Tallista kuuluu virtaavan veden ääni. Ihan kuin siellä kuohuisi koski. Ja koskihan sielä kuohuukin. Ei tosin tallin lattialla, vaan vesikävelytyslaitteessa, jossa jalkavammasta toipuva hevonen askeltaa juoksumatolla veden virtausta vastaan.
Idea on sama kuin vesijuoksussa. Vesi keventää niveliin kohdistuvaa rasitusta, mutta veden vastus pakottaa lihakset töihin. Oiva kuntoutusmuoto vammasta toipuvalle urheilijalle – oli kyseessä sitten huippu-urheileva ihminen tai huippu-urheileva hevonen.
Myös muut hevosten kuntoutuksessa ja lihashuollossa käytettävät menetelmät ovat tuttuja ihmisten maailmasta. Infrapunasolarium lämmittää ja rentouttaa. Hieronta avaa lihasjumeja. Fysioterapia puolestaan perustuu liikkeen parantavaan vaikutukseen.
Etenkin monien kilpahevosten omistajat käyttävät hevosiaan säännöllisesti hieronnassa. Hieronta vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja edesauttaa palautumista kovasta rasituksesta.
Yksi reagoi magneettiin, toinen saa avun iilimadoista
Hieronnan lisäksi palauttavana hoitona voidaan käyttää muun muassa laser- ja magneettiterapiaa, sillä hevoset reagoivat niihin herkästi. Yrittäjä Kati Kuivakoski Hämeen Hevoskuntoutuksesta kertoo, että laserilla voidaan hoitaa monenlaisia vammoja.
– Jännevammat ja lihasvauriot tai ihan vain kiputilat. Käytän myös lihashuollossa pääasiassa laseria. Lisäksi se voi tepsiä iho- ja limakalvovaurioihin. Magneettiterapia taas perustuu jalkasuojien ja magneettiloimien käyttöön.
Hevonen siis ikään kuin paketoidaan suojien ja loimen sisään – tarkoituksena on vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Magneettiterapiaan suhtaudutaan Kuivakosken mukaan usein epäilevästi.
– Monet sanovat, että magneetit ovat uskonasioita. Varsinkin jalkavammaisilla hevosilla olen kuitenkin huomannut, että niistä on hyötyä. Jos hevonen seisoo yön karsinassa magneettisuojat jalassa, ne pitävät edes jollain lailla aineenvaihduntaa yllä kintuissa.
Uskomushoidoksi sanotaan usein myös iilimatojen käyttöä hevosten hoidossa. Kati Kuivakosken klinikalla käy iilimatohoitaja, jos joku sellaista hoitoa haluaa.
– Iilimatoja laitetaan vammakohtaan ja ne imevät pahan veren pois. Niitä on kokeiltu muun muassa jännevammojen ja lihasperäisten vammojen hoidossa. Itse en siihen välttämättä usko, mutta voihan se joidenkin kohdalla toimia.
Kilpahevosta pitää huoltaa kuin huippu-urheilijaa
Hevosten terveysasiat ovat voimallisesti esillä kilparatsastuksessa. Hollolalaisen Mervi Wahlmanin poika Mikael on moninkertainen esteratsastuksen Suomen mestari. Parhaimmillaan Mikael Wahlmanilla oli kuusi hevosta aktiivisessa kilpailukäytössä. Mervi Wahlman emännöi myös Korpikylän kartanon ratsastuskeskusta, jossa ratsastuskoululaisten käytössä on kolmisenkymmentä hevosta.
Kilpahevosen elämä poikkeaa tavallisen harrastehevosen elämästä vähän samaan tapaan kuin huippu-urheilijan elämä tavallisen kuntoliikkujan elämästä. Treeni on tavoitteellisempaa ja tarkemmin suunniteltua. Ruokavalio on tarkempi ja myös kehon huoltamiseen on panostettava.
Mervi Wahlman kertoo, että etenkin isommat estekisat kestävät yleensä pari, kolme päivää. Kisaviikonlopun aikana yksi hevonen hyppää useamman radan. Koska esteet voivat olla yli puolitoista metriä korkeita, hevosten jalat ovat kovilla.
