Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen, 17, tulee koulusta kotiin torstaina jo puolelta päivin. Perjantaisin ei ole opetusta ollenkaan, ainakaan toistaiseksi.
Laitisen perjantaipäivä kuluu aikaa tappaen kotinurkissa. Kännykkä, tietokone ja televisio pitävät seuraa.
Laitisen pitäisi valmistua sähköasentajaksi 2019. Hän ei usko menevänsä sähköalalle töihin, koska kokee saaneensa liian vähän opetusta.
Laitisen äiti, Kristiina Laitinen, on hyvin huolestunut poikansa saaman opetuksen määrästä.
– En antaisi Eskon asentaa sähköjä meille kotiin, Laitinen pamauttaa perheen omakotitalossa Pornaisissa.
Äiti pitää opiskelua irvikuvana
Kristiina Laitinen kirjoitti A-studion toimitukseen nuorten syrjäytymistä koskeneen jutun jälkeen. Jutussa jyväskyläläinen ammattiopettaja Sanna Kumpu ilmaisi syvän huolensa opiskelijoista, jotka jopa syrjäytyvät opetuksen vähäisyyden takia.
Ammattioppilaitosten rahoja on vähennetty runsaalla kädellä vuodesta 2009 alkaen. Samaan aikaan opettajien antamaa opetusta on leikattu keskimäärin päivä viikossa.
Kristiina Laitinen jakaa opettaja Kummun huolen. Perheen edellinen ammattiopiskelija valmistui vuonna 2011. Laitisen mukaan hän sai opetusta täydet viisi päivää viikossa ja pääsi valmistuttuaan omalle alalle töihin. Eskon ja isosisko Viktorian,19, kohdalla kokemus on ollut toinen.
– Opiskelun irvikuvaksi tätä voi luonnehtia. Ei ihme, jos työnantajat eivät uskalla ottaa valmistuneita töihin.
Eskon tavoin myös Viktoria viettää perjantaipäivää olohuoneen sohvilla.
Viktoria Laitinen on juuri keskeyttänyt kodinhuoltajan opinnot ammattioppilaitoksessa. Syynä äidin mukaan on muun muassa turhautuminen siihen, ettei tyttären keskittymis- ja oppimisvaikeuksia ole huomioitu koulussa. Viktoria Laitinen kertoo, että opiskelusta normaalikokoisessa ryhmässä ei tule mitään.
Viktoria Laitinen kokee siis jääneensä ilman koulun tukea ongelmiensa kanssa. Näin siitä huolimatta, että hänenkin oppilaitoksessaan on erityisopettajia ja ohjausta tuen tarpeessa oleville opiskelijoille.
Kodinhuoltoa opiskelevan Laitisen koulusta kerrotaan, että opiskelijaa on pyritty tukemaan koulussa monin tavoin.
Luppoaika turhauttaa ammattiin opiskelevaa
Osa ammattioppilaitoksista on aloittanut lukukauden tänä syksynä sekavissa tunnelmissa. Monet uudistukset ovat aiheuttaneet hämminkiä sekä opettajille että oppilaille.
Tuore ammattioppilaitoksia koskeva reformi tuli voimaan tämän vuoden alussa. Pian jokaisen opiskelijan pitäisi edetä omaa tahtiaan ja osaamisen voisi hankkia vaikkapa itse löytämässään työpaikassa. Opiskelun voi jo nyt aloittaa milloin hyvänsä kesken lukuvuoden.
Jokaiselle opiskelijalle pitäisi myös laatia oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Laitisen sisarukset eivät ole kuitenkaan huomanneet minkään muuttuneen sitten viime vuoden.
Esko Laitinen ilahtuu kuullessaan, että valmistua voisi nopeastikin. Luppoaika turhauttaa häntä.
Omassa oppilaitoksessa osa yksiköistä on jo muuttamassa toimintaansa, osa ei. Laitinen opiskelee tällä hetkellä myös iltalukiossa.
Tynin kurssikaverit katosivat reformissa
Koulut uudistuvat eri tahtia. Vaikka Esko Laitinen ei ole huomannut opiskelun muuttuneen omassa koulussaan tänä syksynä, Stadin ammattioppilaitoksessa Helsingissä reformi sen sijaan näkyy ja tuntuu.
Sähkötyösali on lähes tyhjä, vaikka kello lähenee kymmentä maanantaiaamuna. Asennuskoppeihin mahtuisi noin 20 opiskelijaa, mutta vain muutamasta kuuluu työn ääniä.
Opiskelija Verneri Tyni on saapunut paikalle jo kahdeksan jälkeen.
Tyni aikoo valmistua korkeintaan kahdessa ja puolessa vuodessa. Hän on huolestunut edellisenä vuonna yhtä aikaa aloittaneiden opiskelijatovereidensa puolesta.
– Minun lisäkseni vain pari opiskelee säännöllisesti, muutaman muun näen vilahtavan kerran viikossa käytävillä.
Tyni arvelee, että reformi on syynä opiskelijakatoon.
Tyni kuvailee elokuista koulun alkua kaoottiseksi. Kun opiskelu alkoi kesäloman jälkeen, edes opettajat eivät tienneet, miten eri kursseille pääsee.
Verneri Tyni kertoo vasta neljännen opettajansa osanneen sanoa, että opiskelijoiden on itse ilmoittauduttava eri kursseille, samaan tapaan kuin yliopistolla.
Tyni sai koottua lukujärjestykseensä opetusta maanantaista torstaihin. Perjantait ovat olleet toistaiseksi tyhjiä. Ne kuluvat kotona, töissä ja harrastuksissa.
– Olisin mieluummin koululla. Nyt menee viidennes päivistä hukkaan ja valmistuminen pitkittyy.
Opettajat lähes tyhjässä työsalissa
Sähkötyön opettajat ovat myös hämillään tyhjien asennuskoppien keskellä. He eivät tiedä, missä opiskelijat ovat.
Opettaja Olli-Matti Mikkonen epäilee, että osa opiskelijoista on töissä erilaisissa hanttihommissa, osa turhautuneena jossakin.
– Tämä on tätä joustavaa nonstoppia, että koska vaan voi opiskelija tulla ja koska vaan voi valmistua, Mikkonen toteaa sarkastisesti.
Mikkonen ja kollega Juha Elsilä myöntävät, että elokuinen koulun aloitus oli sekava. Hekään eivät tienneet, kuinka opetus järjestyy.
Niin opettajat kuin opiskelija Verneri Tyni arvelevat, että osa opiskelijoista tippui kärryiltä alun sekavuuden aikana.
Opettajat kertovat saavansa lähes päivittäin puheluja opiskelijoiden vanhemmilta. Isät ja äidit ihmettelevät, miksi perheen nuori pyörii kotinurkissa päiväsaikaan.
Käytäväpuheissa toimittajalle kerrotaan, että jopa kolmasosa opiskelijoista saattaa tippua opetuksesta kokonaan. Opettajat eivät ymmärrä sitä, kuinka kasvava nuori pystyisi valitsemaan itse kurssinsa ja ottamaan selvää, missä milloinkin on oltava.
– Ei 16-vuotias ole itseohjautuva, lehtori Juha Elsilä sanoo painokkaasti.
Huolestuneet vanhemmat soittavat opettajien mukaan koululle päivittäin. He ihmettelevät, miksi oma nuori ei tiedä, mitä hän pitäisi minäkin päivänä opiskella.
Rehtori sai kehuviestin vanhemmilta
Stadin ammattioppilaitoksen johtava rehtori Marja Sarkkinen on hyvin pahoillaan kuullessaan sähköpuolen opiskelijoiden ongelmista. Vasta edellisellä viikolla Helsingin Sanomien toimittaja on kirjoittanut koulun lähihoitajien vain kahden tunnin päivistä.
Silti rehtori Sarkkinen puhkeaa puhumaan puhelimessa ammattiopiskelun reformin mullistavuudesta. Se on hänen mielestään parasta, mitä omalla alalla voi tapahtua.
– Se on mittavin muutos sataan vuoteen.
Reformin tavoitteet ovat hyvät. Yksilöllisen oppimisen on tarkoitus ehkäistä syrjäytymistä, valmentaa nuoret vähitellen itseohjautuviksi ja luoda yhteisöllisyyttä.
Rehtori myöntää, että oma oppilaitos on suuren muutoksen keskellä. Hän kertoo, että muutos uudenlaiseen toimintaan on edennyt eri tahtisesti eri puolilla suurta koulua.
– Sain juuri viestiä autopuolella opiskelevan vanhemmalta, että poika ei ole ollut koskaan niin innostunut opiskelusta kuin nyt on, Sarkkinen sanoo tyytyväisenä.
Tällä hetkellä Stadin ammattioppilaitoksen opiskelijoista vain puolet valmistuu opinnoistaan. Tarvetta muutokseen on.
Emmi Aholalle joustava opetus oli lottovoitto
Hyvin toteutettuna ammatillisen opetuksen uudistaminen voi olla nuorelle kuin lottovoitto. Kokeiluja ja siirtymiä joustavaan opetukseen on tapahtunut jo vuosia sitten eri oppilaitoksissa.
Kerroimme kaksi vuotta sitten merkonomiopiskelija Emmi Aholasta. Hänelle koulunkäynti oli ollut tuskaisaa koko peruskoulun ja ammattiopintojen alun ajan. Ahola oireili rajusti ja kuvasi haastattelussamme käyttäytyneensä kuin piru.
Ammattioppilaitoksessa Ahola pääsi joustavan opetuksen ryhmään ja kaikki muuttui. Hän alkoi ensimmäistä kertaa elämässään oppia kunnolla ja nautti siitä.
Ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajama reformi tavoittelee samankaltaista parannusta nykyiseen opiskeluun.
Yhteiset lukujärjestykset siirtyvät historiaan
Espoolaisen Omnian rehtori Maija Aaltola puhuu innostuneesti ammatillisen opetuksen reformista. Hänen johtamassaan ammatillisessa oppilaitoksessa vasta puolet opiskelijoista on siirtynyt uudenlaiseen systeemiin.
Aaltolan on saanut lämpenemään reformille se, että koulutuksen on nyt tarkoitus muuttua opiskelijakohtaiseksi, kullekin tarpeiden mukaan räätälöidyksi.
Rehtori Aaltolaa harmittaa, että ammatillisen koulutuksen reformia arvostellaan siitä, että se vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta. Tarkoitus olisi ohjata itsekseen opiskeluun heitä, jotka siihen pystyvät ja sitä haluavat.
– Jos opiskelija tarvitsee paljon henkilökohtaista tukea, hän saa sitä, Aaltola kertoo uudistuksen tavoitteesta.
Aaltolan mukaan samaa tavoittelevat koko maan rehtorit. Hän toimii varapuheenjohtajana Suomen ammatillisen koulutuksen johtajien yhdistyksessä ja siellä puhutaan asiasta nyt.
Tässä jutussa opiskelijat ja opettajat kaipaavat lisää lähiopetusta eli opettajien koulutiloissa antamaa opetuksesta. Maija Aaltola puhuisi mieluiten oppimisen määrästä.
– Nyt mahdollistetaan oppiminen eri ympäristöissä ja eri tavoilla, Aaltola puhuu muutoksesta.
Jos muutos onnistuu, opiskelijoiden yhteiset lukujärjestykset jäävät historiaan.
Juttua on tarkennettu 10.10.2018 kello 12.40. Tekstiin on lisätty seuraava kohta:
"Kodinhuoltoa opiskelevan Laitisen koulusta kerrotaan, että opiskelijaa on pyritty tukemaan koulussa monin tavoin."
Lue lisää ammattioppilaitoksista, opiskelijoista ja opettajista:
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaa A-studion lähetyksessä, oppiiko ammattioppilaitoksessa enää ammattilaiseksi. Annika Damströmin haastattelussa on myös Stadin ammattiopiston opettaja Rauni Murtovaara-Nikkinen. Katso lähetys suorana tänään tiistaina kello 21 TV:ssä tai Areenasta milloin vain kello 21:n jälkeen.
Lue lisää ammattioppilaitoksista, opiskelijoista ja opettajista:
"Olin koulussa kuin piru" – Uusi opetustapa muutti Emmin käytöksen ja ulkonäön
Ammattiopiskelu muuttui – heikoimpien pärjääminen huolestuttaa
Ammatiin opiskelevat kyllästyivät lähiopetuksen puutteeseen: "Hukkaan heitettyä aikaa"
"Sehän vielä tappaa jonkun" – sähköasentajien koulutus huolestuttaa opettajia Itä-Suomessa