Espoon kaupungin tilahankkeet ja etenkin koulutilojen venkslailu ovat nostattaneet pintaan tunteita. Moni päättäjä on tyytymätön siihen, miten viimeaikaiset päätökset ovat kaupungin rattaissa syntyneet.
Espoossa esimerkiksi runnottiin hiljattain läpi yli 50 miljoonan euron seinät kahdelle lukiolle Otaniemeen. Päätös Olarin ja Pohjois-Tapiolan uusista yhteisistä lukiotiloista nosti ilmaan kysymyksiä ja jätti päättäjien suuhun ikävän maun.
Tieto Oyj:n entisiin toimistotiloihin ensi syksynä muuttavilla lukioilla on jatkossa tilaa noin 12 000 neliömetriä, joka on yli tuplasti enemmän kuin lukiot nykyisellään käyttävät. Koulujen vuosittaiset vuokrakustannuksetkin nousevat liki kolminkertaisiksi nykyisistä.
Osalle päättäjistä Tietotie 6:n prosessista jäi tunne, että kyseistä hankintaa vietiin määrätietoisesti läpi enemmän tilan kuin tarpeen ehdoilla.
– Sellainen vaikutelma jäi, että ennen kuin asiaa oli käsitelty luottamuselimissä oli jossain jo tehty päätös tilojen vuokraamisesta. Sitten vasta mietittiin, mihin kaikkeen tilaa voisi käyttää, sanoo opetuslautakunnassa istuva Martti Hellström (sd.).
– Lautakunta vaati moneen kertaan vaihtoehtoja, joita ei tullut. Jäi hieman sellainen olo, että tämä päätös viedään läpi sanottiin me siitä mitä tahansa, toteaa puolestaan saman lautakunnan jäsen Kimmo Kyrölä (vihr.).
Osa tiloista oli jo vuokrattu
Tietotie 6:n tilat päätyivät päättäjien pöydille, kun Espoon Tilapalvelut-liikelaitos sai toissa keväänä tehtäväksi selvittää vaihtoehtoisia keinoja uusien koulutilojen rakentamisen rinnalle.
Kaupungin asettama investointikatto tuli voimaan samoihin aikoihin ja uusien tilojen rakentamiselle etsittiin kuumeisesti kevyempiä vaihtoehtoja.
Tilakeskuksen selvityksen mukaan Tietotie 6:n kiinteistö nousi selvästi parhaaksi vaihtoehdoksi Otaniemessä. Samalla ratkesi kätevästi myös väistötilat kaupungin sadoille virkamiehille Espoon keskuksen sisäilmaongelmien alta.
Kaupunki solmikin vuokrasopimuksen toimistotiloista Tietotie 6:ssa jo tämän vuoden keväällä ennen kuin päätöstä lukioiden sijoittumisesta samoihin tiloihin oli tehty.
Tiloihin on sommiteltu valmistelun eri vaiheissa useita eri kouluja, joihin on lukeutunut muun muassa Espoo International School. Tämä kuitenkin torpattiin nopeasti ja jo tuolloin muun muassa Länsiväylä uutisoi hankkeen omituisesta valmistelusta.
Kaiken kaikkiaan kaupunki vuokraa nyt Tietotieltä yli 26 000 neliötä toimitilaa, jonka vuokrakustannukseksi on kokonaisuutena arvioitu liki seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Tietotie 6:n omistaa tällä hetkellä YIT:n ja HGR:n yhteisyritys Regenero.
Toimistotilat vuokrataan kaupungin käyttöön 10 vuodeksi ja lukiotilat 20 vuodeksi eteenpäin. Päättäjät ovat julkisuudessa kauhistelleet tilan kokonaiskustannuksia sekä pitkää vuokra-aikaa.
Kiire koettiin painostavaksi
Lukioiden uudet tilat olivat osa isompaa koko kouluverkon tilasuunnitelmaa, jolla oli aikaraja. Oppilaille oli pakko löytyä katto pään päälle kuten myös väistötilat kaupungin virkamiehille.
Osa valtuutetuista kuitenkin koki, että päätöstä Tietotie 6:n tiloista ajettiin voimalla läpi kiireen nojalla.
Esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) lähestyi lautakunnan jäseniä viime keväänä sähköpostitse ja kehotti tekemään pikaisesti päätöksen, jotta kokonaisuus saataisiin valtuustoon.
– Ei se varsinaisesti mikään paimenkirje ollut, mutta joskus pitää lempeästi jyrähtää. Koko kouluverkkoa koskeva prosessi uhkasi venyä liian pitkäksi muutaman yksityiskohdan takia. Välillä on pakko käyttää tätä poliittisen vastuunkantajan roolia, ettei näin laajassa asiassa jäädä pohtimaan liikaa yksityiskohtia, sanoo Markkula.
Kiireestä kielii sekin, että Tietotien hanke sai kaupungilta luvan rakennustöiden tekemiseen ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta noin 1,2 miljoonan euron vakuutta vastaan, josta muun muassa Helsingin Sanomat tuolloin uutisoi.
Rakennustöiden alkaessa vuokrasopimuksia tiloista ei ollut vielä päätetty.
Ei se varsinaisesti mikään paimenkirje ollut, mutta joskus pitää lempeästi jyrähtää.
Markku Markkula
Ajoiko kaupungin johto tilojen vuokraamista?
Erikoista Tietotien prosessissa oli etenkin se, ettei hankkeen käsittely edennyt Espoon kaupungin oman hallintosäännön mukaisesti. Tiloista tehtiin suoraan hankesuunnitelma ilman lautakunnan tarveselvitystä.
Kaupungintalon käytävillä heräsikin ilmoille kysymys, oliko kaupungilla joku syy ajaa läpi juuri Tietotie 6:n tilojen vuokraamista.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, mikä oli sinun roolisi tässä hankinnassa?
– Olin tietoinen Tietotie 6:n tilahankkeesta, mutta ei minulla itse hankinnassa ollut roolia. Päätökset asiasta tehtiin niissä elimissä missä pitääkin, sanoo Mäkelä.
Mäkelän mukaan kaupungilla oli huutava tarve koulutiloille Otaniemessä ja kun potentiaalinen tila löytyi, siihen tartuttiin.
– Isot kouluverkkopäätökset herättävät aina suuria tunteita ja otsikoita, toteaa Mäkelä.
Myös valtuusto ärähti prosessista
Tyytymättömyys Tietotie 6:n käsittelytapaan paistaa läpi kaupungin päätösasiakirjoista. Käsittelyssä on vaadittu kertaalleen aikalisää, prosessista on pyydetty kaupungin sisäistä selvitystä ja jopa valtuusto on toivonut, että valmisteluprosessista tulee ottaa opiksi.
"Vastaisuudessa vuokrahankkeiden tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat tuodaan asianomaisten lautakuntien käsittelyyn niin varhaisessa vaiheessa, että tilaratkaisulle on mahdollista etsiä vaihtoehtoja."
Espoon valtuusto 10.9.2018
Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen, mikä prosessissa meni pieleen?
– Tiedottaminen hankkeen aikana olisi voinut olla parempaa. Hankkeen valmistelu Tilapalveluissa tehtiin perusteellisesti ja monia eri vaihtoehtoja käytiin läpi. Asiaa esiteltiin kyllä ajoittain Tila- ja asuntojaoksessakin valmistelun aikana, mutta tietoa ei kuitenkaan ilmeisesti kulkenut riittävällä tavalla. Jatkossa huomioimme toiminnassamme saamamme palautteen, sanoo Lehtinen.
Opetuslautakunta pyysi moneen otteeseen, että voisiko kaupunki neuvotella Pohjois-Tapiolan lukiolle jatkoa nykyisissä väistötiloissa Maarintiellä. Miten tämä prosessi eteni?
– Maarintien tilat oli alun perinkin tarkoitettu vuokrattavaksi väliaikaisiksi lukiotiloiksi. Kyllä tilojen jatkovuokrauksesta käytiin keskusteluja ACREn kanssa, mutta heillä oli muita suunnitelmia tiloilla ja heillä ei ollut intressejä jatkaa vuokrasopimusta lukiotiloista, sanoo Lehtinen.
ACRE on sama kuin Aalto-yliopistokiinteistöt Oy eli vastaa yliopiston kiinteistömarkkinoista.
"Kaupungissa on vähän hakusessa, mikä on kunkin toimielimen rooli"
Virkamiesten mukaan valmistelussa ei ollut vikaa, mutta tieto päättäjien ja Tilakeskuksen välillä ei kulje. Päättäjillä puolestaan on välillä tunne, ettei heidän sanoillaan ole kaupungissa painoarvoa. Mikä päätöksenteossa oikein mättää?
– Espoossa on omaksuttu sellainen johtamiskulttuuri, jossa virkamiehet vie eikä luottamushenkilöiden sanoilla tunnu olevan valtaa, sanoo opetuslautakunnan Martti Hellström.
Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän mukaan Espoossa on epäselvyyksiä siinä, mitkä asiat kuuluvat kenenkin pöydälle.
– Meillä on nyt kaupungissa vähän hakusessa, mikä on kunkin toimielimen rooli. Lautakunnan tehtävä on osoittaa tarve, ja sitten on Tilapalvelut, jotka toimivat vuokramarkkinoilla. Ehkä opetuslautakunnan jäsenillä on vähän väärä käsitys siitä omasta roolistansa tilakysymyksissä, sanoo Pitkälä.
Kaupunginjohtaja puolestaan kiistää jyrkästi, että Espoossa tehtäisiin päätöksiä virkamiesjohtoisesti, mutta myöntää, että vuoropuhelussa olisi parannettavaa.
– Tilakysymyksissä toimielinten yhteispeli ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla ja tätä on parannettava. Itse henkilökohtaisesti kuitenkin edellytän, että miljardin euron panostuksella koulutilat pitää saada kuntoon, sanoo Mäkelä.
Koulut kuntoon on Espoon valtuustokauden kärkitavoite. Koulujen ja päiväkotien
tilojen parantamiseen panostetaan seuraavan 10 vuoden aikana käyttö- ja investointitaloudessa yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.
Mistä rahat Tietotie 6:n vuokraan?
800 lukiolaista avaa ensi syksynä koulukirjansa Otaniemen uudessa lukiossa. Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukioiden yhdistyminen ja siirtyminen Tietotie 6:n tiloihin sai lopulta sinetin syyskuun loppupuolella.
Itse tiloista harvalla on huonoa sanottavaa ja myös lukiot odottavat innolla pääsyä Aalto-yliopiston, metron ja Raide-Jokerin kylkeen. Ilmassa leijuu kuitenkin pelko siitä, mistä rahat kalliiden tilavuokrien maksuun otetaan.
– En yhtään epäile, etteikö Tietotie 6:n tilat olisi hyvät ja toimivat. Tilaa vain on liikaa suhteessa tarpeeseen, mikä ei tässä taloustilanteessa ole toivottavaa, sanoo opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Inka Hopsu (vihr.).
– Toivottavasti tiloihin meneviä rahoja ei lopulta oteta pois itse opetuksesta, toteaa puolestaan Kai Lintunen (kok.).
Sekä opetuslautakunta että Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ovat myös vaatineet lisäselvitystä Otaniemen Tietotien vuokratiloista ja -kuluista.