Opetusministeriön asettama työryhmä esittää korkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrälle entistä suurempaa vaikutusta korkeakoulujen perusrahoitukseen.
Ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrä tuottaisi 56 prosenttia perusrahoituksesta ja yliopistoissa 30 prosenttia vuodesta 2021 lähtien.
Lisäys on tuntuva, sillä nykyisin tutkintojen perusteella määräytyy ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 40 prosenttia ja yliopistojen 19 prosenttia.
Rahoitusmallin muutoksella pyritään lisäämään korkeakouluissa opiskelevien määrää ja nopeuttamaan valmistumista.
Nykyisin ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tutkinnon suorittaa tavoiteajassa kaksi kolmasosaa. Yliopisto-opiskelijoista osuus on alle kolmannes kaikista tutkinnon suorittaneista. Opiskeluajat ovat viime vuosina lyhentyneet hieman.
Valmistelutyöryhmä esittää, että jatkossa tavoiteajassa suorittuja tutkintoja painotetaan rahoituksen määräytymisessä korkeammalla kertoimella.
Toinen samantasoinen tutkinto samalta opiskelijalta otettaisiin huomioon perusrahoituksessa pienemmällä kertoimella. Tällä pyritään turvamaan se, että korkeakoulupaikkoja riittäisi entistä useammalle.
Korkeakoulupaikat kasaantuvat usein samoille henkilöille. Opiskelupaikan vastaanottaneista vajalla neljänneksellä on joko aiemmin vastaanotettu opiskelupaikka tai Suomessa suoritettu aiempi korkeakoulututkinto.
Kalliin koulutuksen järjestäjille enemmän rahaa
Työryhmä ehdottaa myös, että alakohtaiset erot koulutuksen kustannuksissa otettaisiin perusrahoituksessa huomioon.
Esimerkiksi lääketieteessä ja joissakin tekniikan alan koulutuksissa tarvitaan isoja laitteistoinvestointeja. Osalla aloista, kuten taidealoilla, opetus puolestaan perustuu yksilö- ja pienryhmäopetukseen.
Lisäksi erityisiä kustannuksia aiheutuu hyvin pienistä, mutta yhteiskunnan kannalta välttämättömistä koulutuksista.
Muutos toteutettaisiin alakohtaisilla kertoimilla. Korkeimpaan ryhmään sijoitettaisiin esimerkiksi yliopistojen eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusta ja erityisen kalliita kulttuuri- ja taidealan koulutuksia.
Esitykseen sisältyy myös muita muutosesityksiä korkeakoulujen rahoituksen määräytymiseen.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättäisivät jatkossakin itsenäisesti rahoituksen jakautumisesta korkeakoulun sisällä.
Rahoitusmallien perusteella jaettaisiin korkeakouluille noin 2,4 miljardia euroa, josta 1,6 miljardia yliopistoille ja 0,8 miljardia ammattikorkeakouluille
Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon ja Suomessa olisi maailman osaavin työvoima.
Nykyisin noin 40 prosenttia 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, vaikka korkeakoulutuksen aloittaa noin 60 prosenttia ikäluokasta.
Henkilöstö arvostelee ministeriön isoa päätösvaltaa
Valmistelutyöryhmässä mukana olleet henkilöstöjärjestöjen edustajat jättivät eriävän mielipiteensä esitykseen.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Tieteentekijöiden liiton näkemyksen mukaan uusi rahoitusmalli vähentää rahoituksen vakautta.
Henkilöstöjärjestöt korostavat, että Suomen rahoitusmalli pohjautuu kansainvälisesti poikkeuksellisen korkeaan tulosrahoituksen osuuteen ja tulospainotteisuus on lisääntymässä entisestään.
Niiden mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön rooli korostuu liikaa ja ammattikoulut ja yliopistot ovat liian riippuvaisia hallinnollisesti asetetuista tulosmittareista. Korkeakoulut joutuvat myös kilpailemaan toisiaan vastaan rahoituksesta.
Henkilöstön mukaan huomion pitäisi kohdistua enemmän tutkimuksen asettamiin haasteisiin.
Henkilöstöjärjestöt katsovat, että korkeakouluilla tulisi olla enemmän omaa harkintavaltaa rahankäytössään ja sitomattoman perusrahoituksen määrä tulisi kasvattaa.
Ne huomauttavat, että korkeakoululakien oli tarkoitus lisätä korkeakoulujen autonomiaa, mutta arvioinnit osoittavat autonomian vähentyneen.
Korkeakoulujen rahoitusuudistusta valmistellut työryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) tänään keskiviikkona. Esityksen toteuttaminen vaatii muutoksia asetuksiin.
Juttua täydennetty grafiikalla klo 17.26
Lue lisää:
Ohjaako raha liiaksi yliopistoja? Professori: "Opetusministeriö määrää, mikä on huippututkimusta"