Yhdysvalloissa monet yritykset ilmaisevat julkisesti oman kantansa esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin. Varsinkin Helsinki Pride -tapahtuma on nostanut meillä Suomessakin esiin yrityksiä, jotka ovat halunneet tuoda julki oman kantansa seksuaalivähemmistöjen asemaan.
Postin, Sanoman, Marimekon ja monen muun rinnalla Helsinki Pridessa oli sponsorina S-ryhmä Prisma-myymälöiden ketjullaan. Konserni tuo aktiivisesti esiin kampanjoissaan ja arvoissaan yhdenvertaisuutta. SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen kuvaa konsernin arvoja seuraavasti.
– Osuuskauppana yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus on meille tärkeä periaate. Jokainen voi olla oma itsensä työyhteisössä ja se yhdenvertaisuus näkyy henkilöstön keskuudessa ja asiakkaiden suuntaan. Yksi asia on se, että rohkaistaan jokaista olemaan oma itsensä. Sen vuoksi tuodaan monimuotoisuutta myös viestinnän keinoin esiin, kertoo Rankinen.
Rankisen mukaan palaute on ollut pääosin myönteistä, mutta kielteistäkin viestiä on tullut.
– Pääasiassa positiivista on tullut. Toki ymmärretään, että olemme kaikkien kauppa, niin ollaan totuttu siihen, että eriäviäkin näkökulmia tulee, että on niitäkin palautteita tullut mutta vähäisissä määrin, ihan muutamia, kertoo Rankinen.
"Luotetaan poliitikkoihin enemmän ja, että asia hoituu"
Se, että Suomessa yritykset eivät välttämättä käy julkista keskustelua esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asemasta, ei Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaan mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö yritykset olisi vastuullisia.
– Yritykset eivät vaan ehkä ole tottuneet siihen, että osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luotetaan poliitikkoihin enemmän ja siihen, että asia hoituu. Ajatellaan, ettei Suomen poliittiseen ilmapiiriin tarvita sitä, että yritykset lähtisivät ottamaan kantaa esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen puolesta, sanoo Vähämaa.
Yrityksissä mietitään toiminnan seurauksia.
– Kyllähän tämä on sellaista muurahaispesään sohimista tietyllä tavalla. Yritykset voivat kokea, että jos ottaa aktiivisesti kantaa seksuaalivähemmistöihin tai muihin poliittisiin kysymyksiin, voi potkaista itseään nilkkaan ja tietyt sidosryhmät loukkaantuvat, sanoo Vähämaa.
Lea Rankinen arvelee, että monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuusasiat ovat monen yrityksen agendalla tällä hetkellä.
Onko seksuaalivähemmistöjen huomioiminen hyvää bisnestä?
Vaasan yliopistossa selvitettiin lähes 600 yhdysvaltalaisyrityksen kohdalla vaikuttaako seksuaalivähemmistöjen huomioiminen muun muassa yritysten kannattavuuteen mitenkään.
Tutkimus kertoo, että yritykset hyötyivät taloudellisesti kantansa kertomisesta.
Suomessa tutkimusta ei ole tehty, sillä professori Vähämaan mukaan vastaavaa tietoa suomalaisyrityksistä ei ole saatavilla. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt toiminnassaan huomioiva konsulttiyhtiö Accenture on todennut, että vähemmistöpolitiikka on rekrytointivaltti ja hyvää liiketoimintaa.
Mutta onko S-ryhmällä ollut omien arvojen julkituomisesta taloudellista hyötyä?
– Siinä mielessä, että kun henkilöstö voi hyvin, jokainen voi olla oma itsensä ja voi hyvin, niin työ sujuu hyvin ja yritykselläkin menee hyvin, toteaa SOK:n vastuullisuusjohtaja Rankinen.