Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Intialaisopiskelija päätti perustaa yrityksen Suomeen – nousukiito alkoi heti: "Huoli on, miten pystymme vastaamaan kysyntään"

Kansainvälisistä osaajista ja startup-yrittäjistä käydään kovaa kilpailua eri maiden välillä. Suomi on ottanut käyttöön uuden oleskelulupaohjelman, jolla houkutellaan uusia startup-yrittäjiä EU:n ulkopuolelta.

Pravin Luthada ja Vaibhav Shah startup yrittäjät Addcomposites firmasta.
Robottivarren päässä oleva työkalu valmistaa komposiittia. Startup-yrittäjät Pravin Luthada ja Vaibhav Shah tulevat Intiasta. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Stina Brännare
Avaa Yle-sovelluksessa

Pravin Luthada on nuori intialainen startup-yrittäjä Suomessa, jolla on taustalla konetekniikan diplomi-insinööriopinnot Aalto-yliopistossa ja tuore kahden vuoden startup-yrittäjän oleskelulupa.

– Oikeastaan koko idea syntyi Aalto-yliopistossa, jossa sain idealle tukea myös professorilta. Ja sitten saimme yrityksen perustamiseen tukea Business Finlandilta.

Hän halusi jäädä Suomeen yrittäjäksi, koska sai startup-yrityksen perustamiseen tukea ja rahoitusta valtiolliselta kasvukiihdyttämöltä Business Finlandilta. Hän arvioi myös, että tuotteille olisi Suomessa kysyntää.

Olemme keskellä Otaniemen kampusaluetta Espoossa, missä sijaitsevat Addcomposites-nimisen startup-yrityksen toimitilat: jättimäinen halli, missä yhdessä huoneessa on robotti, joka valmistaa komposiittia. Komposiitti on muovia kevyempi ja kymmenen kertaa vahvempaa kuin teräs; se on oleellinen materiaali esimerkiksi lentokoneiden tai tuuliturbiinien eri osille.

Kansainvälisille markkinoille pyrkivä pieni kolmen hengen kasvuyritys myy eri teollisuuden aloille pienempiä komposiittiosia valmistavia työkaluja. Pienempiä komposiittiosia valmistetaan vielä monin paikoin korkeilla kustannuksilla käsin.

Komposiittiosia käytetään muun muassa lentokoneissa ja Maserateissa

Komposiittiosien monistaminen antaa paljon mahdollisuuksia ja robotit ovat myös aiempaa halvempia, mikä antaa uskoa tulevaisuuteen.

– Mikä tahansa komposiittiosia käyttävä yhtiö voi alkaa itse valmistaa komposiittiosansa ja monistaa sen meidän työkaluillamme, Luthada sanoo.

Erittäin kevyttä komposiittia käytetään ilmailuteollisuuden lisäksi myös autoteollisuudessa ja tuulivoimateollisuudessa. Komposiitti on sekoitus joko hiili-, lasi- tai luonnonkuitua ja liimaa. Lentokonevalmistaja Boeing käyttää koneisiinsa komposiittiosia, samoin luksusautoja valmistava italialainen Maserati.

Luthada sanoo, että kysyntää heidän tuotteilleen on jo Suomessa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Ja jo nyt yrityksessä pohditaan lisäväen palkkaamista.

– Huolenaihe on, miten pystymme vastaamaan kysyntään, kun yrityksemme on vielä pieni.

.

Pravin Luthada ja Vaibhav Shah startup yrittäjät Addcomposites firmasta.
Toimitusjohtaja Pravin Luthadan oikea käsi on tekninen johtaja Vaibhah Shah. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Rahoitusta Business Finlandilta ja Euroopan avaruusjärjestöltä

Ihan silkkaa auvoa uuden yrityksen tie komposiittimarkkinoille ei ole ollut.

– Kun tuotetaan jotain kalustoa tai laitteistoa, markkinoille pääsy ei ole helppoa ja se vaatii pääomaa, Luthada kuvailee.

Pääoman puutteeseen apua tuli Business Finlandilta, joka myönsi startupille 50 000 euron rahoituksen.

Lisäksi Addcomposites on saanut rahoitusta Euroopan avaruusjärjestöltä ESAlta, jonka kanssa sillä on käynnissä kaksi pilottiprojektia avaruudessa käytettävien satelliittien osista.

Luthada kehuu, että startup-yrittäjän lupahakemus eteni nopeasti Maahanmuuttovirastossa Business Finlandin oleskelulupaa puoltavan lausunnon jälkeen. Hänen mukaansa Suomessa byrokratiakaan ei ollut hankalaa, kun seurasi annettuja polkuja. Suhtautuminen uuteen tulokkaaseen on ollut muutenkin avuliasta, Luthada kertoo.

Hakemukset ovat saatavilla englanniksi, joten suomea ei tarvinnut osata. Yrityksen kolmesta työntekijästä yksi on suomalainen, mikä tietysti helpottaa asiakkaiden saavuttamista Suomen markkinoilla.

Osaajista on kova kilpailu kansainvälisesti

Kansainvälinen kilpailu ulkomaalaisista osaajista on kovaa ja niissä kisoissa Suomi haluaa pärjätä.

