Ylen aamu-tv:ssä puhuttiin perjantaina uskomushoidoista MOT:n mustasta salvasta tekemän jutun takia. MOT:n mukaan mustalla salvalla on yritetty parantaa syöpää vakavin seurauksin.
Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas Itä-Suomen yliopistosta arvioi Ylen aamu-tv:ssä, että musta salva on yksi törkeimmästä uskomushoitotapauksista, joita on hänelle on tullut vastaan työurallaan. Aiempi vastaava tapaus oli hänen mukaansa hopeavesi.
Puoskarilain puolestapuhujana tunnetun Myllykankaan mukaan suurin osa puoskarihommista on "melko harmitonta aikuisviihdettä", josta ei ihmeitä seuraa, jos annetaan esimerkiksi kaukoparannusta tai enkelienergiaterapiaa. Lähinnä näiden kohdalla haittana voi olla oikean hoidon viivästyminen.
– Psykoterapoinnilla sen sijaan saatetaan aiheuttaa erittäin pahoja seurauksia. Eheytyshoidot, joilla homoja yritetään tehdä heteroiksi, voivat ajaa ihmisiä jopa itsetuhoisuuteen. Ei tämä sinällään ole harmitonta hommaa, Myllykangas pohtii.
Myllykankaan mukaan erityisesti lapset ja herkästi haavoittuvat ryhmät, kuten mielenterveysongelmaiset ja vakavista sairauksista kärsivät, ovat eritysesti riskiryhmää eli niitä, joiden takia tarvittaisi erittäin tiukka puoskarilaki. Kansanedustajat ovat tässä avainasemassa.
– Kokonaisuutena ajatellen tämä on täysin epäeettistä toimintaa. Ihmisiä rahastetaan täydellisillä humpuukihoidoilla, joilla ei ole mitään muuta vaikutusta kuin korkeintaan placebo eli paremmin sanottuna hoitotapahtumavaikutus, Myllykangas kertoo.
Miksei puoskarilaki jo ole voimassa?
Miksi Suomessa ei jo ole voimassa puoskarilakia, vaikka siitä on pitkään puhuttu ja monen asiantuntijoiden suulla on sanottu, että sellainen tarvitaan?
– Syynä on eduskunta ja kansanedustajat, jotka viime kädessä päättävät tästä hommasta. Eduskunnan suurin puolue on puoskaripuolue, Myllykangas lataa.
Hänen mukaansa se, että puoskarilaki ei ole eduskunnassa edennyt, kielii talossa vellovasta myönteisestä asenteesta puoskarointia kohtaan.
– Onhan siellä [eduskunnassa] myös edustajia, jotka haluaisivat myöntää jopa kela-korvauksia humpuukihoidoille. Silloin me oltaisiin pahassa lirissä. Rinnakkaisjärjestelmää ei pidä missään nimessä saada läpi, Myllykangas puhkuu.
Hän sanoo, että kun puoskarilakia ajettiin edellisen kerran kymmenen vuotta sitten, toimikunta antoi lausuntonsa ja laki lähti lausuntokierrokselle, mutta [peruspalveluministerinä toiminut] Paula Risikko (kok.) torppasi lakialoitteen.
Risikko kiistää torpanneensa lakialoitteen
Ylen tavoittama Paula Risikko (kok.) kiistää täysin dosentti Myllykankaan Aamu-tv:ssä esittämät väitteet ja luonnehtii niitä täysin virheellisiksi. Hän kertoo päinvastoin edistäneensä asiaa.
Risikon mukaan vaihtoehtohoidot eivät kuuluneet hallitusohjelmaan vuosina 2007-2011, kun hän oli peruspalveluministerinä Matti Vanhasen (kesk.) ja Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksissa.
Risikko kertoo perustaneensa työryhmän ilman hallitusohjelmapäätöstä, sillä hän halusi edistää uskomushoitojen sääntelyä. Työryhmän puheenjohtajana oli Tarja Holi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta. Työryhmä päätyi Risikon mukaan siihen, että uskomushoitoja pitää säännellä ainakin osittain.
– Minä olin ehdottomasti sitä mieltä, että näin pitäisi tehdä. Koska työryhmän ehdottama lainsäädäntö ei ollut hallitusohjelmassa, kaikki muut hallitusohjelmaan kirjatut asiat menivät edelle. Siitä syystä tämä jäi tekemättä, Risikko selittää.
Asia jäi kuitenkin vaivaamaan ministeriä sen verran, että hän vaati seuraavissa Jyrki Kataisen (kok.) hallitusohjelmaneuvotteluissa kesällä 2011, että asia kirjataan hallitusohjelmaan.
– Hallitusohjelman sivulla 59 sanotaan: ”Vaihtoehtohoitoihin liittyvää lainsäädäntöä jatkovalmistellaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tavoitteena potilasturvallisuuden parantaminen”, Risikko lukee papereita.
– Olin itse asiaa viemässä hallitusohjelmaan ja muistan, että se meni hyvinvointiryhmässä läpi. Minulla on tästä kirjalliset todisteet. En ole asiaa koskaan torpannut, hän sanoo.
Sitä Risikko ei osaa kertoa, miksi asia edennyt Kataisen hallituksen kaudella 2011-2014 Risikon siirryttyä peruspalveluministerin tontilta sosiaali- ja terveysministerin tontille. Risikon mukaan asia kuului peruspalveluministerin, ei sosiaali- ja terveysministerin, vastuulle.
Kansanedustajilta tukea puoskarilaille
Kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo tehneensä lakialoitteen kesällä puoskarilain puolesta. Hänen mukaansa puoskarilaki ei pitäisi olla hankala totetuttaa, vaan se olisi muutamalla lakimuutoksella helposti korjattava asia.
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kertoo, että Ruotsissa on ollut jo kauan laki, jossa rajataan tai kielletään uskomushoitojen käyttö tietyiltä haavoittuvilta ihmisryhmiltä, kuten esimerkiksi lapsilta, mielenterveyspotilailta, vakavia sairauksia sairastavilta ja dementiapotilailta.
Myös Päivi Räsäsen mukaan puoskarilain edistyminen ja edistäminen on kiireellistä, ja laki auttaisi ehdottomasti asiassa, eikä se olisi mahdotonta toteuttaa.
Räsänen ihmettelee, aivan kuten Myllykangaskin, miksi puoskarilaki ei ole edennyt jo aiemmin.
Räsänen arvioi, että syynä viivästyksiin ja esteisiin lain edistykselle ovat taloudelliset intressit: uskomushoidot ovat iso bisnes. Hänen mukaansa pelissä ovat sadat miljoonat eurot Suomessa ja monen ihmisen leipä tulee uskomushoidoista.
– Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen ja ministerinä nostin asian esille ja vaadin silloin, että Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjaus täytyisi toteuttaa. Joka kerta, kun olen nostanut asian esille, aina silloin on noussut valtava vastareaktio ja postia alkaa tulemaan. Uskomushoitojen harjoittajat nousevat hyvin vahvaan vastarintaan ja vaikuttavat myös poliitikkoihin, Räsänen lataa.
Hän uskoo, että voimakas vaikuttaminen myös eduskunnan suuntaan on ollut yksi tekijä, joka on jarruttanut sitä, että asiaa ei ole uskallettu viedä eteenpäin eduskunnassa.
Juttua editoitu 12.10.2018 kello 12:55. Lisätty Paula Risikon kommentit.
Lue lisää:
Analyysi: Miksi uskomushoitoja ei valvota – Puoskarilaki jäänyt jo neljän ministerin kaappiin