Kasvispainotteisen ruokavalion suosio on vasta alkutekijöissään. Näin uskoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
Hänen mukaansa kasvispainotteinen syöminen on tulevaisuuden megatrendi.
Kasvisruokavalion yleistymisestä on viime kuukausina keskusteltu paljon. Helsingin Sanomat julisti heinäkuussa julkaistun jutun otsikossa kasvissyöntibuumin kuplaksi. Artikkelissa pohdittiin, ovatko kasvisruokabuumia hehkuttaneet tiedotusvälineet luoneet ilmiön tyhjästä.
Elokuussa Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -sivuston artikkelissa todettiin, että vaikka lihan kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan, tilastoista on nähtävissä, että lihaton ruokavalio yleistyy maltillisesti ja on hitaasti leviämässä pääkaupunkiseudulta myös muualle Suomeen.
Syynä ei ole ensisijaisesti terveystietoisuus, vaan ympäristötietoisuus.
Mikael Fogelholm
Myös Fogelholm uskoo, että hidas muutos on vasta alkamassa.
– Syynä ei ole ensisijaisesti terveystietoisuus, vaan ympäristötietoisuus, Fogelholm sanoo.
Kyse on hänen mukaansa siitä, miten ruoka saadaan riittämään maapallolla. Fogelholm ei osaa arvioida, kuinka nopeasti muutos tapahtuu. Mutta hän uskoo sen olevan hidas.
– Toisaalta asiathan muuttuvat joskus paljon nopeammin kuin me luulemme.
Kukaan tuskin osasi ennustaa esimerkiksi matkapuhelinten suosion räjähdysmäistä kasvua, hän huomauttaa.
Onko luvassa karppausbuumin tapainen ilmiö?
Fogelholmin mukaan kasvispainotteisen syömisen lisääntymistä ei voi verrata esimerkiksi takavuosien karppausbuumiin. Kyse on erilaisesta, paljon hitaammasta ilmiöstä.
– Karppausbuumi on ollut hyvin ihmeellinen ja hyvin merkittävä asia. Sellaista samanlaista hurahtamista johonkin muotidieettiin ei ole koskaan nähty. Jos me ymmärtäisimme, mitkä kaikki asiat karppaukseen liittyivät, se olisi tosi kiva asia.
Vegebuumista parhaillaan tutkimusta tekevä Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja arvelee, että karppausbuumin suosiota selittää se, että se lihavuudesta oli siihen aikaan alettu puhua globaalina ongelmana, johon ei tuntunut löytyvän helppoja ratkaisuja.
Karppauksessa yhdistyi useita megatrendejä: lupaus terveellisyydestä, painonhallinnasta, energisyydestä, nautinnollisuudesta, luonnollisuudesta, aitoudesta ja kuluttajan kokemusten kuuntelemisesta. "Vanhat totuudet" käännettiin toisinpäin ja asiantuntijoita alettiin haastaa yhä enemmän julkisuudessa, Jallinoja pohtii.
Vegebuumi sosiaalisen median vahvistama
Jallinoja pitää myös mahdollisena, että kasvisruokavalio yleistyy entisestään tulevaisuudessa. Hän kuitenkin korostaa, että tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa.
– Jos ajattelee, että tapahtuisi suuri ruokavalion disruptio eli valtava murros eläinproteiinista kasviproteiiniin, niin tälla laillahan se disruptio alkaa, että tapahtuu ensin monenlaisia muutoksia monella rintamalla, Jallinoja pohtii.
Jallinoja on havainnut tutkimusryhmänsä kanssa, että viime vuosien kasvissyöntibuumi on ollut paljolti sosiaalisen median välittämä ja vahvistama – kuten monet muutkin ajankohtaiset ilmiöt.
– Ihmiset kertovat somessa, mitä he syövät. He huomaavat mediasta ja sosiaalisesta mediasta, että ahaa nyt on nyhtökauraa, innostunpa siitä itsekin, Jallinoja selittää.
Sosiaalinen media vaatii kuitenkin koko ajan uutta virikettä.
– Riittääkö tässä virikettä sosiaaliselle medialle jauhettavaksi vai kyllästyykö se, jolloin ruoasta kiinnostuneet ihmiset löytävät jonkun uuden niitä virittävän ja innostavan asian? Jallinoja pohtii.
Toisaalta kasvispainotteisen ruokavalion kasvamisen juurisyy eli ilmastonmuutos, ei ole hänen mukaansa näillä näkymin katoamassa mihinkään.
– Se tulee lävähtämään meidän eteemme säännöllisin väliajoin eri muodoissaan.
Lihan syönti on sitkeässä Itä-Euroopassa ja Espanjassa
Jo tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Kalliossa käydessään voi saada sellaisen vaikutelman, että kaikki syövät vain vegaaniruokaa. Näin ei kuitenkaan ole väestötasolla. Siellä muutos on paljon hitaampaa.
Fogelholm arvelee kasvispainotteisen syömisen siirtymisen myös haja-asutusalueille olevan "joitakin vuosia kestävä ilmiö". Joissain muissa Euroopan maissa ruokatottumusten muuttuminen on vielä paljon hitaampaa.
– Sen verran sitkeässä on lihan syönti esimerkiksi Itä-Euroopassa ja vaikkapa Espanjassa. Kyllä se tulee olemaan hyvin vaikeaa, koska kulttuurisesti lihan syönti on niin vahvasti iskostunut meihin tällä hetkellä, Fogelholm pohtii.
Myös Jallinoja huomauttaa, että suurella osalla ihmisistä liha- ja maitotuotteet liittyvät vahvasti ruokakulttuuriin. Heillä on lapsuuden emotionaaliskehollisia kokemuksia liharuoista, kuten lihapullista, pihvistä tai jauhelihapitsasta.
– Ruokahan ei ole vain ravitsemusta. Eiväthän kaikki ihmiset luovu epäterveellisistä ruoistakaan vain sen takia, että he tietävät niiden olevan epäterveellisiä.
Lihaa vain juhlahetkinä
Tulevaisuuden kasvisruokavaliolla Fogelholm ei tarkoita vegetarismia eli pelkkien kasvisten syöntiä saati veganismia, jossa eläinperäisä ruokia ei syödä lainkaan. Sen sijaan hän puhuu kasvispainotteisesta syömisestä, jossa lihaa syödään enää hyvin vähän ja harvoin.
– Se on hyvin paljon kasvisvoittoisempi sekaruokavalio kuin, mitä sekaruokavalio tällä hetkellä on. Varmaan on useita päiviä, jolloin ei lihaa syödä ollenkaan. Ehkä jopa niin, että lihaa syödään vain tiettyinä juhlahetkinä. Jouluna ostetaan se kinkku, koska se kuuluu perinteeseen, mutta muulloin ei ole pakko saada lihaa, Fogelholm ennustaa.
Tällainen ruokavalio voi Fogelhomin mukaan melko helposti johtaa siihen, ettei lihaa syödä enää lainkaan.
Myös Jallinoja huomauttaa, että kasvissyöntiin on jo nyt tullut paljon eri sävyjä. Ei ole enää vain lihansyöjiä, vegaaneja ja vegetaristeja.
– Siihen väliin on tullut paljon erilaisia alaryhmiä tai sitoutumisen tapoja. On esimerkiksi sellaista, että ollaan päivällä vegaaneja mutta illalla voidaan herkutella lihalla, Jallinoja selittää.
Kuinka terveellinen lihaton ruokavalio on ihmiselle?
Terveyssyistä ihminen ei Fogelholmin mukaan itse asiassa tarvitsisi lihaa lainkaan.
– Pikemminkin lihan pois jättämisestä on enemmän terveydellistä hyötyä kuin haittaa, hän sanoo.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ravitsemukseen liittyvää tutkimusta tekevä tutkimuspäällikkö Iris Erlund näkee kasvispainotteisessa ruokavaliossa monia etuja. Erlund kuitenkin huomauttaa, että on huomattavasti helpompaa koostaa suositusten mukainen terveellinen ruokavalio niin, että mukana on myös jonkun verran lihaa.
– Jos jättää pois kaiken lihan ja korvaa sen muulla, niin tarvitaan enemmän osaamista ravitsemuksen ja ruoanlaiton perusasioista, että pystyy silti pitämään ruokavalion terveellisenä ja tasapainoisena myös pitkällä aikavälillä. Ei ole hyvä vain jättää pois jotain ja ajatella, että se pysyy hyvänä se ruokavalio silti, Erlund selittää.
Yksi haitta lihan jättämisestä kokonaan pois on hyvin imeytyvän raudan väheneminen. Useimmille ihmisille tämä ei Fogelholmin mukaan aiheuta mitään ongelmia. Esimerkiksi täysjyvätuotteista rautaa saa melko paljon.
– Lihasta saadaan aika iso osa meidän raudasta. Kyllä vegaanit ja kasvisruokailijat voivat oikein hyvin saada muualtakin sen raudan, mutta se edellyttää muutoksia ruokavalioon ja sitoutumista niihin muutoksiin. Se ei ole mikään automaatti, eikä kovin helppoa kiireiselle ihmisille, Erlund huomauttaa.
Erlundin mukaan aikuiset miehet voisivat hyvin vähentää lihan syöntiä, mutta tytöillä ja naisilla raudan tarve on kuukautisten takia suurempi. Siksi riittävä raudan saanti on tärkeää varmistaa jollain muulla tavalla, jos liha jää pois.
– Raudan saanti on tyttöjen ja hedelmällisessä iässä olevien naisten ongelma. Ja veikkaan, että he ovat niitä, jotka yhä useammin siirtyvät kasvisruokavaliollekin, Erlund pohtii.
Myös B12-vitamiinin saantiin täytyy kiinnittää huomiota, jos ei syö lainkaan lihaa.
– Jos haluaa välttää punaista lihaa, niin kanamunista, kalasta ja maitotuotteista sitä tulee aika paljon, Erlund neuvoo.
Vegaaniruokavaliossa, jossa pidättäydytään täysin kaikista eläinkunnan tuotteista, täytyy käyttää täydennettyjä elintarvikkeita tai B12-vitamiinia täytyy ottaa ravintolisinä, sillä muutoin sitä ei saa riittävästi.
Fogelholm sanoo pitävänsä vegaaniruokavaliota ongelmallisena pienille lapsille ja odottaville äideille, koska lapsen kehitys voi häiriintyä, jos tämä ei saa riittävästi kaikkia ravintoaineita.
– Jos lapsi on lihava, hän pystyy laihtumaan, mutta jos lapsen kehitys menee väärään suuntaan, eikä keskushermoston ja aivojen kehittyminen ole sellaista, mitä sen pitäisi olla, niin sitä asiaa ei pysty korjaamaan jälkeenpäin.
Fogelholm huomauttaa, että myös D-vitamiinin saanti voi vegaaniruokavaliossa jäädä pahasti puutteelliseksi.
Lue myös: