Kymmenen vuotta jatkuvaa mykkäkoulua. Siihen todellisuuteen kouvolalaiset Tero ja Vuokko Suutari heräsivät vuosituhannen alussa.
Yli sadan hehtaarin kasvinviljelytilan kehittäminen, oman kodin rakentaminen ja nelilapsisen perheen arjen pyörittäminen veivät voimia. Yhteistä aikaa ei ollut ja puhuminen kävi yhä vaikeammaksi.
– Ymmärrys toista kohtaan oli vajavaista, koska ei osattu ja uskallettu keskustella asioista tarpeeksi laajasti, Vuokko Suutari sanoo.
Yhdessä yritystä pyörittävälle ja töitä tekevälle maanviljelijäpariskunnalle parisuhteen toimiminen on erittäin tärkeää.
– Jos kaikki energia menee parisuhteen ongelmien miettimiseen, se on pois jostain muusta. Päähän ei jää tilaa työlle tai lapsille, Tero Suutari sanoo.
Ulkoiset paineet maatalousparien riesana
Kaikissa parisuhteissa on omat ongelmansa. Puhumattomuus, läheisyyden puute ja aikapula vaivaavat muitakin pariskuntia, mutta maatalousyrittäjien suhteita koettelevat myös monet ulkoiset paineet.
Talousvaikeudet ovat yksi haaste. Maataloutta ovat koetelleet viime aikoina muun muassa huonot satovuodet, maidon tuottajahinnan lasku ja heikko kannattavuus (siirryt toiseen palveluun).
Vaikka tilan pitäminen ei olisi enää kannattavaa, siitä luopuminen on iso kynnys, sillä monet tilat ovat olleet samalla perheellä useiden sukupolvien ajan. Tilan jatkaminen on monelle kunniakysymys, vaikka taitoa tai halua tilan pyörittämiseen ei olisikaan.
Joskus taas tilan entinen isäntäpari ei osaa antaa riittävästi valtaa tilan jatkajille. Kun puolison vanhemmat häärivät tilalla joka päivä ja sekaantuvat päätöksentekoon, voi se olla tiukka paikka tilalle ulkopuolelta tulleelle puolisolle.
– Kotitilallaan oleva puoliso on avainasemassa, onko hän puolisonsa rinnalla vai vanhempiensa puolella. Jos on vanhempiensa puolella uutta ihmistä vastaan, se voi olla hyvin vahingollinen tilanne, Tero Suutari sanoo.
Yhä useampi hakeutuu parisuhdeterapiaan
Maatalousyrittäjien tilanteeseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on rientänyt avuksi.
Yksin pärjäämisen kulttuuri elää vahvana, mutta nyt yhä useampi uskaltaa puhua ongelmistaan ja hakea apua, iloitsee Melan Välitä viljelijästä -hankkeen (siirryt toiseen palveluun) projektinvetäjä Pirjo Ristola.
– Kaiken aikaa tulee lisää väkeä avun piriin. Kynnys ottaa yhteyttä on madaltunut. Nyt uskalletaan puhua talous- ja jaksamisongelmista, kun tiedetään, että niiden kanssa ei olla yksin.
Mela jakaa ostopalvelusitoumuksia, joiden turvin maatalousyrittäjät voivat saada apua erilaisiin ongelmiin. Suurin osa käyttää ne yksilö- ja parisuhdeterapiaan.
Auttamassa ovat myös monet maakunnalliset hankkeet, kuten kolmivuotinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Parisuhdekeskus Katajan Yksissä-hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa Keski-Suomen alueen maatalousyrittäjille tarjotaan terapeutin tilakäyntejä sekä parisuhde- ja sinkkutapahtumia.
– Kyllä me varmasti aika monta avioeroa on estetty. Vaikka asiat eivät ole vielä korjaantuneet, ainakin eron uhka on poistunut. Ihmisillä on harhakäsitys siitä, että asiat pitää olla ihan päin prinkkalaa ennen kuin voi hakea apua, sanoo projektipäällikkö Riitta Ala-Luhtala.
Parisuhdeleirit antavat sekä osallistujille että vetäjille
Suutareiden tilanteen käänsi aikoinaan viikonlopun mittainen parisuhdeleiri, jolta he saivat työkaluja ongelmiensa työstämiseen. Pienin askelin he saivat oman parisuhteensa vähitellen toimimaan.
