Korkein hallinto-oikeus on linjannut, etteivät Helsingin kaupungin kaavasuunnitelmat Vartiosaaressa toteudu. Kaupungin aikeena oli rakentaa saareen asuntoja peräti 7000 asukkaalle.
KHO päätyi torstaina ratkaisuun, ettei se anna Helsingin kaupungille valituslupaa Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Näin ollen voimaan jää hallinto-oikeuden ratkaisu, jonka mukaan kaupungin tekemä osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen ja siten laiton.
Vartiosaari on mukana myös laajemmassa yleiskaavassa, jonka osia hallinto-oikeus aiemmin kumosi. Kaupungin valitukset eivät menneet tässäkään asiassa KHO:ssa läpi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmat Vartiosaaren asuinrakentamisesta ovat ainakin toistaiseksi jäissä.
Vartiosaari palaa 2000-luvun alun tilaan
Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen sanoo, että enää tällä valtuustokaudella ei tehdä uusia päätöksia Vartiosaaren kaavoituksen osalta.
– Miten kaupunki tahtoo sen kanssa edetä, sen arvioinnin aika tulee myöhemmin, Manninen toteaa.
Nyt Vartiosaaren osalta palataan vanhaan, eli vuonna 2002 tehtyyn yleiskaavaan. Mannisen mukaan saari on tällöin merkitty "selvitysalueeksi".
Myös maakuntakaava on saaren kannalta olennainen.
– Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on niin sanottu valkoinen alue, eli käyttöön ei oteta tarkemmin kantaa ja se on jätetty ratkaisematta.
Uusi maakuntakaava on kuitenkin valmisteilla. Manninen arvelee, että tällöin Vartiosaaren tilannettakin on tarkasteltava uudelleen.
"Ei Suomesta löydy vertauskohdetta"
Jos Helsingin kaupungille korkeimman hallinto-oikeuden päätökset olivat tappio, luonnonsuojeluyhditykselle ne olivat voitto.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Mika Välipirtin mukaan Vartiosaari on monella tapaa erityinen kohde.
– Merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennuskanta yhdessä luonnon kanssa muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jolle ei Suomesta löydy vertauskohdetta, Välipirtti kiteyttää.
Välipirtti on kaupunkiaktivisti, joka on monessa mukana: hän on myös esimerkiksi Vartiosaari -seuran jäsen.
Nyt Välipirtti iloitseekin siitä, että työ on tuottanut hedelmää: kaupungin päätöksenteon ulkopuoleltakin voi vaikuttaa asioihin.
– Korkein hallinto-oikeus selkeästi linjaa Helsingin rakentamista ja osoittaa sen, että tulevan kaupunkisuunnittelun pitää huomioida vielä tarkemmin viheralueiden ja luonnon merkitys.
Välipirtin mukaan Helsingin kaupungin olisi pitänyt olla tarkempi jo silloin, kun uutta yleiskaavaa suunniteltiin.
– Tämä osoittaa, että poliittisessa päätöksenteossa on asiantuntijuusvajetta.
Yleiskaavapäällikkö Manninen myöntää, että Vartiosaari on yksi kiistellyimpiä kohteita Helsingin maankäytössä. Mannisen mukaan kaavoitusprosessin aikana kuitenkin kuunnellaan kaikkia osapuolia ja kantaa voi ottaa monin eri tavoin.
Lue lisää: