Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa kielletään vuonna 2029.
Energiaveron muutokset merkitsevät puolestaan muun muassa sitä, että maakaasun asema suhteessa kivihiileen paranee.
Hallituksen esitys lähtee nyt eduskuntaan. Lait hyväksyttäneen ensi vuoden puolella.
Ilmastonmuutosta on hillittävä
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että kaikilla hallituksen lakiehdotuksilla on sama maali eli ilmastonmuutoksen hillitseminen.
– Kivihiilen osalta haluamme olla sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa, Tiilikainen muotoilee. Toisaalta energia–alalla toimivien firmojen on hyvä tietää, millä aikataululla päätöksiä on tehtävä.
Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Tavoitteeksi on kirjattu, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa luovutaan asteittain. Ensimmäisenä katkolla on siis hiili.
Laskelmien mukaan kivihiilikiellon myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät Suomessa vuosittain noin miljoonalla tonnilla. Myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt vähenisivät.
Vaikka kivihiilen käyttö energialähteenä onkin koko ajan vähenemässä, monien suurten kaupunkien voimaloissa käytetään yhä paljon kivihiiltä. Näin tapahtuu muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Biopolttoaineista kova kysyntä
Esimerkiksi energiayhtiö Helen Oy sanookin olevansa valmiina kivihiilestä luopumiseen. Tosin yhtiö moittii hallituksen lakiesitystä siitä, että vaikka se nopeuttaa investointipäätöksiä, se samalla estää uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen.
– Ongelmana on aikataulu. Tulossa on monenlaisia teknologioita kuten geoterminen energia tai pienet ydinvoimalaitokset, yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä sanoo.
Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen vuoden 2024 loppuun mennessä. Korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Salmisaaressa on uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alla uusi maanalainen lämpöpumppulaitos.
Yhtiön mukaan nopein tapa korvata kivihiiltä on biomassan käyttö. Helen pitääkin biopolttoaineiden saatavuutta merkittävänä kysymyksenä, sillä kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Hanasaaren voimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi tarvitaan 1–2 biolämpölaitosta.
Liikenteeseen lisää biopolttoainetta
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kivihiilikielto aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa. Niiden korvausinvestointeja pitäisi aikaistaa.
Ministeriön mukaan muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan muulla tuotannolla jo ennen vuotta 2030.
Ennenaikaisesta laitteistojen käytöstä poistamisesta aiheutuvien kustannusten suuruus olisi noin 38 miljoonaa euroa. Korvausinvestointien lisäkustannukset olisivat 14–23 miljoonaa euroa.
Hallitus antoi siis tänään myös polttoaineiden jakeluvelvoitteita koskevat lakiehdotukset. Biopolttoaineita koskeva jakeluvelvoite kiristyy tasaisesti 2020-luvulla.
Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoite kasvaisi vuodesta 2021 lähtien 18 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029.
Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi osa korvattava vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä. Velvoite olisi aluksi kolme prosenttia, ja vuonna 2028 jo kymmenen prosenttia.
Lue myös: Kivihiilen kohtalo on sinetöity, mutta Helsinkiin ajetaan viikoittain täysiä hiililaivoja Venäjältä