Tällä hetkellä he ovat tyytyväisiä suhteeseensa ja näyttävät onnellisilta.
– Meidänkin suhde muuttuu koko ajan. Esimerkiksi seksuaalisuus on muuttunut tosi paljon matkan varrella. Tyytyväisyys ainakin omalta osalta on kasvanut silläkin sektorilla, Tero Suutari sanoo ja katsoo hymyillen Vuokkoa.
Suutarit halusivat alkaa auttaa myös muita. Nyt he ovat vetäneet kymmenen vuotta parisuhdeleirejä kerran pari vuodessa. Seuraava leiri on helmikuussa.
Vaikka niiden järjestäminen on omien tilan töiden ohella vaativaa, se antaa heille paljon. Omat työt unohtuvat hetkeksi ja muiden auttamisesta tulee hyvä mieli.
– Erityisen vahvasti on jäänyt mieleen eräs leiri, jossa pariskunnat olivat aika kriisiytyneessä tilassa, ei ollut edes katsekontaktia puolisoiden kesken. Viiden päivän jälkeen he kävelivät käsi kädessä pois leiriltä. Katselimme sitä Vuokon kanssa tippa linssissä ja vieläkin se herkistää, Tero Suutari sanoo liikuttuneena.
Yrittäjän vapautta kannattaa hyödyntää
Yhteisen ajan löytäminen maatiloilla voi olla haastavaa, mutta sen voi järjestää, jos molemmilla puolisoilla on siihen halua. Esimerkiksi automatkat ja yhteiset ruokatauot ovat hyviä mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon.
Tero Suutari suosittelee järjestämään vähintään kerran viikossa tilanteen, jossa voi rauhassa kohdata toisen ja keskustella päällimmäiset kuulumiset. Se voi olla vaikka puolen tunnin kävelylenkki lauantai-iltana.
– Se varmasti antaa takaisin enemmän kuin ottaa, Tero Suutari lupaa.
Vuokko Suutari muistuttaa yrittäjän vapaudesta.
– Aluksi oli vaikea ajatella, että voiko keskellä päivää viettää yhteistä hetkeä, kun on opetettu, että päivät tehdään töitä. Mutta mikäs meitä estää? hän pohtii pilke silmäkulmassa.
Tero Suutarin mukaan maalaisihmiset ovat monesti kovia tekemään, joten keskustelukin saattaa sujua luontevammin yhdessä puuhaillessa. Pöydän ääressä istumisen sijaan voi jutella vaikka yhdessä pyykkejä levitellessä.
– Voi olla myös aika painostavaa jos toinen sanoo, että istu tähän, nyt puhutaan. Jos puhuminen tuntuu hankalalta, voi vaikka kirjoittaa, Vuokko Suutari neuvoo.
Seksikin alkaa sujua, kun toista huomioi
Yhteinen hassuttelu ja huumori auttavat jaksamaan. Tärkeää Suutareiden mielestä on myös olla utelias ja kiinnostunut toisesta.
Välillä voi olla hyvä lähteä yhdessä jonnekin ihan muualle. Paikan vaihtaminen voi auttaa jättämään tilaa koskevat asiat pois mielestä, jolloin pystyy paremmin keskittymään puolisoon.
Yhdessä olisi hyvä puhua elämän tärkeysjärjestyksistä.
– Kumpi on tärkeämpää, yhteinen loma puolison kanssa vai uusi perälevy traktoriin? Vuokko Suutari kysyy.
Hänen mielestä olisi tärkeää myös antaa kumppanille positiivista palautetta. Maaseudulla työskennellään usein kahden kesken eikä ympärillä ole työyhteisöä, josta palautetta voisi saada. Siksi olisi tärkeää, ettei kumppani aina muistuttaisi vain asioista, jotka ovat tekemättä.
Palautteen antaminen kertoo myös siitä, että arvostaa sitä mitä toinen tekee, Tero Suutari muistuttaa.
– Pitäisi löytää kumppanille sopiva muoto huomioida häntä. Toisille on tärkeää, että tuodaan kukkia, toisille se on joku muu huomionosoitus. Toisen huomioiminen auttaa siihen, että seksuaalisuus alkaa sujua. Jos se ei suju, niin kyllähän siitä suhteesta puuttuu jotain.
Lue myös: