Lääkärit pitävät salassa uskomushoitojen käytön, koska pelkäävät kollegoidensa nuivaa suhtautumista ja lääkärinoikeuksiensa menettämistä, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Pia Vuolanto.
Hän on parhaillaan meneillään olevassa tutkimushankkeessaan haastatellut seitsemää lääkäriä, jotka tarjoavat lääketieteellisen hoidon rinnalla myös niin sanottuja uskomushoitoja.
Vuolannon mukaan haastateltavien etsintä oli salapoliisityötä, sillä lääkärit ovat hyvin varovaisia aiheen suhteen.
– Monet eivät todellakaan mainosta nettisivuillaan, että käyttävät näitä hoitomuotoja. Keskustelu on Suomessa hirveän polarisoitunutta. Vaihtoehtohoitojen käyttö ei ole hyväksyttävää ja pelkona on ammattioikeuksien menetys, joten se on sellaista maan alla olemista, Vuolanto kuvaa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki muistuttaa, että päinvastaisiakin tapauksia on.
– Googlettamalla näitä löytyy. On niitäkin, jotka näkevät uskomushoitojen tarjoamisessa bisnesmahdollisuuden. Lääkäriliitossa 26 000 lääkäriä ja joukkoon mahtuu monenlaista.
Vaihtoehtohoito on huono sana, koska se viittaa siihen, että nämä hoidot olisivat vaihtoehto lääketieteelliselle hoidolle.
Kati Myllymäki
Vuolannon mukaan uskomushoidoista on vaikeata edes keskustella, koska hoidoille ei ole olemassa neutraalia termiä.
– Kaikki termit ovat jollain tavalla epäsopivia. Lääkäriliiton kyselyssä käytetään termiä uskomushoito, joka on negatiivisesti värittynyt niiden mielissä, jotka käyttävät eri hoitoja. Sellainen lääkäri, joka käyttää näitä hoitoja ei edes lähde vastaamaan kyselyyn, koska termi nostaa häneltä niskakarvat pystyyn.
Myllymäki ei niele kritiikkiä. Hänen mukaansa uskomushoito kuvaa esimerkiksi homeopatiaa ja reikihoitoa hyvin, koska niiden teho ei perustu tutkimusnäyttöön, vaan potilaan uskoon.
– Vaihtoehtohoito on huono sana, koska se viittaa siihen, että nämä hoidot olisivat vaihtoehto lääketieteelliselle hoidolle. Täydentävä hoito ei sekään ole hyvä, koska eivät nämä lääketieteellistä hoitoa täydennä. Puoskarointi-termi taas viittaa rikolliseen toimintaan.
Uskomushoidoista vain vähän kanteluita
Uskomushoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja. Terveydenhuollon ammatissa työskentelevät saavat tarjota vaihtoehtohoitoja, mutta niiden käyttö ei saa vaarantaa potilasturvallisuutta.
Lääkärin on myös kerrottava potilaalleen, ettei hoitoa antaessaan toimi terveydenhuollon ammattilaisena ja että kyse on muusta kuin yleisesti hyväksytystä hoidosta.
Juuri tämän asian laiminlyönnistä johtuen Valvira on hiljattain rajoittanut Itä-Suomessa toimivan lääkärin oikeutta harjoittaa ammattiaan. Yksityistä klinikkaa pyörittänyt lääkäri saa Valviran päätöksen mukaan toimia lääkärinä vain julkisen puolen työntekijänä.
Sama lääkäri oli saanut vuosina 2011 ja 2012 aluehallintovirastolta kaksi huomautusta. Hän oli muun muassa aikonut korvata potilaan lääkkeen luontaistuotteilla, valmistanut ja myynyt vastaanotollaan homeopaattisia tuotteita ja laiminlyönyt potilasasiakirjanpidon.
Myös Valvira oli jo aiemmin antanut hänelle kirjallisen varoituksen ja rajoittanut hänen oikeuttaan määrätä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja varsinaisia huumausaineita.
Ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkosen mukaan Valvira käsittelee vastaavanlaisia tapauksia vain harvoin. Myöskään aluehallintovirastoille asiasta ei juurikaan kannella.
Ylen aluehallintovirastoille lähettämän kyselyn perusteella vain Länsi- ja Sisä-Suomen AVIssa on tuore tapaus uskomushoitoja koskien. Siinä otsoniterapiahoitoja antavaa sairaanhoitajaa muistutettiin, että hänen on kerrottava potilailleen, ettei hoidon tehosta ole tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.
Viime aikoina on uutisoitu muun muassa hopeaveden juottamisesta lapsille sekä ihoon syviä reikiä syövyttävän mustan salvan käytöstä.
Valvira voi kuitenkin puuttua vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaan. Uskomushoitoja antavat eivät yleensä kuulu virallisen terveydenhuollon piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt alettu valmistella lakia, joka rajoittaisi uskomushoitoja.
.
Kysely: Lääkäreiden asenteet jyrkentyneet
Suomessa lääkäreiden suhtautumista uskomushoitoihin on tutkittu vain hyvin vähän. Suomen Lääkäriliitto on kartoittanut asiaa erillisillä kyselyillä vuodesta 1988 lähtien.
