Syntyvyys Suomessa on jäämässä tänä vuonna ennätyksellisen alhaiseksi, kertoo Tilastokeskus.
Tammi-syyskuussa lapsia on syntynyt Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan 36 176, mikä on yli 2 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys oli pienempi kuin minään vuonna sitten vuoden 1900, josta asti kuukausittaisia syntyvyystilastoja on koottu.
Tämän perusteella on todennäköistä, että myös koko vuoden syntyvyys jää historiallisen alhaiseksi.
Taustalla kulttuurin muutos ja talous
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirchin mukaan syntyvyyden laskun taustalla on useita syitä. Syyt eroavat selvästi niiden välillä, jotka jättävät hankkimasta lapsia lainkaan ja niiden välillä, jotka hankkivat vain yhden lapsen.
Yksi syistä on se, että vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy.
– Se on edelleen pieni vähemmistö, mutta se on kulttuurinen muutos, josta ei sinänsä kannata olla huolissaan.
Kyse on Rotkirchin mukaan valinnanvapaudesta. Sen sijaan huolissaan pitäisi Rotkirchin mielestä olla niistä, jotka haluavat lapsia, mutta ryhtyvät hankkimaan niitä liian myöhään.
Kokonainen sukupolvi aikuisia saa selvästi vähemmän lapsia kuin edeltävä, ja suurin osa heistä Rotkirchin mukaan kyllä haluaisi lapsia, mutta siirtää ja siirtää lastenhankintaa.
– Tällä hetkellä näyttää olevan sukupolvi, joka on siirtänyt niin pitkään, että he eivät ehdi saada lapsia. Ja minulla on sellainen pelko, että he eivät tajua sitä.
Taustalla vaikuttavat muun muassa pitkät opiskeluajat ja ajattelutapa, että kaiken pitäisi olla ikään kuin valmista ennen lapsen saantia. 35-vuotiaana hedelmällisyys lähtee rajuun laskuun, vaikka yksilöllisiä eroja on, Rotkirch muistuttaa.
Kulttuurisen muutoksen lisäksi lapsenhankintaa jarruttavat taloudelliset syyt: työttömyys, alhainen tulotaso ja yleinen epävarmuus. Perhepoliittiset tekijät vaikuttavat enemmän toista tai kolmatta lasta harkitsevilla, Rotkirch kertoo.
Perhevapaauudistusten vaikutuksesta syntyvyyteen on kiistelty, ja Rotkirch arvelee, että ensi kevään vaaleissa ratsastetaan esimerkiksi sillä, mikä merkitys hoitovapailla on syntyvyydelle. Perhevapaat ovat vain yksi asia: pitäisi miettiä muitakin, kuten opiskelevien vanhempien elämän helpottamista.
Hän peräänkuuluttaa muutosta myös työnantajien asenteessa.
– Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kansantaloudessa tarvitaan lapsia ja että on suuri panos, että synnyttää lapsia ja on pois työelämästä.
Lue lisää: