Saamen kielten kielenhuollosta Suomessa vastaavan Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) tämänhetkinen rahoitus päättyy vuoden lopussa. Tulevaisuuden rahoituksesta ei vielä ole saatu lopullista varmuutta, sillä eduskunta äänestää asiasta joulukuussa käsitellessään vuoden 2019 talousarviota.
Jotta Saamen Kielikaltio pystyisi toimimaan kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen (pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielen) hyväksi, vaatisi se noin 370 000 euroa vuodessa. Kielikaltion tulevaisuuden toimintaa varten on esitetty sen tarvitsemasta budjetista noin puolet, 184 000 euroa.
Taustaa: Kielikaltio on konkreettinen saamen kielten kehittäjä
Nykymuotoinen Saamen kielikaltio aloitti toiminnassaan vuonna 2013. Kielikaltio toimii yhteispohjoismaisesti yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa.
Suomessa Kielikaltio on tarjonnut kielenhuoltoa niin inarin-, koltan- kuin pohjoissaamen kielille. Lisäksi se on huolehtinut saamen kielten normituksesta. Esimerkiksi uudet saamenkieliset sanat hyväksytään Kielikaltion koordinoimien saamen kielijaostojen kautta.
Toiminnan rahoitus on keskeytynyt toistuvasti viimeisen viiden vuoden aikana.
Saamelaiskäräjät: "Kieliyhteistyön jatkuminen on nyt kiinni Suomen ja Ruotsin valtioista"
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei olisi koskaan uskonut, millaisiin tuloksiin Saamen Kielikaltiossa ylletään muutaman vuoden aikana.
Kun rahoitus loppuu, ottaa välttämätön saamen kielityö jälleen kerran takapakkia.
– Esimerkiksi nyt koltansaamenkielisen Kielikaltion toiminnan loppuessa me palaamme taas siihen tilanteeseen, mikä koltansaamessa oli aiemmin. Meillä ei ole ainuttakaan kielityöntekijää, joka voisi auttaa tavallisia kielenkäyttäjiä ja normittaa uusia sanoja, mainitsee Sanila-Aikio.
Norjan valtio on varmistanut, että Kielikaltion toiminnalla on pysyvä, jopa kolmen miljoonan kruunun vuosirahoitus. Suomessa ja Ruotsissa sen sijaan Saamen Kielikaltion jatkuvuudesta on jouduttu kantamaan huolta sen ensiaskelista lähtien.
Saamen Kielikaltion toiminta oli Suomessa kokonaan tauolla vuosina 2014–2015, jolloin kolmelle saamen kielelle ei ollut tarjolla kielityöpalveluita. Tuolloin saamen kielijaostot eivät rahoituksen puuttuessa voineet kokoontua päättämään kielten uusista normituksista ja sanastoista.
Sanila-Aikion mukaan kieliyhteistyön tulevaisuus on nyt kiinni Suomen ja Ruotsin valtioiden päätöksistä.
Kenellä on vastuu saamen kielenhuollosta?
Joka vuosi, kun Kielikaltion toiminnan tulevaisuus nousee kyseenalaiseksi, nousevat esiin myös eri toimijoiden roolit. Suomessa ei ole montaa toimijaa, jotka tekevät kolmen saamen kielen elvytystyötä.
Kielikaltion lisäksi puhuttujen kielten kielenhuollosta on Suomessa vastannut Kotimaisten kielten keskus Kotus. Nykytoiminnassaan Kotus vastaa ensisijaisesti suomen ja ruotsin kielten sanastoista ja kielenhuollosta. Lisäksi Kotuksessa toimii saamen kielten kielilautakunta, joka koordinoi saamen kielten kielenhuoltoa. Lautakunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.
Kotus ei kuitenkaan vastaa saamen kielten päivittäisestä kielenhuollosta, kertoo kielipolitiikan asiantuntija Matti Räsänen.
– Käytännössä meidän resurssit ovat vähäiset. Meillä on yhteys saamen kieliin ainoastaan saamen kielilautakunnan ja sen edustajien kautta. Saamen kielenhuolto on tärkeää, mutta keskitymme toiminnassamme suomen ja ruotsin kieliin, kertoo Räsänen.
Kotuksen alainen saamen kielenhuolto siirrettiin vuonna 2012 Oulun yliopiston Giellagas-instituutille.
Giellagaksessa ei kuitenkaan ole varsinaisia kielenhuoltajien virkoja; instituutissa on yksi inarinsaamen kielen yliopistonlehtorin ja yksi pohjoissaamen kielen yliopisto-opettajan toimi. Näiden toimien rahoituksesta saatiin osa Kotuksesta siirretyistä viroista.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin vastuulla on ylläpitää saamen kielten tutkimusta ja yliopisto-opetusta – ei niinkään arkipäiväistä saamen kielten kielenhuoltoa tai sanastotyötä, kuten Kielikaltio on tähän mennessä tehnyt.
Vähemmistökielten toiminta rajoittuu tällä hetkellä lautakuntiin emmekä voi tarjota kielenhuoltopalvelua saamen kielillä.
Matti Räsänen, Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskuksen Matti Räsänen harmittelee tilannetta, jossa saamen kieltenelvytystyössä joudutaan vuodesta toiseen kituttelemaan.
– Tilanne on vaikea ja epätoivottava. Tähän pitäisi jo löytää ratkaisu. Kielenhuollon ja saamen kielipesätoiminnat ovat sellaisia, että niihin pitäisi löytää jatkuvat rahoituskanavat, painottaa Räsänen.
Kotus ei pysty kantamaan korttaan konkreettisiin kielitoimiin resurssipulan vuoksi. Räsänen painottaakin Saamelaiskäräjien, Saamen Kielikaltion ja Oulun yliopiston roolia saamen kielenelvytyksessä.
– Heillä on iso rooli tänä päivänä. Me Kotuksessa pystymme vain seuraamaan kieliympäristöä ja Suomen kielipolitiikkaa.
Opetusministeri valmis lisäämään resursseja: “Yhteispohjoismainen rahoitus löydettävä mahdollisimman nopeasti”
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä Kielikaltion toiminnalle täytyy löytää yhteispohjoismainen rahoitusratkaisu.
– Opetus- ja kulttuuriministeriössä lähdemme siitä, että pysyvä rahoitusratkaisu täytyy löytää mahdollisimman pian ja ensisijaisesti yhteispohjoismaisena ratkaisuna. Suomessa on kyllä valmiutta lisätä resursseja ja rahoitusta, jos sitä vaaditaan, kertoo Grahn-Laasonen.
Pysyvää rahoitusta opetusministeri ei lähde lupaamaan, mutta näkee, että Suomessa on kova tahtotila säilyttää kaikki kolme saamen kieltä elävinä. Ministeriötasolla on sitouduttu kielenelvytystyöhön ja kielten kehittämiseen, kertoo Grahn-Laasonen.
– En sano, että mikään euromäärä on mahdoton, mutta oleellista on se, miten rahoitus käytetään vaikuttavasti ja mikä on se tapa säilyttää kolme saamen kieltä elävinä tuleville sukupolville. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.
Kielityö pysähtyy ainakin muutamaksi kuukaudeksi – Pohjoismaiselta työryhmältä esitys keväällä
Grahn-Laasosen mukaan he odottavat tällä hetkellä pohjoismaisen työryhmän esityksiä Saamen Kielikaltion toiminnalle. Asian valmisteluvastuu on oikeusministeriöllä.
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että pohjoismainen saamelaisasioiden virkamiesyhteistyöelin NÄS päätti elokuun kokouksessaan asettaa työryhmän valmistelemaan esityksen Saamen Kielikaltion organisointitavasta.
Työryhmän ensimmäiset esitykset valmistunevat huhtikuussa 2019, kertoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi.
– Työtä johtavat Norjan viranomaiset ja siihen osallistuvat sekä kolmen maan viranomaiset että Saamelaiskäräjät. Työryhmän työtä on tarkoitus käsitellä pohjoismaisessa saamelaisasioiden ministerikokouksessa marraskuun 26. päivä, ja esityksen tulisi olla valmis huhtikuun loppuun mennessä, kertoo Hautakorpi.
Korjaus uutiseen 6.11.2018 15:14: Johanna Hautakorpi on oikeusministeriön neuvotteleva virkamies eikä johda työryhmää, kuten aikaisemmin kerroimme.