Peltipoliisit saattavat lisääntyä merkittävästi Helsingin kaupungin kaduilla lähitulevaisuudessa. Kaupunkiympäristölautakunta saa ensi viikolla käsiteltäväkseen esityksen, jonka mukaan kaupunkiin asennettaisiin 70 uutta kameravalvontapistettä.
Tällä hetkellä Helsingin katujen varsilla on käytössä Kehä I:n tolppien lisäksi vain neljä kameranvalvontapistettä, jotka sijaitsevat Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Mechelininkadulla ja Kaivokadulla.
Kymmenet uudet tolpat olisivat siis merkittävä lisäys Helsingin katukuvassa.
– Kysymys on liikenneturvallisuuden parantamisesta. Helsingissä nyt käytössä olevat kamerat ovat selvästi vähentäneet onnettomuuksia sekä ylinopeuksia kyseisillä kaduilla, sanoo liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä Helsingin kaupungilta.
Eniten kameroita Mannerheimintielle
Tavoitteena on asentaa vuosittain keskimäärin 14 peltipoliisia 2020-2024 välisenä aikana. Valvontapisteitä esitetään paikkoihin, joissa on sattunut paljon onnettomuuksia ja joille asukkaat ovat itse toivoneet valvontaa. Myös esimerkiksi koulujen läheisyys ja katujen vilkkaus vaikuttavat paikkojen valintaan.
Onnettomuustilastoista esiin hyppäävät etenkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteys sekä Itäväylä kauppakeskus Eastonin kohdalla. Molemmissa paikoissa on tapahtunut kymmenen vuoden sisällä yli 90 onnettomuutta.
Eniten kameroita ilmaantuisi suunnitelman mukaan Mannerheimintielle, jonka varrella olisi tulevaisuudessa peräti seitsemän nopeusvalvontakameraa. Tolppien tarkat sijainnit täsmentyvät jatkosuunnittelussa.
Näihin paikkoihin uudet tolpat sijoitetaan:
Halpa hinta houkuttelee kaupunkeja
Nykyisten pönttötolppien asentaminen kaupunkien keskustoihin on ollut vaikeaa ja kallista, koska niiden toiminta on perustunut asfaltin alle asennettuihin silmukoihin.
Uudet kameralaitteet perustuvat puolestaan tutkatekniikkaan, jolloin tolppa vaatii toimiakseen periaatteessa vain sähköä. Ne ovat kaupungeille siis merkittävästi halvempia ja kestävämpiä kuin edeltäjänsä. Muun muassa tämä on houkutellut kaupunkeja tolppaostoksille.
– Kameravalvontapisteiden lisääminen on ollut Helsingissä suunnitelmissa jo pitkään, mutta vanhoille tolpille on ollut vaikea löytää paikkoja. Uuden tekniikan myötä tolppia on helpompi sijoittaa eri puolille kaupunkia, sanoo Yli-Seppälä.
Yhden valvontatolpan asentaminen tulisi maksamaan Helsingille arviolta noin 15 000 euroa. Kaikkiaan tolppiin uppoaisi reilut miljoona euroa.
Automaattikameroista syntyvät sakkomaksut menevät valtiolle, eivätkä kasvata kaupungin kassaa. Mikäli tolppien lisäämisellä saataisiin vähennettyä liikenneonnettomuuksia, toisivat ne kuitenkin myös kaupungille kustannushyötyjä.
Vuosien 2012-2016 aikana Helsingissä tapahtuneista liikenneonnettomuuksista nimittäin aiheutui kaupungin tilastojen mukaan vuosittain keskimäärin 79 miljoonan euron kustannukset. Tästä arviolta viidennes kohdistuu kuntatalouteen, mikä Helsingissä vastaa noin 16 miljoonaa euroa vuodessa.
Valvotaan muutakin kuin ylinopeuksia
Uudenmallisilla tolpilla valvontaa pystyttäisiin myös laajentamaan. Aluksi niillä valvottaisiin perinteiseen tapaan nopeuksia sekä bussikaistasääntöjen ja liikennevalojen noudattamista.
Tieliikennelain uudistuessa 2020-luvulla (siirryt toiseen palveluun) tolpilla voisi kuitenkin tehdä paljon muutakin.
– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa niillä pystyttäisiin valvomaan esimerkiksi risteysten tukkoon ajamista, mikä on Helsingissä ruuhka-aikoina yleinen ongelma, sanoo liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisista.
Poliisi ottaisikin vajaat sata uutta tolppaa kaupungin kaduille erittäin mielellään. Vaikka Helsingin liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina huomattavasti, löytyy yhä paikkoja, joissa tapahtuu paljon onnettomuuksia.
– Meillä ei koskaan tule olemaan sellaista määrää poliiseja seisomaan kadun varressa ja siksi pitäisin tätä erittäin hyvänä uudistuksena, sanoo Lehtinen.
Poliisi tutki Helsingissä viime vuonna yhteensä yli 2 300 liikennevahinkoa. Niissä loukkaantui tilastokeskuksen mukaan 479 henkilöä ja kuoli kahdeksan. Määrällisesti eniten pelti rytisi viime vuonna Kampissa, jossa onnettomuuksia kirjattiin peräti 116.
– Meidän tavoite on saada kameravalvonnan avulla sata loukkaantumista pois tuosta neljästä sadasta. Tolppien tarkoitus on saada ihmiset noudattamaan nopeusrajoituksia, sanoo Lehtinen.
Itse kameraa tolpissa tarvitsee Lehtisen mukaan pitää vain harvakseltaan, sillä tarkoitus ei ole sakottaa ihmisiä vaan laskea keskinopeuksia.
Lehtisen mukaan automaattinen kameravalvonta myös vapauttaisi poliiseja toisiin tehtäviin. Näin voitaisiin mahdollisesti puuttua aikaisempaa enemmän esimerkiksi törkeään liikennekäyttäytymiseen kuten kiilauksiin ja törkeisiin ohituksiin.