Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on lisääntynyt yli 2 500:aan ja liikelaitoksia on jäljellä noin sata.
Esimerkiksi Tampereella on yhtiöitetty reilun vuoden aikana viimeisiä liikelaitoksia oikein jonossa. Noin 1 300 Tampereen kaupungin työntekijää on poistunut tai poistuu kaupungin palkkalistoilta.
Kaupungin rakennuksista vastannut Tilakeskus on nykyisin Tilapalvelut Oy, ateria- ja siivouspalvelut muuttuvat Pirkanmaan Voimia Oy:ksi. Päätös Infran yhtiöittämisestä odottaa valtuuston vahvistusta. Sen jälkeen kaduista, puistoista ja kaupungin työkoneista vastaa osakeyhtiö.
Myös talous- ja henkilöstöhallinto muuttuu. Sitä varten muodostetaan yhteinen osakeyhtiö sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin perustaman Monetra Oy:n kanssa.
Ohjaaja nimittää hallitukset
Yhtiöittämisestä Tampereella vastaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. Sen puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) sanoo yhtiömuodon olevan liikelaitoksia parempi sujuvamman johtamisen takia.
– Osakeyhtiö on hyvin ketterä päätöksenteossa. Hallitus voidaan kutsua vaikka samana päivänä paikalle. Liikelaitoksissa isot asiat menevät valtuuston ja budjetin kautta ja johtokunta valitaan valtuustossa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sitä on vaikea ohjata. Yhtiöissä on omistajaohjauksen valitsemat hallituksen jäsenet, Kalervo Kummola perustelee.
Tampereella suuntana on ollut se, että yhtiöiden hallituksiin nimitetään liiketoiminnan ammattilaisia kunnallispoliitikkojen sijaan.
Yhtiöittäminen vie tarjouskilpailutalouteen
Osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa.
Kunnallinen yhtiö tuottaa palveluja pääasiassa omistajalleen. Kaupunki voi hankkia palvelut omalta yhtiöltään kilpailuttamatta.
Kaupunkiyhtiössä päätetään, mitä omana työnä tehdään ja mihin hankitaan aliurakoitsijoita.
Kunta voi hakea edullisinta hintaa markkinoilta kilpailuttamalla koko palvelutuotannon, silloin omat yhtiöt ovat yksiä tarjoustentekijöitä muiden firmojen joukossa.
Tässä piilee työntekijäpuolen mukaan suurin uhka. Eikä se ole pelkkää vilkasta mielikuvitusta.
Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaama selvitys kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi valmistui lokakuun alussa. Sen mukaan kuntien odotetaan vetäytyvän järjestelmällisesti markkinoilta ja tekevän tilaa yksityiselle tarjonnalle.
Yrittäjyysselvityksen ajatusten odotetaan kantavan seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Yksityisten alojen työehdot huolestuttavat
Yhtiöittämisessä työehtosopimukset vaihtuvat yleensä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksesta kuntayhtiöille perustetun Avaintyönantajien kanssa neuvoteltuun AVAINTES:iin.
Sopimukset ovat pääpiirteittäin samankaltaisia, mutta soveltamista on esimerkiksi tuntipalkkaisten lomapäivien laskemistavassa. Jos työntekijä siirtyy myöhemmin yksityisen puolen työehtosopimuksiin, voi edessä olla ammatista riippuen huomattava palkkojen ja muiden etujen huononeminen.
Kokeneen työntekijän palkkaa voi pudota sadoilla euroilla, jos työsuhde alkaa alusta yksityisen puolen minimipalkalla.
– Tällaisesta niin sanotusta kaupungin sisäisestä osakeyhtiöstä ei ole pitkä matka vapaaseen kilpailuun. Ja mitä esimerkkejä on nähty, niin kyytihän on Suomessa melko kylmää, sanoo Tampereen JHL:n ammattiosasto 3:n puheenjohtaja Markku Kivistö.
Mikään pakkohan yhtiöittäminen ei ole. Markku Kivistö muistuttaa, että esimerkiksi Helsingissä Tampereen Infraa vastaavasta rakentamispalveluvirastosta Starasta tehtiin liikelaitos vuonna 2017.
Ensimmäinen askel on jo otettu
Tampereen Tilapalvelut Oy:n pääluottamusmiehellä Jani Moisiolla on takanaan tuore kokemus yhtiöittämisestä. Henkilöstölle neuvoteltiin siirtosopimus, jossa he tulivat liikelaitoksesta yhtiöön vanhoina työntekijöinä.
Muutos arkisessa työssä on ollut aika huomaamatonta. Työntekijät saivat edustajan yhtiön hallitukseen ja tähän järjestelyyn on oltu tyytyväisiä.
– Byrokratia on keventynyt, mutta liikelaitoksenkin toimintaa olisi voitu keventää samaan suuntaan.
Jani Moisio vastusti yhtiöittämistä.
– Tulevaisuus on kiinni yhtiön hallituksesta, millaisia suuntaviivoja se vetää. Näköpiirissä ei ole nyt muutoksia, mutta politiikka voi aina muuttua. Kun ensimmäinen askel yhtiömuotoon on otettu, on helppo ottaa sitten se seuraava askel, Jani Moiso miettii.
Keräämme muidenkin tarinoita siitä, mitä työntekijöille tapahtuu yksityistämisessä. Kerro, miten sinulle ja sinun työpaikallasi kävi.
”Pientä voittoakin on tarkoitus tehdä”
Tampereen omistajaohjausta linjaava Kalervo Kummola arvioi, että esimerkiksi Infra on ainakin alkuvaiheessa vielä pitkään niin sanottu in house -yhtiö, eli se tuottaa pääasiassa kaupungin tarvitsemia palveluja.
– Esimerkiksi Turussa ollaan aika paljon pidemmällä näissä asioissa.
Turku on kilpailuttanut osakeyhtiöittensä kanssa tekemät palvelusopimukset. Omat yhtiöt ovat olleet samalla viivalla mukana tarjouskilpailussa kuin yksityisetkin. Työtä on siirtynyt kaupungin yhtiöiltä urakoitsijoille ja kustannustaso on pudonnut selvästi.
– Totta kai tarkoitus on tehdä pientä voittoakin, Kalervo Kummola palaa perusasioihin.
Osakeyhtiömallin suosio perustuu myös siihen, että yhtiöiden on helpompi toimia ylikunnallisesti. Yhtiöitä voidaan perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin ja eri kuntien kanssa. Kuntarajojen yli mennään ja tullaan tilanteen mukaan. Oulun kaupungin talous- ja henkilöstöhallintoon perustettu Monetra Oy on mukana myös uudessa yhtiössä keskellä Suomea.
– Nyt esimerkiksi yhtiöitettiin Tampereen taloushallinto Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kanssa yhdessä. Nämä tulevat olemaan isompia ja isompia kokonaisuuksia. Silloin oikeastaan yhtiömalli on ainoa mahdollisuus.
”Yhtiöittäminen on muotia, mutta ei pakollista”
Yliopistotutkija Helena Hirvonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut yhtiöittämistä työn ja peruspalvelujen näkökulmasta. Esimerkiksi kuinka sosiaali- ja terveydenhoitotyö tai tukipalvelutyöt muuttuvat.
– Yhtiöittämiselle on vaihtoehtoja. Liikelaitokset eivät monessa tapauksessa ole taloudellisesti tehottomia suinkaan. Hyvin monessa paikkaa palvelut toimivat aika sujuvasti ja erittäin taloudellisesti, eli mitään välttämätöntä pakkoa sille yhtiöittämiselle ei ole.
Se on siis poliittinen valinta?
– Se on poliittinen valinta, jonkinlainen trendi, joka vallitsee julkishallinnossa säästöjen tekemiseksi.
Työssäkäyviä köyhiä tulee lisää
Suurin muutos tapahtuu toimintalogiikassa, Helena Hirvonen kertoo.
Liikelaitoksen tavoitteena on palvelujen tuottaminen kuntalaisille, yhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa.
– Kaikki osapuolet osallistetaan voitontavoitteluun tavalla tai toisella. Työntekijälle se näkyy työn ehtojen muuttumisena ja monessa tapauksessa palkkauksen heikkenemisenä.
– Meillä on entistä enemmän työssäkäyviä köyhiä. Tämä on selkeä ilmiö jo Suomessa, ihmiset eivät tule toimeen palkallaan.
