Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille, professori Bengt Holmström sanoo.
Suomi on työmarkkinoiden kolmikannan vuoksi "kummallinen" maa, jossa ulkoparlamentaariselle ay-liikkeelle on luovutettu päätösvaltaa.
– Tällainen yksi osa työelämää pääsee erittäin voimakkaasti vaikuttamaan, ja järjestelmässä on käytännössä pakko olla mukana. Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.
Työttömillä ei ole ääntä
Holmströmin mielestä irtisanomisen helpottamista vastustavassa lakkoilussa näkyy työmarkkinoiden ongelma:
– On itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä.
Myös hallitus on pysynyt tiukasti omassa kannassaan irtisanomissuojan heikentämistä koskevassa kiistassa. Mistä se kertoo?
– Tästä on tullut periaatekysymys. On selvää, että itse uudistus on mitätön. On tultu pisteeseen, jossa rähistään periaatteen vuoksi.
– Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.
Ylläolevalla videolla Holmström kertoo, miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä talouskeinoin ja mihin tarvitaan tänään avajaisiaan juhlivaa taloustieteen tutkimusyksikköä Helsinki GSE:tä (Graduate School of Economics).
Työllisyyskysymys ja kyky sopeutua työn muutokseen nousee Holmströmin mukaan nykyään voimakkaasti esiin taloustieteen tutkimuksessa.
– Joustavuutta täytyy saada lisää. Sitä kautta voidaan suojata esimerkiksi yrittäjiä, joita tulee olemaan jatkossa yhä enemmän.
Holmströmin mielestä Suomen kansantalous tarvitsee myös maahanmuuttoa, mikä on yksi syy lisätä järjestelmään joustavuutta. Maahanmuuttajia tarvitaan, koska kansakunta eläköityy ja työllisyysastetta pitää nostaa.
Maahanmuuttajille pitää sallia pienemmät palkat
Holmström antaisi ulkomailta tuleville mahdollisuuden tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla – siis suomalaisia pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla.
– Se diili kelpaa heille. Sillä lailla he pääsisivät etenemään tikkaita pitkin, eikä se ärsyttäisi suomalaisia niin paljon, Holmström sanoo. Hänen mielestään monesta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun maahanmuuttajat pääsevät suoraan kiinni Suomen "kymmenien vuosien saatossa rakennettuun kattavaan sosiaaliseen järjestelmään."
Työehtosopimukset määräävät eri alojen minimipalkkatason. Sen alle yritysten ei ole mahdollista palkata työvoimaa, vaikka halukkaita työntekijöitä olisi.
Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.
– Tietysti olisi parempi ratkaisu, jos se saavutettaisiin neuvotteluteitse. Mutta se, että ay-liikkeellä on veto-oikeus tähän, on minusta väärin.
– On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään, Holmström sanoo.
Hän korostaa, että ei aja etujen poistamista liittojen jäseniltä, mutta niiden ulkopuolisille edut ja ehdot voisivat olla löysemmät. Ay-liikkeen jäsenillä on enemmän halukkuutta joustavuuteen kuin sen johdolla, hän uskoo.
– Jossain vaiheessa hekin (ay-liikkeen edustajat) joutuvat näkemään, että täällä ei ole enää riittävästi ihmisiä hoitamassa heitä tai riittävästi tuottavaa työtä. Nuoret lähtevät ulkomaille, varsinkin se osaavin porukka.
Holmström puhuu tänään uuden taloustieteen huippututkimusyksikön GSE:n avajaisissa Helsingissä. Voit seurata avajaisten paneelikeskustelua suorana täällä Yle.fi:ssä.
Lisää aiheesta: