Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuntuu pehmeältä kerrostalon piharakennuksen katolla Helsingin Kuninkaantammessa. Katto on kuorrutettu kolmen sentin kerroksella maksaruohoa. Sen päälle olisi mukava istahtaa, mutta pylly kastuisi. Juuri siksi se on niin tärkeä ja tulevaisuudessa vielä tärkeämpi.
Jo nyt Helsingin viemäriverkosto on hätää kärsimässä, kun taivas vihmoo vettä täyslaidallisen. Samassa veneessä ovat monet muutkin kaupungit. Viimeksi elokuussa vesi tulvi Lahdessa ja Hämeenlinnassa.
Ongelmat ovat pahenemassa. Ensinnäkin kaupunkeihin rakennetaan lisää kattoja, teitä ja asvalttipihoja, joista vesi valuu viemäreihin. Toiseksi ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän rankkasateita.
Tämä on yksi ongelma, jota viherkatot helpottavat. Ne imevät sadevettä kuin sienet ja viemäriin valuu vettä hitaammin ja vähemmän.
Viherkatot helpottavat myös helteillä, jotka lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Ne viilentävät sekä ympäristöään että alapuolella olevaa rakennusta.
Muun muassa näistä syistä Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaksi vuotta sitten viherkattolinjauksen. Siihen on listattu kahdeksan toimenpidettä, joiden tarkoitus on parantaa viherkattorakentamisen määrää ja laatua.
Yli puolet toimenpiteistä jäänyt toteuttamatta
Huono uutinen on se, että kahdeksasta toimenpiteestä viisi on jäänyt toteuttamatta.
– Näyttää siltä, että pitää vielä ryhdistäytyä siinä, miten kaupunki pystyy neuvomaan ja seuraamaan viherkattojen hyötyjä ja toteutumista, myöntää apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.).
Apulaispormestari uskoo, että suurin syy puutteisiin on kaupungin organisaatiomuutos. Hän lupaa, ettei asia jää tähän.
– Ajattelin käydä keskustelun niiden ihmisten kanssa, jotka ovat tässä olennaisissa rooleissa ja varmistaa, että myös nämä puolet tulisivat toteutumaan, Sinnemäki sanoo.
Tutkimuksen ja koulutuksen merkitys avautuu, kun tutkija ja yrittäjä Taina Suonio tutkailee piharakennuksen maksaruohoa.
Kasvipeitteen tulevaisuus näyttää huonolta, sillä maakerros on liian ohut. Tuoreimpien tietojen ja määräysten mukaan sen pitäisi olla kaksinkertainen. Onneksi ongelman voi vielä välttää, jos katolle tuodaan lisää multaa.
Anni Sinnemäelle viherkatot ovat vanhoja tuttuja. Viherkattolinjaus on seurausta valtuustoaloitteesta, jonka hän jätti kuusi vuotta sitten Mari Puoskarin (vihr.) ja Emma Karin (vihr.) kanssa.
Aloitteen vuosien pyörittelystä ja linjauksen puutteellisesta toteutuksesta huolimatta Sinnemäen kasvoilla on enemmän hymyä kuin pettymystä.
Viherkatot ovat jo yleisiä piharakennuksissa
Syy Sinnemäen tyytyväisyyteen on se, että Kuninkaantammessa sijaitsevan varaston viherkatto ei ole kokeilu, vaan pikemminkin nykyrakentamisen arkipäivää Helsingissä.
Viherkattolinjauksen näkyvin, eli asemakaavoitusta koskeva toimenpide tehoaa jo, vakuuttaa kaavamääräysten päällä istuva päällikkö.
– Tällä hetkellä viherkattoja määrätään jo aika paljon piharakennuksiin ja yksikerroksisiin rakennuksiin. Muissa uusissa kaavoissa olemme käyttäneet viherkerrointyökalua, sanoo asemakaavapäällikkö Marja Piimies.
| Mikä viherkerroin? |
| Viherkerrointyökalu on käytännössä taulukko, johon syötetään tontin pinta-ala ja suunnitelmat puista, pensaista, istutuksista ynnä muista. Mitä enemmän tontilla on viherrakenteita suhteessa pinta-alaan, sitä paremmat pisteet saa. Kaavoittaja asettaa pisterajan ja rakentaja päättää, miten sen toteuttaa. Jos pienelle tontille rakennetaan paljon taloja, vihreää on rakennettava myös katoille. |
Piimies uskoo, että jatkossa juuri viherkertoimen käyttö yleistyy ja vaatimustaso nousee.
– Siitä seuraa useimmilla korttelialueilla viherkatot kaikkiin rakennuksiin, sanoo Piimies.
Meillä ei ole yhtään kokemusta, että esimerkiksi kosteudenhallinta hallitaan työmailla ja että rakenteet kestävät viherkatot.
Marja Piimies, asemakaavapäällikkö, Helsinki
Myös suurhankkeiden katoilla vihertää
Apulaispormestari Sinnemäki kokosi Ylelle listan (pdf) kohteista, joihin viherkattoja on jo määrätty.
46 kohdetta sisältävä lista ei ole kaikenkattava, mutta siinä on useita isoja asuinrakennuksia, joihin viherkattoja on määrätty.
Yksi merkittävimmistä määräyksistä koskee Pasilaa: ostoskeskus Triplan pohjoispuolelle nousevan Ratapihakorttelin kattopinta-alasta vähintään puolet on oltava viherkattoja.
– Tästä 2-5 vuoden kuluttua olemme ihan eri tilanteessa kuin nyt. Eli viherkattoja tulee olemaan selvästi enemmän, sanoo Sinnemäki.
Toinen näkyvä ja etenevä toimenpide on viherkattojen edistäminen kaupungin omassa rakentamisessa. Kaupungin oma arvio on, että kokonaan tai osittain viherkattoja on tulossa kolmannekseen tai puoleen uudis- ja laajennushankkeita.
Kolmas ainakin osittain toteutunut toimenpide on koerakentamisen käynnistäminen. Tästä kaupunki antaa esimerkiksi Jätkäsaareen valmistuneen Vihreistä Vihrein -talon, jossa kasvillisuutta on paitsi katolla, myös seinillä ja sisällä.
Kaavoittaja: "Niistä on kerta kaikkiaan saatava kokemusta"
Kuninkaantammen piharakennusta ympäröivissä kerrostaloissa on peltiset harjakatot, mutta pihat ja lähiympäristö on suunniteltu niin, että ne pitävät sadevedet kurissa (Kiinteistölehti) mahdollisimman hyvin.
Tämä käy asemakaavapäällikölle, joka näkee viherrakenteet mielummin maassa kuin katolla.
– Viherkatoista on kerta kaikkiaan saatava kokemusta. Meillä ei ole yhtään kokemusta, että esimerkiksi kosteudenhallinta hallitaan työmailla ja että rakenteet kestävät sen. Asemakaavassa ei voi määrätä mitään sellaista, mistä meillä ei ole todennettua tutkimustietoa, että miten se pystytään rakentamaan niin, että se aivan varmasti toimii , sanoo Piimies.
Viherkattoja on rakennettu ja tutkittu kansainvälisestikin runsaasti, mutta Piimiehelle se ei riitä. Hän haluaa odottaa kokemuksia nyt rakennettavista viherkatoista.
– Viherkatto kerää vettä ja jäätyy talvella, niin se täytyy nyt meidän oloissa oikeasti testata ja siitä täytyy saada tutkimustietoa, sanoo Piimies.
Tutkija: eikö kaavapäällikkö ole tutustunut tutkimukseemme?
Suomessa viherkattoja on tutkinut erityisesti Viides ulottuvuus -tutkijaryhmä, johon kuuluu myös useita Helsingin yliopiston tutkijoita. Ryhmä on tehnyt poikkitieteellistä tutkimusta Suomessa viimeiset kahdeksan vuotta. Ensimmäiset koeviherkatot rakennettiin oikeille katoille vuonna 2012.
Ryhmä on käynyt läpi kansainvälisiä tutkimuksia esimerkiksi Ruotsista, Norjasta ja Kanadasta.
– Näyttää siltä, että kaavapäällikkö [Piimies] ei ole tutustunut meidän tutkimukseemme, sanoo tutkija Marja Mesimäki Helsingin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan hyvin suunniteltu kasvipeite on katolle pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Se suojaa kattoa UV-säteilyltä ja lämpötilanvaihteluiden aiheuttamalta haurastumiselta. Saksalaistutkimusten perusteella viherkatto kaksinkertaistaa katon eliniän.
– Jos katto tehdään huonosti, se rupeaa vuotamaan. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että onko siinä kasvillisuutta vai ei, sanoo Mesimäki.
Sen Mesimäki myöntää, että jos ongelmia tulee, viherkatto vaikeuttaa vuotokohdan löytämistä. Tuoreet tiedot Amerikasta tosin kertovat laitteesta, jolla vuotokohdan voi löytää ilman, että pinta pitäisi kuoria pois.
Viherkattoihin liittyvistä epäilyistä voit lukea lisää Ylen vuodentakaisesta jutusta.
Kaavoittaja huolissaan pitkäikäisen viherkaton huollosta
Asemakaavapäällikköä arveluttaa myös se, mitä viherkaton huollolle käy siinä vaiheessa, kun se on siirtynyt rakentajalta tai rakennuttajalta lopullisten käyttäjien – eli tavallisten tallaajien – hoteisiin.
– Pitää pystyä varmentamaan, että ne myös huolletaan jatkossa, koska se materiaali ei siellä elä ja kestä, jos ei sitä hoideta. Se vaatii ehdottomasti sen hoidon ja siihen täytyy sitoutua, sanoo Piimies.
Viides ulottuvuus -tutkijaryhmään kuuluva tutkija ja yrittäjä Taina Suoniokin muistuttaa, että katolla pitää käydä kerran tai pari vuodessa katsomassa, että kaikki on kunnossa. Tosin muistutus koskee ihan kaikkia kattoja.
– Kattokasvillisuus ei aiheuta lisäongelmia tai työtä, Suonio sanoo.