Yhdysvallat asetti tänään voimaan aiempaa kovemmat keinot sulkea kansainväliset rahahanat Iranilta. Iranin presidentti Hasan Ruhani tuli julkisuuteen järkähtämättömänä ja vannoi kiertävänsä pakotteet.
– Olemme ylpeitä sivuuttaessamme asettamanne laittomat ja epäoikeudenmukaiset pakotteet, Ruhani sanoi selvästi Yhdysvalloille osoitetussa televisiopuheessaan.
Yhdysvallat ilmoitti toukokuussa vetäytyvänsä Iranin ydinsopimuksesta ja palauttavansa Iranin vastaiset pakotteet. Yhdysvallat toivoo pakotteilla pääsevänsä neuvotteluasemaan, jossa se saisi aikaan itselleen edullisemman sopimuksen.
Ensimmäiset pakotteet tulivat voimaan elokuussa, ja tänään pakotteet tiukentuivat entisestään.
Yhdysvaltain hallinto on nimittänyt pakotteita "kaikkien aikojen raskaimmiksi". Pakotteet kohdistuvat muun muassa Iranin öljynvientiin, ja niiden odotetaan nostavan raakaöljyn hintaa. Iran on öljyntuottajamaiden järjestön Opecin kolmanneksi suurin tuottajamaa.
Ruhani ei säästellyt puheessaan presidentti Donald Trumpia.
– Olemme taloussodassa kiusantekijän kanssa. En usko, että Yhdysvaltain historiassa kukaan yhtä selvästi kansainvälisten sopimusten vastainen presidentti on päässyt Valkoiseen taloon, Ruhani piikitteli.
Yhdysvaltojen ilmoitus lähteä ydinsopimuksesta on syössyt Iranin valuutan rialin syvään alamäkeen. Se on menettänyt yli kaksi kolmannesta arvostaan.
Maksuliikenne Euroopasta pysähtynyt
Yhdysvallat pyrkii pakotteillaan sulkemaan Iranin kansainvälisestä rahaliikenteestä. Pakotteet ovat niin kutsuttuja toissijaisia pakotteita eli Yhdysvallat voi langettaa rangaistuksia maille, jotka jatkavat kaupankäyntiä Iranin kanssa.
Useat maat ovat äänekkäästi vastustaneet Yhdysvaltain lähtöä Iranin ydinsopimuksesta.
Pakotteet heijastuvat nyt yrityksiin, jotka toimivat Iranissa. Esimerkiksi saksalainen Siemens ja ranskalaiset autovalmistajat Peugeot ja Renault ovat jättäneet Iranin Yhdysvaltain pakotepolitiikan vuoksi.
Pakotteiden on arvioitu heijastuvan myös suomalaisyrityksiin rahaliikenteen kautta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan maksuliikenne Euroopan ja Iranin välillä on jo käytännössä pysähtynyt.
Pakotteiden ulkopuolella on väliaikaisesti kahdeksan maata, esimerkiksi Japani, Intia ja Turkki. Nämä maat saavat jatkaa öljyn ostamista oman taloutensa suojaamiseksi. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on kuitenkin sanonut haluavansa lopettaa Iranin öljykaupat kokonaan.
Yhdysvaltain Iranin-politiikalla on myös vahva tukija Lähi-idässä. Israel ylisti tuoreeltaan Iraniin kohdistuvia pakotteita turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.
– Yhdysvallat on yhdellä liikkeellä iskenyt kriittisesti Iranin toimiin Syyriassa, Libanonissa, Gazassa, Irakissa ja Jemenissä. Teit sen jälleen, presidentti Trump! Kiitos, Israelin puolustusministeri Avigdor Lieberman kiitteli.
Arabiemiraatit kiiruhti kertomaan uusista öljylöydöistä Iranin öljysulun jälkeen muiden Lähi-idän öljymaiden odotetaan vastaavan kysyntään.
Maailman suurin öljynviejä Saudi-Arabia on ilmoittanut, että se voi paikata Iranilta jäävää tuotantokuilua. Analyytikkojen mukaan sen tuotannon kasvattaminen päivittäisestä noin 11 miljoonasta barrelista vaatisi huomattavia investointeja. Toinen vaihtoehto voisi olla Irak, mutta sen tuotanto on vielä selvästi alle viidessä miljoonassa barrelissa päivässä.
Myös Arabiemiraatit mielii osingoille Iranin jättämään tyhjiöön. Maan öljy-yhtiö ADNOC kertoi eilen löytäneensä uusia öljy- ja kaasuvarantoja. Yhtiö kertoi kasvattavansa öljytuotantoaan neljään miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2020 mennessä ja edelleen viiteen miljoonaan seuraavan vuosikymmenen kuluessa.
Lisää aiheesta:
Yhdysvaltain Iran-pakotteet voimaan – Raakaöljyn hinta saattaa nousta
Keskuskauppakamari pelkää pakotteiden romuttavan Suomen viennin Iraniin