Taavi Soininvaara on tänä syksynä noussut niiden kirjailijoiden joukkoon, joiden kirjojen päähenkilö on päätynyt tv-sarjaksi tai elokuvaksi. Lähes 20 vuotta rikostutkija Arto Ratamosta kirjoittanut kirjailija sai kuulla jo neljä vuotta sitten, että Ratamosta tehdään tv-sarja.
Sarjan tiivistelmä eli synopsis syntyi yhden talven aikana, ja sen jälkeen Soininvaara saikin odottaa kolme vuotta, kunnes sarja oli valmis.
– Tein synopsiksen ja minulta kysyttiin lähtisinkö mukaan käsikirjoittajaksi. Totesin, että ohjelman käsikirjoittamisen opettelu veisi niin paljon aikaa, että ihan mielelläni jätin sen ammattilaisille, sanoo Soininvaara.
Aina kun kirja filmatisoidaan, mielikuvat luetusta saattavat muuttua.
– Minä olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka moni, joka on Ratamo-kirjoja lukenut sanoo, ettei Supon päällikkö Ketonen olekaan pulska vaan laiha. Kirja ja tv-sarja ovat aivan oma projektinsa, Soininvaara pohtii.
Kirjan taustatyö on iso urakka
Monet rikoskirjat ovat hyvin kuvailevia. Niissä maalaillaan katujen kahviloita tai hotelleja, yksityiskohtia ja osoitteita. Näin on myös Taavi Soininvaaran teoksissa.
Soininvaaraa helpottaa kirjoittamisessa se, että ennen kirjailijauraansa hän ehti tehdä juristin töitä kymmenisen vuotta ulkomailla.
– Osa paikoista esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa ovat ihan tuttuja. Netti auttaa paljon esimerkiksi karttatietojen selvittämisessä.
Soininvaaran ensimmäinen teos Ebola-Helsinki ilmestyi vuonna 2000. Tänä aikana häneltä on ilmestynyt 18 teosta, joista vuonna 2003 ilmestynyt Koston komissio sai Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon.
Lähes 20 vuotta kestänyt kirjailijan ura on tuonut tiedonhankintaan työtä helpottavia rutiineja.
– Minulla on kotona paperipinoja, joissa yhdessä on esimerkiksi tietoja Venäjästä, yhdessä Lähi-Idästä ja yhdessä uutisia terrorismista. Tiedän mitä pinoissa on, ja tiedonhakua ei enää tarvitse aloittaa täysin nollasta, sanoo Soininvaara.
Sisäpiirin tietoa syväkurkuilta
Kirjoissa olevat todelliset asiat kannattaa olla kunnossa, jotta lukija viihtyy. Taavi Soininvaara sanoo, ettei lukijaa saa napattua mukaan, jos lukija ei löydä kirjasta totuutta.
– Lukijalle syötetään riittävästi faktatietoa maailmanpolitiikan tapahtumista ja uhkakuvista. Sitten väliin syötetään fiktiota, että lukija alkaa miettiä, mikä on totta ja mikä ei. Se on se paras lopputulos, kertoo Taavi Soininvaara.
Jotta dekkareissa olevat tekniset seikat olisivat varmasti oikein, käyttää Soininvaara apunaan alan asiantuntijoita. Hänellä on tuttuja koelukijoita, jotka saavat kirjasta raakaversion luettavakseen. Heidän joukossaan ovat muun muassa lääkäri ja räjähdeasiantuntija.
Kirjojen teemat kuitenkin vaihtuvat ja uusia tietolähteitä täytyy hankkia.
– Olen ollut yhteydessä yliopistoihin ja yhteen ydinvoimalaankin. Ihmiset neuvovat kirjailijaa ihan mielellään. Sitten on muutamia syväkurkkuja, mutta heistä en puhu sen enempää, Soininvaara toteaa salaperäisesti.
Tulot monesta purosta
Menestyneille kirjailijoille raha ja palkkiot virtaavat monesta eri lähteestä. Perinteisen painetun kirjan myynti on yhä iso osa, mutta kirjoja voi ostaa myös tableteille tai puhelimiin luettavaksi. Parin viime vuoden aikana etenkin äänikirjojen kysyntä on kasvanut. Soininvaaran tapauksessa korvauksia tulee myös tv-sopimuksista sekä kirjan levityksestä ulkomaille.
– Siinä on monia puroja. Ensinnäkin, miten kirja myy, saako jostain apurahaa, tuleeko mahdollisesti käännössopimus tai tv-sopimus. Se on pientä epävarmuutta koko ajan, Soininvaara muotoilee.
Ratamo TV-sarja näkyy C-More-suoratoistopalvelussa. Sarja on myyty Ranskaan Federation entertainment -levitysyhtiölle.