Epävarmuus lisääntyy, kun yhtiö joutuukin kilpailutilanteeseen muiden yritysten kanssa.
– Kilpailutuksia voi myös hävitä ja siinä tapauksessa myös työntekijän irtisanominen on herkemmässä, Helena Hirvonen muistuttaa.
Ne tuotannollistaloudelliset syyt siis.
Palkkapussit ovat keventyneet monilla aloilla
Tilastokeskuksen palkkataulukoista saa jonkin verran vertailukelpoista tietoa julkisen ja yksityisen työnantajan maksamista palkoista. Tilastoissa on esimerkiksi päiväkodeissa ja hoitoalalla kymmenen prosentin eroja kuukauspalkkaisten keskiansioissa.
Kokemusperäisiä esimerkkejä työehtojen huononnuksista riittää. Soittokierros muutamaan ammattiliittoon vahvistaa käsitystä.
Yksityisiin hoivakoteihin siirtyneet hoitajat ovat huomanneet palkoissa isoja pudotuksia. Terveydenhoitoalan ammattiliiton Tehyn mukaan lähihoitajan kuukausipalkka on voinut pudota 200 eurolla ja sairaanhoitajan 300 eurolla kuukaudessa, kun on siirrytty yksityisen sosiaalipalvelualan puolelle.
Ikävimmillään on jouduttu tekemään nollatuntisopimuksia, eli töitä on vain tipotellen.
Kokeneen kunta-alan siivoojan palkasta on ainakin yksittäistapauksissa pudonnut lähes 400 euroa, kun muutosten jälkeen palkkaa maksetaan kiinteistöalan yksityisen sopimuksen mukaan.
Mitä mahtaa miettiä siivooja, jonka kuukausipalkkaa oli parhaimmillaan melkein 2 100 euroa ja nyt alle 1 700 euroa?
Tietysti vielä ikävämpää, on jos työt loppuvat kokonaan.
Valtio on jo yksityistynyt melkoisesti
Myös valtionhallinnossa on kokemusta peruspalvelujen yhtiöittämisestä. Esimerkiksi sopankeitto varuskunnissa on osakeyhtiön hommia.
Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus on nykyisin Leijona Catering, se tekee ruokaa maanpuolustajille.
Leijona on ainakin vielä täysin valtion omistuksessa.
Siirtymäkauden jälkeen on siirrytty noudattamaan yksityisen Majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Toimenkuvasta ja tilanteista riippuen palkat ovat pudonneet 250 eurosta jopa 600 euroon kuukaudessa. Samalla lomat lyhenivät, työntekijät kertovat.
Kuka muistaa vielä Tie- ja vesirakennushallituksen? TVH käy esimerkistä julkisen sektorin kehityskaaresta. Se jakaantui eri vaiheiden jälkeen hallinnoksi ja tuotannoksi. Tuotannosta vastannut Tliikelaitos muuttui valtionyhtiö Destia Oy:ksi ja vuonna 2014 sen osti yksityinenen sijoitusyhtiö Ahlström Capital.
Tiepuolella yhtiö kilpailee valtion rahasta eli Liikenneviraston alueellista tieurakoista ja kilpailuttaa työtä edelleen aliurakoitsijoille. Oman keltaisen kaluston rinnalla teiden kunnosta vastaa paikoin "isä, poika ja Belarus", eli perheyritys vanhalla traktorillaan, Destian konkarit vitsailevat.
Osakeyhtiöissä osakkeenomistajat ovat voittajia, jos tulosta syntyy. Kunnallisissa yhtiöissä hyötyjiä ovat kunnat ja kaupungit. Myöhemmin, jos yhtiöt myydään eteenpäin yksityisille sijoittajille, yksityistetään voitotkin. Ja riskit, koska aina ei voi voittaa.
Täsmennetty TVH:n muutosta valtionyhtiöksi lisäämällä tietoja välivaiheesta klo 11.10.
Teemme myöhemminkin juttua siitä, mitä julkisen sektorin työpaikoilla oikeasti tapahtuu, kun tehokkuutta ja säästöjä haetaan kilpailuttamalla. Kerro oma tarinasi: mikä muuttui, kun työnantaja vaihtui yksityiseksi