Ylilääkäri Mikko Holmbergia odotti lauantaina tavallista jännittävämpi työvuoro Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Aamuyöllä oli käynnistetty uusi potilastietojärjestelmä Apotti.
Apotti on yksi Suomen suurimmista ja hintavimmista sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmistä. Samalla se on myös yksi kritisoiduimmista hankinnoista.
Holmberg puolestaan on yksi sadoista tukihenkilöistä, jotka Peijaksessa auttavat henkilökuntaa uuden ohjelman käytössä. Suurempia ongelmia ei viikonlopun aikana ilmennyt.
– Työ on sujunut pääosin ihan hyvin. Järjestelmä on kuitenkin sen verran erilainen, että hoitoonpääsy voinut vähän hidastua, sanoo Holmberg.
Peijas on vasta alkua, sillä vuosia valmisteltu Apotti-järjestelmä otetaan asteittain käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa ja viidessä eri kunnassa pääkaupunkiseudulla.
Todelliseen testiin uusi järjestelmä pääsee maanantaina, kun isot poliklinikat ja leikkaustoiminnot käynnistyvät Peijaksessa. Potilaille tämä sattaa näkyä ajoittaisena hitautena, kun uutta toimintatapaa vasta opetellaan hyödyntämään käytännön työssä.
Kokosimme alle viisi väitettä uudesta potilastietojärjestelmästä.
1. Apotti vähentää lääkäreiden aikaa tietokoneella
Apotti on uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jonka tarkoitus on helpottaa hoitohenkilökunnan työtä.
Pääkaupunkiseudun terveydenhuollossa on nyt käytössä lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Lisäksi monet ohelmista ovat vanhentuneita.
Hoitajien ja lääkäreiden työaikaa kuluu hukkaan, kun he joutuvat jatkuvasti toimimaan useiden eri järjestelmien kanssa. Apotin on tarkoitus korvata nykyiset järjestelmät ja koota yhden potilaan kaikki tiedot yhden ohjelman alle.
– Saman potilaskontaktin aikana voi olla käytössä kolme tai neljäkin eri järjestelmää. Aina kun tietoja siirretään järjestelmästä toiseen, virheiden riski kasvaa. Se toivon mukaan jää pois jatkossa, sanoo Holmberg.
2. Apotti karsii turhat kysymykset lääkärin vastaanotoilla
Nykyään potilas voi monesti joutua kertomaan samat asiat usealle eri lääkärille, kun tieto ei siirry saumattomasti yksiköstä tai osastolta toiselle. Apotin myötä lääkärin tulisi nähdä kaikki tiedot yhdellä kertaa ja aikaa säästyisi enemmän itse potilaan hoitoon.
Toimiessaan Apotin siis toivotaan nopeuttavan lääkärikäyntejä. Tämä ei kuitenkaan näy vastaanotoilla heti, koska uuden järjestelmän käyttö voi aluksi olla jopa hitaampaa kuin vanhojen.
Ohjelma myös kerää tietoa hoidon vaikutuksista ja yhtenäistää lääkäreiden hoitokäytäntöjä. Myös potilasturvallisuuden sanotaan paranevan, koska ohjelma muun muassa muistuttaa lääkäreitä lääkkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista.
Vielä on on kuitenkin vaikea arvioida, vastaako ohjelma kaikkiin lääkäreiden toiveisiin.
– Järjestelmässä on paljon hyvää esimerkiksi sen suhteen, että kirjaamiskäytännöistä tulee nyt yhtenäisempiä. Järjestelmä ei kuitenkaan ole vielä täysin valmis, sanoo Holmberg.
Järjestelmätoimittajan mukaan potilaan pitäisi jatkossa pystyä myös helpommin seuraamaan oman hoitonsa etenemistä ja olemaan yhteydessä lääkäriin vaikka kotisohvalta käsin.
3. Koskettaa 1,6 miljoonaa suomalaista
Apotissa ovat mukana Hus, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Tuusula. Myös aiemmin pois jättäytynyt Kerava on syksyn aikana valmistellut uudelleen liittymistä järjestelmään. Apotti otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä.
–Yksi yhteinen järjestelmä on kiistaton etu sitten kun saadaan muutkin toimijat liitettyä järjestelmään. Silloin pystytään näkemään nopeasti myös muiden terveydenhuollon yksiköiden potilasta koskevat tiedot ja toimenpiteet, sanoo Holmberg.
Kaikkiaan Apotin piiriin kuuluu tämän hetkisen arvion mukaan 1,6 miljoonaa asiakasta ja ohjelmistoa käyttämään koulutetaan yhteensä noin 35 000 hoitoalan työntekijää.
Järjestelmän hankintaa on seurattu tiiviisti myös muualla Suomessa, koska muissakin sairaanhoitopiireissä taistellaan parhaillaan vanhentuvien järjestelmien kanssa. Tulevina vuosina sote-järjestelmiin tullaankin käyttämään valtavat määrät rahaa.
Apotin hankintaprosessi oli ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen it-jätti vei sote-alueen sopimuksen suomalaiskehittäjien edestä.
4. Apotti on herättänyt epäluuloja ja kerännyt paljon kritiikkiä
Apottia on arvosteltu matkan varrella paitsi sen korkeasta hinnasta myös siitä, että se antaa yhdelle toimittajalle ison jalansijan markkinoilla.
Pelkona on muun muassa ollut, että järjestelmän toimittava Epic saa Apotin myötä Suomessa liian hallitsevan aseman tietojärjestelmien luomisessa ja uudistamisessa.
Osa it-alan asiantuntijoista on epäillyt myös sitä, onko näin mittavan tietojärjestelmän rakentaminen vain yhtä sairaanhoitopiiriä varten järkevää. Myös järjestelmän istuminen sote-uudistukseen sekä tietoturvakysymykset ovat epäilyttäneet asiantuntijoita hankkeen valmistelun aikana.
Järjestelmän hankintaprosessi poiki myös useammaan valituksen markkinaoikeuteen ja myöhästyi aloitusaikataulusta.
5. Maksaa useita satoja miljoonia euroja
Itse järjestelmä maksaa nykyisessä laajuudessaan 330 miljoonaa euroa.
Kaikkine kustannuksineen Apotin käyttöönoton on arvioitu koko kymmenen vuoden sopimuskauden ajalta liki 600 miljoonaa euroa. Tämä hinta pitää sisällään järjestelmän toteutuksen, käyttöönoton, käyttöoikeudet, ylläpidon, tuen sekä uudet versiot.
Apotti Oy:n mukaan käyttöönoton jälkeen käyttökulujen on sanottu olevan samaa suuruusluokkaa kuin nykyisten järjestelmien. Apotin on myös sanottu maksavan itsensä takaisin seitsemässä vuodessa.