Kovan rasituksen jälkeen hevosen jalkoihin voi kertyä nestettä. Ensiavuksi turvotukseen käytetään kylmää, jalkoja joko suihkutetaan kylmällä vedellä tai niiden ympärille kääritään pakastimessa viilennetyt kylmäsuojat. Wahlmaneilla jalkoja elvytettiin myös savihoidolla.
– Kun yöllä tulimme kilpailumatkalta, hevosten jalat savetettiin. Luottoeläinlääkärimme suositteli savea, se on vanha konsti hoitaa hevosen jalkoja.
Liike on paras lääke kilpailurasituksesta toipuvalle hevoselle. Vaikka takana olisi raskas kisaviikonloppu, hevosta ei saa Wahlmanin mukaan jättää karsinaan seisomaan.
– Meillä on pihassa kävelytyskone. Kilpailujen jälkeinen päivä oli usein kävelyä, kävelyä, kävelyä.
Ylipaino piinaa myös hevosia
Hevosiin pätee sama viisaus kuin ihmisiin: olet sitä, mitä syöt. Ravinto on hevosellekin terveyden ja hyvinvoinnin perusta ja hevosilla terveellisen ravinnon perusta on laadukas heinä.
Orivet-hevosklinkikkaa Orimattilassa johtava Heli-Maija Vehkalahti ostaa omalle ja hoidossaan oleville hevosille koko vuoden heinät kerralla, jotta heinän laatu pysyy samana läpi vuoden.
– Heinässä ja yleensäkin ruokinnassa tapahtuvat muutokset eivät ole hevoselle hyväksi. Laatuheinän tuottajat teettävät heinästä tutkimuksen, joten tiedän tarkkaan, mitä ravintoaineita se sisältää ja miten paljon. Sen mukaan sitten päätetään, tarvitseeko hevonen jotain muuta, kuten vaikkapa kivennäislisää.
Suurin osa hevosista syö heinän lisäksikauraa. Myös Wahlmanien tallilla Hollolassa heinä ja kaura ovat ratsastuskouluhevosten pääasiallinen ravinto. Yrittäjä Mervi Wahlmanin mukaan kilpahevosten kupista löytyy yleensä muutakin.
– Pellavaista eli pellavasta tehtyä velliä, joka sisältää elektrolyyttiä ja kaupasta ostettua täysrehua. Ehkä vähemmän kauraa, mutta kyllä kilpahevosetkin ovat meillä aina kauraa saaneet.
Hevosille on myytävänä lukematon määrä erilaisia erikoisrehuja. On mysliä, muroja, pellettejä eli puristerehua ja kymmeniä eri vitamiinivalmisteita. On chia-siemeniä, rasvalisiä ja leväjauheita. Heli-Maija Vehkalahti eläinklinikka Orivetiltä sanoo, että tavallinen, harrastekäytössä oleva hevonen ei kuitenkaan niitä tarvitse.
– Ennemminkin meillä on ongelma, että hevoset ovat liian lihavia. Silloin on ollut vähän oikeanlaista liikuntaa suhteessa tarjottavaan ruokaan. Ihmisen tavoin hevonenkin kaipaa sekä lihaskuntoa kehittävää että sykettä nostavaa liikuntaa. Ja sopivan määrän yksinkertaista, laadukasta ruokaa.
Hevosten hyvinvointi on kasvava bisness
Hevostalous 2017 - katsauksen mukaan hevosten hyvinvointipalvelut ovat yksi nopeimmin kasvava liiketoiminnan ala hevostaloudessa. Ala on hyvin herkkä suhdanteille, joten osa kysynnän kasvusta selittyy yleisellä taloustilanteella. Kun ihmisillä on rahaa, hevoskauppa käy ja niiden hoitoon ollaan valmiita satsaamaan.
Orivet-hevosklinkikan toimitusjohtaja Heli-Maija Vehkalahti sanoo, että palveluille on kysyntää myös siksi, että Suomessa on jo vuosikymmeniä tehty laadukasta jalostustyötä. Entistä paremmat hevoset vaativat entistä parempaa hoitoa.
– Hevosten suorityskyky kehittyy koko ajan. Myös omistajien tietotaito lisääntyy ja mitä enemmän omistaja tietää hevosestaan, sen paremmin hän osaa sitä hoitaa. Ja osaa myös vaatia laadukasta, ammattitaitoista palvelua hevosalan yrittäjiltä.
Lue myös: