Valtioiden vaurautta ja kehitystä mittaamaan on kehitetty monenlaisia mittareita. Tunnetuin lienee BKT eli valtioiden taloudellista toimeliaisuutta mittaava bruttokansantuote.
Se ei kuitenkaan arvioi kovinkaan pätevästi eri maiden kansalaisten tulevaisuuden mahdollisuuksia. Maailmanpankki on luonut uuden työkalun, inhimillisen pääoman indeksin (human capital index), joka mittaa jäsenvaltioiden lasten terveyttä ja koulutustasoa.
Noin puolet maailman kansalaisista menettää nyt puolet potentiaalistaan, koska heidän kotimaansa ei investoi tarpeeksi kansalaistensa terveyteen ja koulutukseen.
Maailmanpankin patistaa maita terveys- ja koulutuspanostuksiin, koska terve ja hyvin koulutettu työvoima kykenee parhaiten reagoimaan työelämän muutoksiin. Keinoäly ja automaatio hävittää tulevaisuudessa ison osan pienipalkkaisista, vähän koulutusta vaativista ammateista.
Terveellä ja koulutetulla väestöllä on myös pidempi työura ja siten elämänaikainen taloudellinen tuottavuus on parempi.
Singapore paras, Suomi viides
Maailmanpankin inhimillisen pääoman indeksillä mitattuna Singapore oli pankin 157 jäsenmaasta paras. Muutenkin kärkisijat menivät Aasiaan: toiseksi nousi Etelä-Korea, sitten tulivat Japani ja Hongkong.
Suomi oli länsimaista paras, viidennellä sijallaan. Perässä tulivat Irlanti (6.), Australia (7) ja Ruotsi (8.).
Saksa on 11. sijalla, Britannia oli 15., Tanska 17., Norja 18., Italia 19., Ranska 22. ja Yhdysvallat 24..
Voisiko vähät rahatkin kohdentaa toisin?
Heikoiten pärjäsivät köyhät Afrikan kehitysmaat, Tšad, Etelä-Sudan, Niger, Mali, Liberia ja Nigeria. Esimerkiksi Tšadissa kansalaisten tuottavuuspotentiaali on nyt vain noin 28 prosenttia siitä, mitä se ideaalioloissa voisi olla.
Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim katsoi The Guardian-lehden mukaan, ettei kyse ole pelkästään köyhyydestä: niukatkin varat voi käyttää monella eri tavalla.
Pääjohtaja nostaa esimerkiksi Nigerian, jolla on öljyvarallisuutta, mutta joka laiminlyö koulujärjestelmäänsä. Länsi-Afrikan maiden opetusbudjetti on alle neljä prosenttia BKT:sta, ja siitäkin iso osa tulee ulkomaisilta lahjoittajilta.
– Turhan moni Afrikan maa sanoo, että he tekevät kovasti työtä vaurastuakseen, ja sitten he alkavat käyttää rahaa terveyteen ja koulutukseen. Meidän mielestämme heidän pitää keskittyä terveydeen ja koulutukseen nyt, sanoi Jim Yong Kim.
Mittauksien tuloksissa ristiriitaisuuksia
Indeksi mittaa lasten kuolleisuutta sekä aliravitsemusta alle viiden vuoden iässä. Toinen vertailun kohde on, miten suuri osuus 15-vuotiaista ennusteen mukaan elää 60-vuotiaaksi. Kolmanneksi arvioidaan, miten monta vuotta 18-vuotias on keskimäärin käynyt koulua ja miten oppilaat pärjäävät kansainvälisissä oppimistesteissä.
Indeksi tuottaa pistemäärän vaihteluvälillä 0-1, jossa 1 merkitsisi, että kyseisen maan asukkailla on sataprosenttinen mahdollisuus saavuttaa inhimillinen potentiaalinsa ja taloudellinen tuottavuutensa. Maiden keskiarvo on 0,57 pistettä.
Singapore keräsi 0,88 ja Suomi 0,81 pistettä. Toisin sanoen myös kärkimaat voisivat vielä lisätä väestön tuottavuutta.
Mittauksien painotusten erot käyvät hyvin ilmi, kun tarkastellaan vaikkapa Maailmanpankin listauksen kärkimaata, Singaporea. Singapore sijoittui aiemmin tällä viikolla avustusjärjestö Oxfamin tasa-arvoisuutta mittaavalla indeksillä maailman yhdeksänneksi heikoimmaksi maaksi.
Oxfam kritisoi Singaporen verotusta, joka verottaa rikkaita liian lievästi, vähäistä sosiaalimenojen osuutta budjetissa (39% Singaporen budjetista käytetään koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan) sekä työntekijöiden heikkoja oikeuksia.
Maailmanpankin selvityksessä taas katsottiin, että Singaporen terveysvakuutusjärjestelmä on hyvä ja tarjoaa useimmille kansalaisille hyvän terveydenhoidon.
Suomi sijoittui Oxfamin listauksessa kolmanneksi, Tanskan ja Saksan jälkeen.