, vastaan. Silloin voimme tutkijoiden mukaan sairastua vaikkapa ykköstyypin diabetekseen, MS-tautiin, reumaan, astmaan tai allergioihin.
Jos eläisimme edelleen lähemmässä kosketuksessa luontoon, immuunijärjestelmämme saisi harjoitusta monenlaisten mikrobien kohtaamisesta.
Esimerkiksi allergioiden on todettu olevan harvinaisempia rajan takana Venäjällä kuin samoilla seuduilla Suomessa.
Vesipesu riittää metsäretken jälkeen
Humpulan päiväkodille heittäytyminen osaksi tutkimusta oli luontevaa, koska siellä oli jo aiemminkin pyritty antamaan lapsille mahdollisuuksia ottaa tuntumaa metsään ja multaan. Päiväkodin johtajan Aija Marolan mukaan tutkimus on vahvistanut henkilöstön näkemystä siitä, että luontoyhteys on hyvä säilyttää.
Silti se, että lasten annetaan kieriä multakasassa, ei ole ollut itsestään selvää. Rento suhtautuminen likaantumiseen on vaatinut työntekijöiltä keskustelua ja ajatustyötä.
– Siitä pitää keskustella ja tavallaan tajuta, minkä takia, Marola kertoo.
Aikuisen on kuitenkin helpompi lakata toppuuttelemasta, kun lapset viihtyvät.
– Kun huomaa, että lapset tykkäävät hirveästi siitä, he viihtyvät paljon paremmin ja ovat paljon tyytyväisempiä. Kyllä siinä aikuinenkin rupeaa miettimään tämän olevan on paljon parempi kuin se, että kieltää menemästä kuralätäkköön, kuvailee päiväkodin johtaja Aija Marola.
Aikuiset voivat tehdä lasten puolesta valinnan.
Aki Sinkkonen
Kädet pestään Humpulan päiväkodissa edelleen sisään mennessä, koska esimerkiksi vatsataudit leviävät herkästi lasten keskuudessa. Tätä suosittelee myös päätutkija Aki Sinkkonen, sillä ikäviä viruksia voi lymyillä kaikkialla, missä ihmisiä liikkuu.
Jos lapsi käy metsässä maistelemassa marjoja, keräilemässä keppejä ja koskettelemassa sammalikkoa, voi hyvää tekeviä mikrobeja säästää iholla käyttämällä käsien pesussa pelkkää vettä.
– Kun ollaan luonnossa, mielestäni on riittävää, että multa pestään pois vedellä eikä poisteta siitä hyödyllisiä pieneliöitä saippuan avulla, Sinkkonen toteaa.
Etenkin kaupunkiympäristössä asuvaa lasta kannattaa viedä metsään, mutta luontokosketuksesta on hyötyä myös aikuisille.
Pieneliöille paikka pihasuunnitelmiin
Humpulan päiväkodille on tulossa uudet tilat ja piha. Mikrobitutkimuksen avaamia näkökulmia otetaan huomioon suunnittelussa, ja pihan pohjamateriaalissa aiotaan käyttää esimerkiksi lahopuuta. Lapsille on suunnitteilla myös kasvimaa, kasvihuone ja paikkoja, joissa he pääsevät läträämään kuravedellä.
Kuten lasten ohjaamisessa, myös piharakentamisessa on osattava kääntää ajatukset niin, että kliininen siisteys ei ole hyve. Ongelmana on, että turvallisuusnormit määrittelevät osittain päiväkotien pihamateriaaleja. Esimerkiksi putoamisten pehmittämiseksi maan päälle laitetaan keinotekoisia turva-alustoja.
Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella tutkitaankin sitä, miten päiväkotipihoille voidaan rakentaa lisää mahdollisuuksia mikrobialtistukseen. Ratkaisua etsitään muun muassa siihen ongelmaan, että siirrettävä metsänpohja kuluu nopeasti pois pienten jalkojen alla.
– Jos pihaan vie varvikkoa, se ei vuotta kauemmin kestä, selittää tutkimushankkeen vetäjä Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Tahvosen mukaan pihatutkimuksessa on pyritty kehittämään siirtonurmelle kasvualusta, jossa olisi laaja mikrobisto metsämaan tapaan
– Myös kateseoksia tuunataan. Yritämme kyseenalaistaa kaikki materiaalit.
Tutkimushankkeen rahoitus kestää vuodenvaihteeseen. Tulosten perusteella laaditaan yleisohje "mikrobimyönteisen" pihasuunnittelun tueksi. Oppeja sovelletaan Humpulan lisäksi espoolaisessa Vallipuiston päiväkodissa, jonne on suunnitteilla vanhan pihan kunnostus.
Juttua muokattu 10.10.2018 kello 9.13: Korjattu espoolaispäiväkodin nimi Valliniitystä Vallipuistoksi.
Lue myös:
Tuore tutkimus vihjaa: Ympäristön mikrobit voivat ehkäistä astmaa myös aikuisilla
Kuuntele Yle Areenasta: