Jyväskyläläinen luokanopettaja Heikki Jyväsjärvi kokee työssään jatkuvaa riittämättömyyttä.
– Lapsilla on niin monenlaisia tehostetun sekä erityisen tuen tarpeita, että niihin ei aina pysty yksi eikä kaksi eikä kolmekaan ihmistä vastaamaan. Jos olen yksin luokassa, en todellakaan koe riittäväni vastaamaan kaikkien oppilaiden tuen tarpeeseen, Jyväsjärvi sanoo.
Yle Perjantai haastatteli tätä juttua varten yhteensä kuutta luokanopettajaa Helsingistä, Jyväskylästä ja Tampereelta. Jokaisella on luokallaan sekä erityisen että tehostetun tuen oppilaita.
Kaikki haastateltavat kertoivat tilanteen olevan sama muillakin luokilla heidän kouluissaan. Lähes jokainen opettaja kertoi kokevansa riittämättömyyttä työssään.
"Joinakin päivinä suurin osa opetusajasta menee luokkahuoneen rauhoittamiseen."
– Tämä ammatti on nykypäivänä tosi vaativa, ja onnistumisen kokemukset ovat välillä kiven alla, Jyväsjärvi sanoo.
Lapsella on sakset kädessään. Kun ne lennähtävät yllättäen ilmaan täydessä luokkahuoneessa, opettajan kaikki keskittyminen menee luokkahuoneen turvallisuuden takaamiseen.
Kaikki haastatellut opettajat kertovat kohtaavansa päivittäin haastavia tilanteita luokkahuoneessa.
– Joinakin päivinä suurin osa opetusajasta menee luokkahuoneen rauhoittamiseen, eräs helsinkiläinen opettaja kertoo.
Joka viides tarvitsee tukea
Vuonna 2017 koko Suomessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia oli kouluissa 43 100 ja astetta kevyempää eli tehostettua tukea sai 54 300 lasta. Peruskoulun oppilaista lähes joka viides sai joko tehostettua tai erityistä tukea.
Erityisen tuen tarpeen oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistanut 20 vuodessa.
Tukea tarvitsevat lapset kärsivät esimerkiksi oppimisvaikeuksista, tunteiden hallinnan ongelmista, mielenterveydenhäiriöistä tai heillä voi olla vaikkapa ADHD, autismin kirjon häiriö tai kehitysvamma.
"Minulla on oppilaita, joiden ajattelen pärjäävän paremmin erityisluokalla, mutta koska tiedän, millainen jono sinne on, tiedän että he eivät tule pääsemään sinne."
Suuri osa tukea tarvitsevista lapsista on nykyään integroituna yleisopetukseen. Eli sellaiset oppilaat, jotka olisivat aiemmin olleet kokonaan toisessa koulussa tai erityisluokissa, ovat nyt samassa luokkahuoneessa muiden oppilaiden kanssa.
Haastateltujen opettajien mukaan erityisluokalle pääseminen on nykyään hankalaa ja aiempaa byrokraattisempaa.
– Minulla on oppilaita, joiden ajattelen pärjäävän paremmin erityisluokalla, mutta koska tiedän, millainen jono sinne on ja ketkä ovat jo jääneet ilman paikkaa samasta ikäluokasta, tiedän, että he eivät tule pääsemään sinne, eräs helsinkiläinen luokanopettaja kertoo.
Opettajan huomio ei jakaudu tasaisesti
20 vuotta opettajana toimineen Heikki Jyväsjärven mukaan ainoastaan luokan edessä opettaminen ei enää nykypäivänä riitä, sillä ryhmät ovat niin epäyhtenäisiä.
– Muutamalle se osuu, ja lopuilla oppilaista opetettava asia menee joko yli tai ali. On iso määrä oppilaita, jotka eivät ymmärrä yhteistä opetuspuhetta ja näin turhautuvat sekä ovat kärsimättömiä, Jyväsjärvi sanoo.
Monet opettajat kertovat, että aikaa ei useinkaan riitä sellaisille oppilaille, joilla ei ole mitään erityistä tuen tarvetta.
"Matematiikan tunnilla opetan käytännössä kolmea ja loput 25 tekevät itsenäisesti."
Nimettömänä tässä jutussa esiintyvän helsinkiläisen luokanopettajan mukaan valtaosa opettajan huomiosta ja oppituntien ohjeistamisajasta menee tukea tarvitseville oppilaille. Hänen luokallaan on yhteensä kahdeksan erityisen ja tehostetun tuen tarvitsijaa.
– Matematiikan tunnilla opetan käytännössä kolmea ja loput 25 tekevät itsenäisesti. Tietysti se on epätasa-arvoista, sillä joku voisi kaivata opettajan huomiota, vaikka laskeminen sujuisikin, opettaja kertoo.
Kun luokassa on paljon oppilaita, joilla on hankaluutta sietää pettymyksiä, ovat äkkipikaisia ja jopa väkivaltaisia, toiminnan ohjaaminen vaatii opettajalta paljon ponnisteluita.
– Esimerkiksi liikuntatunnilla täytyy valita, kannustaako tiettyjä oppilaita takaisin mukaan vai ohjaako toisia toiminnassa. Jos jää pelkästään kannustamaan, muille ei tule liikuntatuntia, opettaja kertoo.
Opettajien jaksaminen huolettaa
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan opettajien jaksamisesta. Hänen mukaansa erityisoppilaiden integroiminen tavalliseen opetukseen uuvuttaa opettajia tällä hetkellä kaikkein eniten.
