Kunnat ovat innostuneet ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia. Suomi on ottamassa vastaan ensi vuonna 750 kiintiöpakolaista. Kunnat puolestaan olisivat valmiita vielä suurempaan kiintiöön: kuntapaikkoja on tällä hetkellä 1 078.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Katja Vänskä-Rajalan mukaan tilanne on poikkeuksellinen. Yleensä kuntapaikoista on ollut pulaa.
– Muutama vuosi sitten kuntapaikkoja ei meinannut riittää edes kiintiöpakolaisille.
Vänskä-Rajala arvioi, että tietoisuus pakolaisten vastaanottamisesta on lisääntynyt kunnissa. Kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi rajusti vuonna 2015, pakolaisten kuntapaikkoja tarvittiin lisää.
– Tuolloin käynnistettiin paljon hankkeita, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää. Asia oli myös runsaasti esillä mediassa. Vaikka tilanne on tasaantunut, kunnille jäi kuitenkin positiivinen suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan, kuinka kiintiöpakolaiset jaetaan eri alueille. Yksi mahdollisuus on Vänskä-Rajalan mukaan se, että 750 kiintiöpakolaista jaetaan tasaisesti maakuntien välille.
Jaossa otetaan huomioon esimerkiksi oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä. Kiintiöpakolaisia sijoitettaisiin vähemmän niille alueille, joille muuttaa paljon oleskeluluvan saaneita.
– Asiasta neuvotellaan ELY-keskuksien kanssa. Jos jollakin alueella halutaan ottaa vastaan vähemmän pakolaisia ja jollakin enemmän, niin määriä voidaan painottaa sen mukaisesti eri alueiden välillä, Vänskä-Rajala kertoo.
Valtio korvaa kustannuksia
Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750 kiintiöpakolaista vuosittain. Poikkeuksia olivat vuodet 2014 ja 2015, jolloin kiintiötä nostettiin Syyrian sodan seurauksena 1 050 henkilöön.
Kunta saa korvauksia (siirryt toiseen palveluun) pakolaisten vastaanottamisesta. Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi maksaa kunnille myös muita korvauksia pakolaisista koituvista kustannuksista.
Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Suomen viime vuosina ottamat kiintiöpakolaiset ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, kongolaisia, afganistanilaisia ja sudanilaisia.