Kuusivuotias Elena Kaivosaari siirtelee kuvakortteja vastaavien venäjänkielisten sanojen viereen. Äiti Annu Kaivosaari ihmettelee vieressä.
– Päiväkodissa oli yhden päivän kielikaruselli ja Elena innostui valtavasti venäjästä. Nyt harkitsemme, että Elena aloittaisi venäjän ensimmäisenä vieraana kielenä, kun koulu alkaa vuoden kuluttua.
Joensuun normaalikoululla on menossa toiminnallinen kieli-ilta tuleville ekaluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Normaalikoulu on varhennetun kieliopetuksen edelläkävijöitä ja täällä voi valita ekalta luokalta lähtien ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin, saksan tai venäjän. Koulu on saanut myös valtionavustusta kielten varhaisopetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen.
Englannin lehtori Hilkka Koivistoinen kannustaa valitsemaan jonkun muun kielen, kuin mitä hän itse opettaa. Tätä toivotaan myös yrityksissä ja kieltenopettajien keskuudessa.
– Valitkaa joku muu kuin englanti, jos siihen on mahdollisuus. Haaveeni on, että varhaisessa kieliopetuksessa voisi olla joku vaikeamman ääntämyksen kieli, kuten kiina tai ranska. Niissä on sellaisia kasvun myötä sulkeutuvia äännealueita, joita olisi hyvä omaksua jo lapsena.
Kielitaidosta huoli hallitusta myöten
Suomalaisten kielitaidon yksipuolistumisesta on oltu jo vuosia huolissaan. Suomenkielisillä myös ruotsintaidot ovat ruostumassa (linkki keväiseen uutiseen).
Aiemmin MTV.fi uutisoi, että suomalaisten kielitaito on kaventumassa ja yksipuolistumassa pelkäksi englannin osaamiseksi.
Kieltenopetus alkaa ensi syksynä kaikilla ekaluokkalaisilla. Yleisimmin ensimmäinen vieras kieli on englanti, mutta muitakin vaihtoehtoja on eri puolilla tarjolla. Kieltenopettajat korostavat, että englannin ehtii oppia myöhemminkin, koska sitä kuulee kaikkialla. Opetusministeriön teettämä kielivaranto-selvityskin ohjeistaa valitsemaan jonkun muun kielen kuin englannin.
Eden Pejakin perheessä on ennestään monikielisyyttä.
– Osaan suomea ja vähän englantia ja kroatiaa.
Kieli-illan aikana Edenin äiti Ingrid Airaksinen saa huomata, että esikoululainen tietää itse, mitä haluaa vuoden päästä oppia lisää.
– Venäjää, sanoo kuusivuotias Eden Pejak.
Englanninkielisessä työpaikassa olevaa äitiä ei tyttären valinnassa mikään arveluta, vaikkeivät perheen vanhemmat itse osaa venäjää.
– Olen hyvin avoin eri kielille, tässä mennään Edenin toiven mukaisesti. Varhainen opetus on hyvä, lapsi oppii helpommin, Ingrid Airaksinen sanoo.
Vanhempien ei tarvitse osata kuin kannustaa
Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen professori Ritva Kantelinen lieventää vanhempien arkuutta valita lapselleen sellainen kieli, jota kotona ei osata. Normaalikoulussa tehdyn kyselyn mukaan eka-tokaluokkalaiset kaipaavat vanhemmiltaan kannustusta, mutta ovat sitä mieltä, että liikaa ei kieliläksyissä saa auttaa. Lapset haluavat tehdä itse.
– Varhainen kieltenopetus toteutetaan leikin ja toiminnallisuuden kautta. Vanhempien kannattaa unohtaa ne omat muistonsa kieliopin tankkaamisesta, sanoo Kantelinen.
Tutkimusten mukaan ensimmäisten kouluvuosien aikana kielten oppiminen on helpompaa kuin myöhemmin. Se on yksi syy siihen, että kielten opetusta aikaistetaan.
Varhennettu kieltenopetus tulee osaltaan monipuolistamaan kielitaitoa, toivoo professori.
– Lapselta puuttuvat estot kielitaidon kehittämiseen. Lapsen herkkyysvaihe ja rohkea, reipas ja ennakkoluuloton asenne on suuri apu.
Professori Ritva Kantelinen toteaa myös, että minkä tahansa kielen oppiminen edistää muiden kielten oppimista. Ihmisen aivoihin mahtuu muutakin kuin varhain opitut kielet.
Äiti Annu Kaivosaari pohtii, että on helpompi tehdä kielivalinta lapselle, kun tämä itse osoittaa niin vahvaa kiinnostusta kuin Elenalla on venäjän kieltä kohtaan.
Elena Kaivosaari onkin päättäväinen.
– Venäjän kieli on kiva, koska saa oppia uusia asioita. Ja saa itse rauhassa miettiä mikä on kiva kieli.
Lue lisää:
Yle: Itähelsinkiläinen Noel Fernando, 7, alkaa lukea kiinaa
Tilastotietoa kielivalinnoista (Suomen kielenopettajien liitto)
Kielten kärkihanke (Opetushallitus)
Kuuntele Areenasta: