Ei ole kymmentä vuotta siitä kun esimerkiksi Jyväskylän Energian puusähkölle puuhattiin ympäristömerkkiä yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa. Turve ei ollut silloin ongelma, vaikka sen osuus Jyväskylän Energian kahden voimalaitoksen polttoaineista on noin puolet.
– Turpeen ja ympäristökysymysten esiinnousu on tapahtunut erittäin nopeasti, sanoo Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola.
Kantolan mielestä hiilettömyyden tärkeys ja ilmastonmuutoksen vakavuus eivät voi olla kenellekkään epäselvää. Isot ja nopeat rakenteelliset muutokset energiateollisuudessa ovat kuitenkin tasapainoilua nopeuden ja talouden välillä.
Turpeesta irti jo lähivuosina?
Jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää nopeasti, on fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen ja turpeen käytön vähentäminen avainasemassa. Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Juhani Paavolan mielestä ei ole epäselvää mikä olisi tehokkain tapa vähentää päästöjä Keski-Suomessa.
– Ilman muuta turpeen polton lopettaminen.
Paavolan mukaan autoilun aiheuttamat päästöt esimerkiksi Keski-Suomessa ovat suurin piirtein samansuuruiset kuin turpeen poltossa. Liikenteen päästöjen nopea vähentäminen aiheuttaisi enemmän ongelmia, tulisi kalliimmaksi ja aiheuttaisi suurta vastarintaa, arvioi Paavola.
Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola myöntää, että kaukolämmön tuotanto on Jyväskylässä yksi suurimpia hiilidioksidin tuottaja.
– Kieltämättä turpeella on iso osuus.
Turpeesta olisi Juhani Paavolan mielestä mahdollista luopua jo lähivuosina, mutta se edellyttäisi investointeja ja poliittisia päätöksiä.
– Jos halutaan kantaa kortemme kekoon, niin siitä varmaan olisi aloitettava, sanoo Paavola.
Hiilivapaa Suomi- kampanja kannattaa kivihiilen ja turpeen käytön lopettamista koko Suomessa vuoteen 2025 mennessä.
Turpeen alasajon hinta laskettu
Turpeesta voidaan luopua vaikka niin nopeasti kuin tekninen rakennusprojekti voidaan viedä läpi, sanoo Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola.
– Jyväskylässä Rauhanlahden ja Keljonlahden voimalaitosten muuttaminen kokonaan puulle maksaisi karkean arvion mukaan noin 65 miljoonaa euroa, sanoo Kantola.
Se olisi Kantolan mielestä muutaman vuoden projekti – jos siihen ryhdytään.
Todennäköisempää on ehkä kuitenkin se, että suurempia muutoksia voimalaitoksiin tehdään sitten kun ne tulevat remontti-ikään.
Jyväskylän Energia on vuoden 2010 jälkeen onnistunut pienentämään kahden voimalaitoksensa hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia. Merkittävä asia tässä on muun muassa se, että öljy on korvattu kokonaan puulla.
Tänä talvena yhtiö selvittää tarkemmin, miten omaa energiatuotantoa voitaisiin kehittää uutta teknologiaa käyttämällä ja esimerkiksi säätämällä kulutusta kovimmilla pakkasilla.
Vapo odottaa realismia keskusteluun
Suomen suurin turpeentuottaja Vapo sanoo kaipaavansa realismia keskusteluun turpeenpolton lopettamisesta. Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Ahti Martikainen sanoo, että turpeen osuus Suomen kokonaisenergiamäärästä oli noin neljä prosenttia.
– Jos se korvataan puulla, pitäisi hakkuita lisätä 7,5 miljoonaa kuutiota, Martikainen toteaa.
Jos kivihiili, turve ja öljy korvattaisiin puulla, pitäisi hakkuita lisätä saman verran kuin viime vuonna hakattiin eli noin 70 miljoonaa kuutiota, sanoo Martikainen.
– Se on mahdottomuus, ja sen takia pyytäisin kaikilta harkintaa, että mikä on realistista, sanoo Martikainen.
Vapo on kuitenkin varautunut turpeen energiakäytön pienenemiseen kehittämällä turpeelle uusia käyttömuotoja energiakäytön rinnalle.
– Tällä hetkellä kolmasosa Suomessa tuotetusta turpeesta menee muuhun kuin energiakäyttöön, muun muassa eläinten kuivikkeiksi ja kasvualustoiksi, sanoo Martikainen.
Vapolla on vireillä hankkeita turpeen käyttämisestä rakennustarvikkeina ja kuituteollisuudessa.
– Kahden vuoden sisällä odotetaan aika merkittäviä uutisia, uskoo Martikainen.
Martikaisen mielestä paras ratkaisu energiapuolella olisi se, että puun ja turpeen yhteispolttoa voitaisiin jatkaa siirtymävaiheen yli.
– Näillä kassavirroilla pystytään kehittämään näitä uusia tuotteita.
Turvetuottajilla synkkä tulevaisuus
Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko sanoo, että poliittisilla päätöksillä energiaturpeen tuotantoedellytykset ovat käytännössä menneet.
– Liiketoiminta on monin paikoin kannattamatonta ja tulevaisuus nähdään aika huonona, sanoo Haavikko.
Turveyrittäjien investointihalukkuus on tipahtanut ja markkinoilla on paljon käytettyjä koneita kun moni turvetuottaja on joutunut lopettamaan liiketoimintansa.
Keskustelu turpeenpolton alasajosta ilmentää Haavikon mielestä Euroopan laajuista poliittista tahtoa.
– On valitettavaa, että se meillä tulee ilmentymään näin.
Haavikko kaipaa keskustelua turpeen energiakäytön lopettamisen seurauksista. Jos liiketoiminta joudutaan lopettamaan ennen kuin turvesuo saadaan kokonaan nostettua, ei sitä voi metsittää.
Jos yritykset ajautuvat konkurssiin, ei niillä ole mahdollista täyttää vesistötarkkailuvelvoitteitakaan.
– Haluaisin nostaa keskustelua, miten tämä ongelma saataisiin ratkaistua, sanoo Haavikko.