Suomen kielen asiantuntijoiden näkemys äidinkielen aseman elinkyvystä on muuttunut. Suomen kielen lautakunta on julkaissut poikkeuksellisen vetoomuksen, jossa ollaan vakavasti huolissaan näivettymisestä ilman vastatoimia.
Asiantuntijoiden mukaan suomen kieli ei ole uhanalainen, mutta sen käyttömahdollisuuksien kaventumisen myötä sen asema heikkenee väistämättä yleiskielenä. Lautakunnan näkemyksen mukaan suomen kielen rappio etenee yhä nopeammin.
Englannin valta-asema erityisesti internetissä uhkaa lautakunnan mukaan jakaa kielenkäyttäjät eriarvoiseen asemaan.
Merkkeinä aseman heikkenemisestä lautakunta näkee muun muassa sen, että virkamiestasollakin kyseenalaistetaan äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyys. Myös asiakaspalvelun saaminen suomen kielellä suomalaisissa yrityksessä ei ole enää itsestään selvää.
– Käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä, lautakunta tiivistää tiedotteessa tilanteen merkittävyyttä.
Lautakunta on huolissaan myös toisen kansalliskielen, ruotsin aseman käytön kapenemisesta.
Erityishuomio tieteen suomen kielen asemaan
Kieliammattilaiset patistavat päättäjiä nopeasti vastatoimiin. He muistuttavat päättäjiä, että on kulunut jo lähes kymmenen vuotta siitä, kun Kotimaisten kielten keskus (Kotus) kiinnitti asiaan huomiota. Sekä lautakunta että Kotus ehdottavat laajaa toimintaohjelmaa, joilla estettäisiin näkyvissä oleva väistämätön kehitys.
Haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi?
Suomen kielen lautakunta
Lautakunnan mukaan suomen kielen asemaan pitää kiinnittää erityistä huomiota tieteessä ja turvattava sen käyttö myös uusilla tieteen aloilla. Lautakunta korostaa äidinkielen roolia ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen välineenä. Tällä turvataan myös tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä.
Kielenopetus on vetoomuksen mukaan keskeinen osa myös kotoutumisessa. Maahanmuuton myötä tähän tulisi reagoida nykyistä merkittävästi tehokkaammalla kotouttamis- ja varsinkin kielikoulutuksella. Oma äidinkieli ja sen oppiminen tukevat tehokkaasti kaikkea oppimista.
Lautakunnan mukaan tilanne on niin huolestuttava, että Suomessa ollaan kohta tilanteessa, jossa pitää tehdä päätös äidinkielen ainakin osittaisesta luopumisesta.
– Haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi – ensin vain joillakin elämän osa-alueilla, mutta vähitellen yhä kattavammin?
Kieliasiantuntijoiden käsitys rappiosta on muuttunut. Aikaisemmin on katsottu, että runsaskin lainavaikutus pikemmin sopeuttaa kieltä muuttuvaan toimintaympäristöön kuin näivettää sitä.
Kulttuuriministeri lupaa tarttua ehdotukseen
Kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin.) mielestä suomen kielen lautakunnan varoitus on syytä ottaa äärimmäisen vakavasti. Terho lupaa edistää lautakunnan vaatimaa kansallista kielipoliittista ohjelmaa.
– Tartun tähän ehdotukseen mieluusti, ja otan ensi tilassa asian esille hallituskumppaneiden kesken, Terho sanoo.
Terhon mukaan kielipoliittisessa ohjelmassa on huomioitava suomen kielen asema esimerkiksi taiteen, kulttuurin ja kaupankäynnin kielenä kuin myös käyttökielenä.
– Tärkein asia on asenne. Se, että arvostamme omia kansalliskieliämme, jotka ovat keskeinen osa identiteettiämme ja kulttuuriamme, meidän ainutlaatuisuuttamme, Terho sanoo.
Lue myös:
Juttua täydennetty 26.10. klo 17.15 ministeri Sampo Terhon kommenteilla.