Kolmen lapsen äiti Lotta Taskinen uskaltaa vielä ottaa älypuhelimen esiin julkisella paikalla, vaikka lapset ovat mukana.
Hän uskaltaa tehdä sen siitä huolimatta, että vanhempien älypuhelimen käytöstä on viime vuosina keskusteltu paljon ja että äitinä hän voi saada siitä arvostelevia katseita. Joku saattaa jopa kirjoittaa yksittäisistä havainnoistaan huolestuneen mielipidekirjoituksen.
– On mielestäni outoa, että siitä on tehty semmoinen moralisointijuttu. Aivan kuin vain se, että äidit käyttävät, on pahasta, ihmettelee kuopiolainen Taskinen.
Tutkijat kävivät läpi kymmeniä eri medioissa julkaistuja juttuja
Turun yliopiston tutkijat Mari Lehto ja Suvi-Sadetta Kaarakainen kävivät läpi 40 eri medioissa julkaistua artikkelia vuosilta 2013–2018 ja tulos oli hämmästyttävän selkeä.
Kävi ilmi, että artikkeleissa asiantuntijat puhuivat lähes kautta linjan syyllistävään sävyyn vanhempien älypuhelimen käytöstä. Erityisesti äitien älypuhelimen käyttöä arvosteltiin rajusti.
Juuri Lotta Taskisen kaltaiset pienten lasten äidit näyttävät olevan jatkuvan tarkkailun alla.
Mediatutkija Mari Lehto kertoo, että tutkimuksen idea syntyi Helsingin kaupungin parinvuoden takaisesta korppikampanjasta, missä äitien älylaitteiden käyttö rinnastettiin väkivaltaan. Lehto ja kulttuurihistorian tutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen kiinnostuivat kampanjasta ja sen herättämästä keskustelusta.
– Olimme huomanneet, että äitien älylaitteiden käyttöä oli paheksuttu mediassa jo vuosia ennen tätä kampanjaa. Vaikka puhuttiin vanhemmista, niin puheenvuorot kohdistuivat kuitenkin pääasiassa äiteihin, kertoo Mari Lehto.
Lehtoa itseään Helsingin kaupungin kampanja ärsytti, koska siinä äitien älypuhelinten käyttö rinnastetaan väkivaltaan.
– Tuntui niin äärimmäiseltä. Koko asia sai siinä liian suuret mittasuhteet. En sanoisi sitä onnistuneeksi kampanjaksi, Lehto arvioi.
Pyrkimys hallita äitien älylaitteiden käyttöä
Tutkijoiden tekemien havaintojen mukaan useimmissa artikkeleissa on pyrkimys hallita äitien älylaitteiden käyttöä. Lehto listaa kolme esiinnousevaa teemaa: älylaitteiden käytön riskit, kiintymyssuhteen häiriintyminen lapsen ja vanhemman välillä sekä älylaitteeseen liitetty riippuvuussuhde.
– Kiintymyssuhteen muodostuminen näkyi hyvin vahvana ja se liitettiin äiteihin, jotka nähdään yhä ensisijaisena hoivaajana. Älypuhelimen katsotaan häiritsevän äidin ja lapsen välistä suhdetta, kuvailee Lehto.
Äitiyteen liitetään vahva läsnäolon vaatimus. Pelkkä fyysinen läsnäolo ei riitä. Kuopiolaisäiti Lotta Taskinen muistuttaa, että lapset osaavat myös viestiä, kun he tarvitsevat huomiota.
– Kyllähän minä näen lapsistani, jos he tulevat oikeasti vetämään hihasta ja pyytävät, että äiti nyt keskity minuun. Sitten minä keskityn heihin.
Seitsemänvuotiaan lapsen äiti Lehto muistuttaa, että eihän lapsikaan halua olla jatkuvasti vanhemman kanssa ja vanhemmillakin on oikeus omaan aikaan.
Syyllistävä puhe ei auta vanhemmuudessa kohdattuja haasteita.
Mari Lehto
Tutkijat ovat huomanneet, että useissa aineiston artikkeleissa nostetaan esiin yksittäisiä tilanteita. Lehto mainitsee esimerkiksi mielipidekirjoituksen, jossa opettaja huolehti äidin ja lapsen välisen kontaktin puutteesta molempien tuijottaessa junassa älylaitteitaan.
Kuopiolainen Lotta Taskinen muistuttaa, että se mitä ulkopuolinen näkee, on vain pieni hetki kyseisen ihmisen elämästä.
– Tunnutaan harrastavan jatkuvaa tarkkailua ja monitorointia. Se ei ainakaan helpota vanhemmuuden kokemusta ja syyllistävä puhe ei auta vanhemmuudessa kohdattuja haasteita, korostaa Lehto.
Isien älypuhelimen käyttö ei korostu samalla tavalla
Turun yliopiston tutkijoiden 40 artikkelin aineistossa yhdessäkään isien älypuhelinten käyttö ei korostunut samalla lailla kuten äitien. Kuopiolaisäitiä tämä ärsyttää.
– Ovathan isätkin lasten kanssa. Onko sitten niin, että äidit koetaan emotionaalisina ja heitä on helppo syyllistää, Lotta Taskinen pohtii.
Mari Lehto uskoo, että mobiiliteknologia ja älypuhelimet ovat samanlainen mörkö kuin kirjat, radio ja televisio olivat aikoinaan. Vaikutuksia pelätään, koska niitä ei tunneta.
– Jos esimerkiksi viettää paljon aikaa netissä, niin sehän ei tarkoita vielä riippuvuussuhdetta. Digitaalisuus kuuluu nykyään olennaisena osana elämään ja on todennäköisesti tullut jäädäkseen.
Lehdon mukaan vanhemmuus esitetään tutkituissa mediateksteissä ikään kuin muusta elämästä täysin irrallisena. Esimerkiksi keinoksi ehdotettua kahden viikon älypuhelintaukoa hän ei pidä realistisena.
– Koululaisen äidin esimerkiksi täytyy reagoida Wilma-viesteihin, työelämässä vaaditaan tavoitettavissa oloa ja sosiaalisia suhteita ylläpidetään usein myös älypuhelimen välityksellä.
Lotta Taskinen lisää vielä, että monet yhteiskunnan palvelut on siirtyneet yhä laajemmin nettiin ja niitä käytetään erilaisilla älypuhelimiin asennetuilla sovelluksilla.
"Toisten kyttäämisen voisi lopettaa"
Liiallisen älypuhelimen käytön vaikutuksista on vasta vähän tutkimustietoa, mutta sitä kaivattaisiin enemmän. Potilaan Lääkärilehdessä maaliskuussa 2018 julkaistussa artikkelissa jopa hämmästellään sitä, miten älypuhelimen käytön haitat vanhemmuuteen ovat jääneet toistaiseksi vähälle huomiolle.
Mari Lehto ja Suvi-Sadetta Kaarakainen haluavat tuoda moniäänisyyttä keskusteluun, koska teknologia mahdollistaa heidän mielestään myös paljon positiivisia asioita vanhemmuudessa. Nyt keskustelu älypuhelinten käytöstä on ollut liikaa äitejä syyllistävää.
Maalaisjärjen käyttö on kaikille sallittua.
Lotta Taskinen
– Se on painottunut liikaa yksilöön ja yksilön toimintaan, vaikka elämme hyvin digitalisoituneessa yhteiskunnassa, sanoo Lehto, joka ohjaisi puhetta enemmän digitaalisen hyvinvoinnin pohtimiseen.
Keskustelua älypuhelimen käytöstä hän pitää kuitenkin tärkeänä. Samaa mieltä on myös Lotta Taskinen.
– On hyvä pohtia, että missä menee raja ja älypuhelimen käyttö muuttuu pakkomielteiseksi ja vie aikaa liikaa. Maalaisjärjen käyttö on kaikille sallittua.
Lehto ehdottaa, että pitäisi puhua enemmän rakenteista ja siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme.
Taskinen puolestaan toivoisi, että jokainen lopettaisi toisten kyttäämisen.
– Älypuhelimia käyttävät kaikki lapsista vanhuksiin, Taskinen toteaa.