EU-komission lausunto alkoholin etämyynnistä sai pasmat sekaisin sosiaali- ja terveysministeriössä.
Kun ministeriössä huomattiin, että toimittajat ovat asian päällä, alkoi kuumeinen kilpajuoksu. Lausunnosta piti tiedottaa ennen kuin media ehti julkaista heidän kannaltaan kehnot uutiset.
Lausunto ei todellakaan ollut sitä, mitä ministeriö odotti. Komission mukaan alkoholin etämyynnin kielto rikkoo (siirryt toiseen palveluun) tavaroiden vapaan liikkuvuuden EU-säädöstöä eli estää kilpailua.
Komissio siis asetti vapaan kilpailun takaamisen sisämarkkinoilla Suomen kansanterveydellisten perusteluiden edelle: vähäisemmilläkin rajoituksilla kuin etämyynnin totaalikiellolla pystytään saavuttamaan sama asia.
Brysselissä katsottiin, että ulkomaalaisten verkkomyyjien tulisi saada samat oikeudet lain edessä kuin Alkolla on.
Alko voi myydä nykyään verkkokaupastaan alkoholia ja toimittaa sen haluttuun myymälään tai muuhun yhtiön hyväksymään noutopaikkaan. Noutopisteitä on yli 400 ympäri maan, niin lähikaupoissa kuin huoltoasemillakin.
Erityisen innovatiivinen oli komission ehdotus ulkomailta etämyydyn alkoholin jakelusta näistä noutopisteistä.
Komission lausunnosta ilmenee, että Suomen hallitus on jo suunnitellut avaavansa Alkon verkkokaupan myös muille toimijoille. Alkoholin tuottajat ja myyjät saisivat laittaa tuotteensa esille Alkon verkkokauppaan ja yhtiö huolehtisi juomien tuonnista ja jakelusta tilaajille noutopisteissään – maksua vastaan tietysti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli avustajineen virkamatkalla ulkomailla, kun todellisuus valkeni. Virkamiehet eivät osanneet kertoa, miten etämyynnin lakiluonnosta pitäisi muuttaa, jotta se tyydyttäisi komissioita, mutta turvaisi samalla Alkon monopolin. Saarikko on todennut painokkaasti, että hänen virkakaudellaan monopolista ei luovuta. (siirryt toiseen palveluun)
Lakiluonnosta on kuitenkin muutettava, koska Suomi voi joutua EU-tuomioistuimeen kilpailusäännösten rikkomisesta.
Tosin STM:n "ensivilkaisun" mukaan komissio oli ottanut kantaa vain etämyydyn alkoholin maahantuontikieltoon, ei etämyyntikieltoon ulkomailta. Tämä on ministeriön tulkinnan mukaan jo kielletty, vaikka alkoholilaissa ei ole ulkomailta tapahtuvan nettimyynnin kieltoa.
Osa kokoomusväestä on tästä eri mieltä. He ovat syyttäneet ministeriötä väärän tiedon antamisesta komissiolle (siirryt toiseen palveluun) etämyynnin kiellosta.
"Lausunto on voitto vapaudelle", kokoomuksen kansanedustajat riemuitsivat tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun)tiistaina.
Etämyynnin täysi vapauttaminen olisi valtiolle ongelmallista ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin se vetää pohjan tai ainakin rapauttaa pahasti Alkon monopolia. Alkon erityisasemaa on perusteltu kansanterveydellisillä syillä.
Kun alkoholilain muutoksesta äänestettiin joulukuussa, vastustajat maalailivat mittavia haittavaikutuksia. Koko kansan pelättiin ratkeavan ryyppäämään joukolla: suomalaiset kun eivät osaa nauttia ilolientään maltillisesti. Vaikka alkoholi aiheuttaa Suomessa tunnustetusti mittavia kansanterveydellisiä haittoja, pahimmat pelot eivät toteutuneet ainakaan Valviran tilastojen mukaan.
Päinvastoin, kokonaiskulutus laski alkuvuonna.
Toinen erittäin painava syy on raha. Suomelle ei käy sellainen ratkaisu, mikä johtaisi alkoholin verotuottojen laskuun. Alkoholiverosta kilahtaa 1,5 miljardia euroa valtion kassaan ensi vuonna.
Se ei ole ihan pikkusumma. Budjetissa käytetään saman verran rahaa sisäiseen turvallisuuteen eli poliisiin, rajavartiostoon ja pelastustoimeen.
Alkoholivero on ollut kätevä vuosittainen korotusautomaatti, kun esimerkiksi veronkevennyksiin on tarvittu rahaa. Alkoholiveroa nostettiin vastineeksi alkoholin sääntelyn vapauttamisesta. Hallituksen elokuisessa budjettiriihessä päätettiin taas uusista, ensi vuonna voimaan astuvista korotuksista.
Valtio menettää nykyisin alkoholin verotuloja (alkoholivero, valmistevero, juomapakkausvero ja arvonlisävero) arviolta 10 miljoonaa euroa vuodessa. Etämyynti pitää siis järjestää siten, että kaikki verot päätyvät takuulla Suomeen.
Etämyynnissä myyjä maksaa kaikki alkoholijuomien verot ja hoitaa tuotteiden kuljetuksen. Etäostossa taas ostaja vastaa veroista ja kuljetuksesta.
STM:n työryhmä (siirryt toiseen palveluun)ehdotti, että verojen keräys turvattaisiin siten, että ulkomaalaisten etämyyjien pitäisi rekisteröityä Suomeen. Etäostossa puolestaan pitäisi toimittaa Tullille asiakirja, jossa tuotteiden ostaja ja kuljettaja olisivat molemmat verovelvollisia maahan tuodusta alkoholista.
Eri asia sitten on, parantaisiko tällainen järjestely alkoholin verojen maksamista Suomeen. Verottaja ja Tulli valvovat jo nyt alkoholin etämyyntiä ja -ostoa ulkomailta, mutta kaikkien verkkokauppiaiden ja ostajien perässä ei pysytä millään.
Ainoa tapa, jolla Suomen alkoholiveron voi välttää, on omaan käyttöön tapahtuva matkustajatuonti ulkomailta. Jokainen Virossa vieraillut tietää, että omaan käyttöön tuonti on myös varsin joustava käsite: se voi tarkoittaa vetokärryllistä tai pakettiautollista alkoholia.
Silloinkin tosin maksaa veroa, mutta se vain päätyy toisen valtion kirstuun.
Epäselvä tilanne on jatkunut jo vuosia, eikä selkeää pykälää saatu aikaiseksi alkoholilain muutoksen yhteydessä keskustan ja kokoomuksen riitelyn takia.
STM:stä kerrottiin, että puolueet ovat etsineet ratkaisua kiistaan kuumeisesti ja jopa lähiviikkoina saataisiin kuulla, mihin päädytään.
Voi sanoa, että ans kattoo.
Sen verran kaukana puolueiden näkemykset ovat olleet, ja komission lausunto tuskin helpotti tilannetta. Lisäongelmia tuo sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtaakka. Alkoholin etämyyntiä tärkeämmätkin lakiesitykset ja lausunnot ovat jumissa soten takana.
Voi siis olla, ettei asiaa saada ratkaistua eikä lakiesitystä tuotua eduskuntaan joulukuun alkuun mennessä. Näin etämyynnin tilanne jää edelleen epäselväksi. Komissio edellyttää, ettei lakia hyväksytä ennen 7. tammikuuta ja pyydettyjen selvitysten toimittamista.
Lue myös:
EU torppasi etämyydyn alkoholin maahantuontikiellon – ehdottaa sallittuja alkoholin luovutuspaikkoja