Liiton tuoreimman kyselyn mukaan lääkärit suhtautuvat uskomushoitoihin hyvin torjuvasti. Suurin osa kyselyyn vastanneista lääkäreistä muun muassa kieltäisi henkiparannuksen ja homeopatian.
Alle 35-vuotiaat lääkärit suhtautuvat uskomushoitoihin kriittisimmin. Heistä yli 90 prosenttia oli kyselyssä sitä mieltä, ettei lääkärinkuulu harjoittaa uskomushoitoja. Nuorten lääkärien vahvasti kielteisestä asenteesta kertoo myös Turun yliopiston piirissä perustettu Vastalääke-yhdistys.
Tutkija Pia Vuolanto kritisoi Lääkäriliiton kyselyä paitsi uskomushoitotermin käytöstä myös kapea-alaisuudesta.
– Kyselyssä ei selvitetä, miten lääkärit kenties itse käyttävät hoitoja tai mitä hoitoja he ovat suositelleet potilaille. Lääkäreiden suhtautumista olisi tarpeen selvittää myös laajemmin kuin parin kysymyksen kautta, jotka eivät anna mahdollisuutta vastata, että joku on käyttänyt eri hoitomuotoja.
Myös jotkut terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät vaihtoehtohoitoja ja suhtautuvat niihin myönteisesti.
Pia Vuolanto
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki uskoo, että kysely kuvaa hyvin lääkärikunnan näkemyksiä. Liiton kanta on selvä: lääketiede ja uskomushoidot eivät sovi yhteen.
– Näin siksi, että lääketiede on tiede eikä mielipide. Miksi meillä muuten olisi Käypä hoito -suositukset, jos jokainen voisi hoitaa niin kuin huvittaa? Se on myös terveydenhuollon laatukysymys, Myllymäki painottaa.
Lääketiede tulee ykkösenä
Myllymäki ei osaa arvioida, kuinka laajaa uskomushoitojen käyttö lääkärikunnan keskuudessa on. Vastausta tähän kysymykseen ei ole myöskään Vuolannolla.
Hänelle on kuitenkin selvinnyt, miten moninaisista syistä lääkärit päätyvät tarjoamaan monien kollegoidensa paheksumia hoitoja.
Uskomushoitoja käyttävä lääkäri voi olla esimerkiksi kotoisin maasta, jossa niiden käyttö lääketieteellisen hoidon ohella on yleisempää kuin Suomessa.
Uskomushoitojen käyttöön liittyy Vuolannon mukaan myös teknologisen lääketieteen kritiikkiä. Osa haastateltavista haluaisi käyttää enemmän niin sanottuja pehmeitä hoitomenetelmiä ja pitää lääkkeisiin keskittyvää lääketiedettä liian kalliina yhteiskunnalle.
– Heidän mukaansa olisi parempi, jos hyvinvointia saadaan lisättyä muilla keinoin kuin lääkkeillä.
Yksi asia kuitenkin yhdistää Vuolannon haastattelemia lääkäreitä. Kukaan heistä ei ole hylkäämässä lääketieteellistä hoitoa.
– Haastatellut korostavat, että he hoitavat potilaita ensisijaisesti lääketieteen keinoin ja jos on tarvetta, hoitoa voidaan täydentää muilla hoidoilla.
Vakavasti sairaita ja lapsia suojeltava
Vuolanto toivoo, että kiistanalaisesta aiheesta keskusteltaisiin kiihkottomasti ja että sitä tutkittaisiin enemmän.
– Fakta on, että ihmiset käyttävät erilaisia hoitoja. Myös jotkut terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät vaihtoehtohoitoja ja suhtautuvat niihin myönteisesti. Niihin liittyviä asenteita tulisi tutkia neutraalisti.
Lääkäriliiton Kati Myllymäen mukaan lääkärikunta ymmärtää, että uskomushoidot ovat arkipäivää. Juuri siitä syystä Lääkäriliitto on julkaissut suosituksensa asiaa koskien. Ja juuri siitä syystä ministeriön lakihanke vaihtoehtohoitojen rajoittamiseksi on Myllymäen mielestä niin tärkeä.
– Kaikkein vaarallisinta on, jos vaikuttamattomiin tai suorastaan vaarallisiin hoitoihin turvautuva potilas jättää syöpälääkkeet ottamatta. Maailmalla on tutkimuksia, joiden mukaan uskomushoitoja käyttävien potilaiden kuolleisuus esimerkiksi syöpään on suurempi. Se viittaa siihen, että vaikuttavat hoidot on jätetty kokonaan pois.
Esimerkiksi Ruotsissa vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat hoitaa erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvia. Myllymäki toivoo, että Suomessa tehdään samoin.
– Aikuinen ihminen saa käyttää rahansa mihin haluaa ja ostaa luontaiskaupasta ja syödä mitä tahansa yrttejä ja puristeita huvittaa. Vakavasti sairaiden, alaikäisten lasten ja vanhusten hoito pitäisi rajata niin, että se tapahtuu lääkärin valvonnassa.
Juttua täsmennetty 5.11. klo 9:31: Jutussa oli käytetty uskomushoitojen rinnalla myös termiä vaihtoehtohoidot, mutta kyseinen termi on nyt poistettu jutusta. Lääkäriliitto puhuu uskomushoidoista, joka kuvaa paremmin tieteellisen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jääviä menetelmiä.