– Koetaan, että oma osaaminen ei riitä ja vaikka riittäisikin, lain edellyttämää erityistä tukea ei saada luokkaan. Opettajat kokevat myös lapsen puolesta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, kun he eivät saa tarvitsemaansa tukea, Luukkainen sanoo.
Haastatellut opettajat ovat myös huolissaan omasta jaksamisestaan.
– Kyllähän minä aika väsynyt opettaja olen. Uskon, että erityisluokkien alasajo on ollut virhe. Osalle oppilaista pienryhmän mahdollistama eriyttävä opetus olisi järkevä ratkaisu, sanoo opettaja, jonka luokan 21 oppilaasta yhteensä kymmenellä on tehostetun tai erityisen tuen tarve.
Monet opettajat kertovat antavansa oppilaille erilaisia oppimateriaaleja ja tehtävänantoja.
Jonkun oppilaan tavoite on kirjoittaa viisi lausetta ja toisen yksi. Joidenkin lasten kohdalla ainoa tavoite saattaa olla kouluun tuleminen.
Osa opettajista kokee opetuksen ja tehtävien eriyttämisen hankalaksi.
– On todella hankalaa pysyä selvillä, missä vaiheessa kukin on menossa, jos hirveän monella oppilaalla on eri tehtävät, eräs helsinkiläinen opettaja kertoo.
Erityisluokkien lopettaminen tuntuu säästötoimelta
OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan pienryhmiä ja erityisluokkia on lopetettu inkluusion nimissä, vaikka käytännössä päätökset tehdään säästösyistä.
– Pienryhmien lopetuksessa on menty liian pitkälle, niitä tarvitaan ehdottomasti takaisin, Luukkainen sanoo.
Inklusiivisessa eli kaikille yhteisessä koulussa tukea tarvitsevat oppilaat integroidaan yleisopetukseen eli he ovat samassa luokkahuoneessa muiden oppilaiden kanssa.
"En ole kertaakaan kokenut, että opetukseen kohdistuneita resursseja olisi lisätty, vaan kyllä niitä pitää kynsin hampain repiä."
Erityisluokkien lopettamisen ei pitäisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että oppilaat eivät enää saa tukea, vaan tuen on tarkoitus siirtyä oppilaiden mukana tavalliseen luokkaan.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luokkahuoneessa vierailevaa osa-aikasta erityisopettajaa.
Haastatellut opettajat kertovat Luukkaisen tavoin, että erityisluokkien lopetus tuntuu säästötoimelta, sillä erityisopettajaresurssit luokissa eivät ole lisääntyneet, päinvastoin.
Jokainen opettaja kertoi kaipaavansa luokkaan lisää koulunkäynninohjaajia ja erityisopettajia.
– En ole kertaakaan kokenut, että opetukseen kohdistuneita resursseja olisi lisätty, vaan kyllä niitä pitää kynsin hampain repiä. Tällä hetkellä erityisopettajaresurssit eivät vastaa sitä tarvetta, mitä tämän päivän oppilasryhmät vaatisivat, Heikki Jyväsjärvi kertoo.
Oppimisvaikeuksista kärsivät eivät saa riittävästi tukea
Kun osa-aikainen erityisopettaja on käytettävissä yleisopetuksen luokassa, huomio menee yleensä heille, joilla on käytöshäiriöitä, eikä heille, joilla on esimerkiksi varsinaisia oppimisvaikeuksia.
Helsinkiläisopettaja, jonka luokalla on kahdeksan erityisen ja tehostetun tuen oppilasta, kertoo, että hänen omalla luokallaan erityisopettaja on käytettävissä kahtena tuntina viikossa.
– Moni integroitu erityisoppilas tarvitsisi paljon enemmän apukäsiä pysyäkseen tehtävään keskittyneenä ja päästäkseen vaikka jossain ryhmätehtävässä eteenpäin, opettaja kertoo.
Kaikki tätä artikkelia varten haastattelut opettajat kaipasivat lisäkäsiä luokkaansa.
Jyväskyläläisen luokanopettaja Sakari Saukkosen mielestä olisi sekä lasten että aikuisten etu, jos luokassa olisi koko ajan kaksi aikuista.
Apukädet ovat tarpeen, kun yksi ryömii lattialla, toinen seisoo pulpetilla ja kolmas heittelee kumeja.
– Toinen aikuinen luokassa tarjoaa lapsen näkökulmasta myös vaihtoehdon opettajan rinnalle, toisen aikuisen ihmisen, johon voi tukeutua ja turvautua, Saukkonen sanoo.
Roosa Maskonen
Yle Perjantai
Perjantai puhuu erityislapsista tänään 5. lokakuuta. Vieraina ADHD-tutkija Erja Sandberg, opettaja Tiina Keskinen, asperger-ihminen Esmeralda Keisalo ja erityislapsen äiti Anu Lepistö, joka joutui luopumaan lapsensa hoitamisesta itse. Perjantai-dokkarina “Liian pelottava lapsi", joka kertoo 11-vuotiaasta Ericistä, jolla on Touretten syndrooma. Perjantai: Kenelle erilainen lapsi on ongelma? Yle TV1 klo 21.05 ja Yle Areenassa.
Lue myös:
Erityislapsen koulunkäynti on jatkuvaa taistelua – asennekasvatukselle kouluissa huutava tarve