Siksi Business Finlandilla on oma aivan erityinen ohjelmansa EU:n ulkopuolelta tuleville kansainvälisille startupeille. Yrityksiä kansainvälistymisessä ja rahoituksessa auttava valtion kasvukiihdyttämö Business Finland on huhtikuusta alkaen antanut oleskelulupalausuntoja pienistä startupeista, jotka haluavat toimia Suomessa.

– Kilpailu on äärettömän kovaa, koska muutkin maat ymmärtävät kansainvälisten startup-tiimien ja ulkomaalaisten erityisosaajien merkityksen maan taloudelle, sanoo Business Finlandin johtaja Marjo Ilmari.

Mallit eroavat toisistaan melko lailla, mutta startup-yrityksiä houkuttelevia ohjelmia on myös muissa maissa: esimerkiksi Tanskassa, Ranskassa, Kanadassa ja Singaporessa. Talouskasvua rakennetaan nimenomaan kansainvälisten erityisosaajien varaan.

Business Finlandin johtaja Marjo Ilmari.
Johtaja Marjo Ilmari käy läpi startup-yritysen bisnesideoita. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Hakemuksia on tullut ympäri maailmaa

Startup-yrittäjien oleskelulupaa helpottava ohjelma alkoi huhtikuussa tänä vuonna. Sen jälkeen Business Finlandille on tullut oleskelulupalausuntoa pyytäviä hakemuksia 20 maasta.

Hakijoita on yritystiimeinä laskettuna ollut noin 90 ja suurin hakijajoukko on ollut Venäjältä, mutta myös Intiasta, Kiinasta, Ukrainasta ja Vietnamista on haluttu Suomeen yrittäjäksi.

– Hakemusten joukossa on liiketoimintasuunnitelmia, jotka kohdistuvat digitaalisiin palveluihin, ohjelmistoihin, lääketieteellisiin ratkaisuihin, terveysteknologiaan ja oppimiseen eli juuri niitä aloja, missä Suomessa on paljon vahvuuksia ja täällä on hyvä kasvattaa yrityksiä, Ilmari sanoo.

Suomi kilpailee kansainvälisistä startupeista kovassa seurassa

Business Finlandilta on saanut aloittaville startupeille tarkoitettua rahoitusta tähän mennessä viitisen kasvuyritystä. Rahoitus on 50 000 euroa. Ohjelma on vasta alkuvaiheessa ja kestää tovin ennen kuin oleskeluluvan puoltamisen jälkeen yrittäjät tulevat Suomeen ja perustavat yrityksen. Tähän mennessä yritystoiminnan on aloittanut viidestä kymmeneen yritystä, Ilmari kertoo.

Business Finland toimisto.
Business Finalndin toimistossa Ruoholahdessa neuvotellaan yrittäijen kanssa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Puoltavan lausunnon saavissa startup-tiimeissä korostuvat skaalautuva liiketoimintamalli, selkeä kilpailuetu ja hyvä osaaminen.

– Siinä vaiheessa kun annetaan puoltava päätös joku tiimi saattaa päätyä johonkin muuhun maahan, koska kilpailu yksinkertaisesti on niin kovaa ja maailmassa on paljon johtavia startup-keskittymiä. Vaikkapa Piilaakso, Israel, Pariisi ja Lontoo eli olemme todella kovassa kilpailussa kansainvälisten startup-yrittäjien huomiosta, Ilmari luettelee.

Jos Business Finland ei puolla oleskelulupaa jollekin startupille, kyse voi olla Ilmarin mukaan puutteista liikeidean skaalautuvuudessa tai yrittäjätiimissä. Yksinkertaisesti osaamisessa on puutteita.

Noin joka kolmas on saanut puoltavan lausunnon

Noin joka kolmas startupiin liittyvää oleskelulupalausuntoa hakeva on saanut tähän mennessä positiivisen lausunnon Business Finlandilta. Eri maiden hakijoiden välillä ei ole selkeää eroa; venäläisistä ehkä hieman alle puolet hakijoista on saanut oleskelulupaa puoltavan lausunnon, vaikka hakijoina heitä on ollut eniten.

Paitsi saumattomat palvelupolut, on tärkeää että uudet yrittäjät ja heidän perheensä kokevat olevansa tervetulleita Suomeen, Ilmari painottaa.

Jos Suomeen haluava yritys saa puoltavan lausunnon Business Finlandilta, se voi hakea maahanmuuttovirastolta kahden vuoden startup-yrittäjän oleskelulupaa. Sen jälkeen lupa täytyy uusia.

Yleisten maahantulon edellytysten lisäksi EU-maiden ulkopuolelta tulevan startup-yrittäjän täytyy osoittaa Maahanmuuttovirastolle, että hänen toimeentulonsa on turvattu. Viraston verkkosivuilta käy ilmi, että varmistaakseen toimeentulonsa yrittäjällä täytyy olla käytössään vähintään 10 000 euroa vuodessa.

Maahanmuuttoviraston mukaan startup-yrittäjien oleskelulupahakemuksia on tullut vireille tämän vuoden aikana yhteensä 23. Päätöksiä on tehty yhteensä 16 ja ne kaikki ovat olleet myönteisiä.

Korjaus: 30.10. klo 12.18 muutettu väliotsikko muotoon: noin joka kolmas on saanut puoltavan lausunnon. Aiemmin: noin joka kolmas saa puoltavan lausunnon. Sama muutos leipätekstissä.

Suosittelemme