Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan Suomen valtio menetti sähkönsiirtoyhtiö Carunan verokikkailun takia verotuloja viime vuonna noin 12 miljoonaa euroa.
Finnwatchin mukaan tämä oli mahdollista Suomen verolaissa olevan porsaanreiän takia.
Järjestö julkaisi laskelmansa perjantaiaamuna. Selvityksessä se arvostelee hallitusta siitä, ettei tämä aio puuttua asiaan eduskunnassa käsittelyssä olevassa lakipaketissa.
– Hallitus voisi korjata lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan, Finnwatch kirjoittaa.
Caruna joutui julkiseen ryöpytykseen pari vuotta sitten, kun yhtiö teki rajuja korotuksia sähkön siirtohintoihin. Yle kertoi, ettei yhtiö maksanut juuri lainkaan veroja Suomeen 50 miljoonan euron tuloksesta.
Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvosteli kevättalvella 2016 rajusti Carunaa.
– Kaiken kaikkiaan voisi sanoa verojen kiertämiseksi tehtävistä järjestelyistä, että itsekkyys Suomessa ylittää jo sairauden asteen, Sipilä sanoi Ylen haastattelussa.
Yle on pyytänyt Finnwatchilta Carunan väitettyyn verovajeeseen liittyvän tausta-aineiston ja käynyt sen läpi. Kansalaisjärjestön johtopäätökset vaikuttavat oikeilta, mutta Yle ei ole tehnyt asiassa omia laskelmia.
Caruna: Hyvä että asiasta keskustellaan
Caruna on saanut tutustua etukäteen Finnwatchin tekemään selvitykseen. Yhtiön mielestä se on osittain tarkoituksenhakuinen.
– Hyvä, että asiasta keskustellaan, etenkin kun uuden lain valmistelu on käynnissä, sanoo Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori.
Tammivuori kiistää Finnwatchin perusväitteen eli sen, että yhtiö käyttäisi omistajilta saatuja lainoja verosuunnitteluun.
– Ei käytä. Omistajat ovat sijoittaneet yhtiöön huomattavan määrän omaa pääomaa ja sen lisäksi antaneet osakaslainaa, jota emme olisi saaneet markkinoilta.
– Lisäksi sähkömarkkinaliiketoiminnassa on merkittävä investointivaihe menossa ja investointeihin tarvitaan vierasta pääomaa, Verkkoyhtiöt investoivat noin vuoteen 2030 mennessä kahdeksan miljardia euroa, Tammivuori sanoo.
Verokikkailu on suitsittu
Finnwatch on selvittänyt Carunan monimutkaista yhtiörakennetta ja konsernin sisäisiä lainajärjestelyitä, joista myös Yle kirjoitti vuonna 2016.
Sähkönsiirtoyhtiön omistukset kulkevat muun muassa Hollannin kautta. Useat kansainväliset yritykset hyödyntävät Hollannin suosiollista lainsäädäntöä verosuunnittelussa.
Verosuunnittelu toimii yksinkertaistaen niin, että konsernin veroparatiisissa toimiva yhtiö ottaa lainan, jonka maksaminen jää korkeamman verotuksen maassa olevan yhtiön harteille.
Suuret rahoituskulut ja korkojen verovähennysoikeudet alentavat yhtiöiden maksamia veroja niiden varsinaisissa toimintamaissa kuten Suomessa.
Menettelyä on pyritty hillitsemään vähentämällä korkojen vähennysoikeutta. Mutta miksi näin ei ole käynyt esimerkiksi Carunan kohdalla?
Finnwatchin mukaan kyse on lakiin jääneestä porsaanreiästä, jota hallitus ei aio edelleenkään korjata.
Sanahirviö mahdollistaa kikkailun
Carunan ja muiden yhtiöiden verosuunnittelun mahdollistaa sanahirviö nimeltä tasevapaussäännös.
Yksinkertaistaen tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö voi vähentää verotuksessa kaikki korkomenot, jos se pystyy osoittamaan koko konsernin olevan yhtä velkainen.
Laki lähtee siis ajatuksesta, että velkaa ei ole siirretty teennäisesti konsernin sisällä korkean verotuksen maassa toimiviin yhtiöihin, mikäli koko konserni on yhtä pahasti velkaantunut.
Finnwatchin mukaan Caruna on hyödyntänyt tasevapaussäännöstä.
Caruna-konsernin hollantilaisella emoyhtiöllä oli vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yli 900 miljoonaa euroa osakaslainoja. Osakaslainoista maksettujen korkojen vuoksi Caruna-konserni on ollut raskaasti tappiollinen
Kansalaisjärjestön mukaan Suomessa on noin 60 yhtiötä, jotka ovat hyödyntäneet tasevapaussäännöstä. Näiden joukossa voi olla myös yrityksiä, joiden toimintaan ei liity verosuunnittelua.
Porsaanreikä on jäämässä lakiin
Eduskunta käsittelee parasta aikaa keinoja, joilla EU:n veronkiertodirektiivi pannaan toimeen. Hallituksen esityksen luonnoksessa joulukuussa 2017 valtiovarainministeriö esitti tasevapautuksesta luopumista, koska sitä on käytetty myös verokikkailuun.
Syyskuussa annetussa uudessa esityksessä tasevapautus oli kuitenkin tuotu takaisin lakiin – eli Carunan ja muiden yhtiöiden toiminta voisi jatkua.
Finnwatchin mukaan täyskäännös johtui elinkeinoelämän lobbauksesta.
Onko Caruna lobannut poliitikkoja?
– Emme, mutta on asiasta tietysti keskusteltu alan sisällä. Se on joka asiasta on lausunut, on Energiateollisuus ry, sanoo Jyrki Tammivuori.
Caruna ei siis ole keskustellut asiasta poliitikkojen kanssa?
– Ei ole.
Korjattu 22.11.2018 klo 20:55: Jutussa puhuttiin korkotuloista, kun piti puhua korkomenoista.