Eläinlääketieteen kehitys on mahdollistanut takavuosia vaativammat hoidot myös lemmikeille. Esimerkiksi syöpähoidot, kaihileikkaus tai lonkkaproteesi olivat ennen erittäin harvinaisia, nyt jo paljon yleisempiä.
Se on lemmikinomistajalle ilouutinen, toisaalta isot operaatiot maksavat normikäyntiä huimasti enemmän. Mutta siihen on moni lemmikkinsä pelastamiseksi valmis. Pääsääntöisesti niitä tehdään kissoille ja koirille.
– Kyllä tosiaan yli 10 000 euron maksut on silloin ok, jos se parantaa elämänlaatua ja varsinkin, jos on nuoresta, hyvin paranevasta eläimestä kyse, sanoo johtava eläinlääkäri Katariina Thomson Yliopistollisesta pieneläinsairaalasta Helsingistä.
– Esimerkiksi molemminpuoleinen keinonivelleikkaus maksaa yli kymppitonnin kaikkine kuntoutuksineen ja kontrolleineen. Niitä aloiteltiin jo yli kymmenen vuotta sitten jo, mutta nykyään ne ovat lähestulkoon arkipäivää.
Yli kymppitonnin laskut ovat silti harvinaisia, usean tuhannen euron laskut jo paljon tavallisempia.
– Yli tonnin laskuja on 5–10 prosenttia. Noin neljäsosa laskuista on alle sata euroa, ja mediaanilasku on 180 euron tietämillä, Thomson kertoo.
Kaiken kaikkiaan lemmikkien lääkintä- ja hoitomenot ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa yli 200 miljoonaan euroon. Lemmikkien määrä on kasvanut samassa ajassa paljon hitaammin. Nousu johtuu siis osin kalliiden hoitojen yleistymisestä ja myös siitä, että lemmikin terveyteen ollaan valmiita panostamaan muutenkin enemmän kuin ennen.
Ja jos kyse on kroonisesta vaivasta, kuten allergiasta tai sokeritaudista, kertyy lääkeostoista vuosien mittaan iso summa, vaikka kuukausikustannus jäisikin suhteellisen matalaksi.
Vakuutus harvalla
Huomattavaa lemmikkien eläinlääkäri- ja muissa hoitolaskuissa on se, että omistajat maksavat ne pääosin omasta pussistaan. Suomen 700 000 koirasta on vakuutettuja 25–30 prosenttia, maan 600 000 kissasta vielä harvempi.
– 10–15 prosenttia laskuista maksetaan vakuutuksista, Thomson kertoo.
Thomsonin mukaan merkittävä asiakasta helpottava tekijä on erämaksurahoitus, jolla saa kuukauden korotonta maksuaikaa, ja tarvittaessa luottoyhtiöltä voi saada luoton hoitolaskun maksamiseksi.
Asiakas päättää
Jopa tuhansien eurojen hoitoja saa, mutta eläinlääkäri ei niistä päätä, vaan lemmikinomistaja lopulta itse ratkaisee, mihin hoitoihin rahkeet riittävät ja on valmis.
Missä siis kulkee maksimi itse maksamiselle, jos panoksena on lemmikin elämä? Perjantainen puistokysely kymmenelle satunnaiselle koiranulkoiluttajalle Ala-Tikkurilassa raamitti maksuhaluhaarukan tonnista viiteen tuhanteen. Keskiarvoksi muodostui 2 910 euroa.
Vaihtoehtona eutanasia
Joskus ei lemmikin elämälle pysty kerta kaikkiaan sanomaan hintaa. Nummelalaisen Mika Petäjän Uuno-bokserilta leikattiin perjantaina kasvain kyljestä Evidensian eläinsairaalassa Vantaalla. Leikkaus maksoi noin 800 euroa.
– Olihan se paljon, onneksi on vakuutus. Mutta ei lemmikin hengelle voi oikeastaan antaa hintaa, koira on perheenjäsen, Petäjä sanoo.
– Kyllä se saa maksaa melkein mitä tahansa. Siinä vaiheessa, kun omat rahat loppuvat, niin ruvetaan miettimään, onko se sen arvoista. Ja jos koiralle tulee kipuja tai leikkauksesta ei ole hyötyä, sitten tulee se toinen vaihtoehto kysymykseen.
Eläinlääkäri on samaa mieltä.
– Jos toivoa ei ole, niin eläimen etu on, että kärsimyksiä ei pitkitetä. Silloin eutanasia on vaihtoehto, jota eläinlääkärin pitää ensisijaisesti suositella, painottaa eläinlääketieteellinen johtaja Mirja Kaimio eläinklinikkaketju Evidensiasta.
Katso myös: