Kunnat ja yritykset voivat julistaa olevansa hiilineutraaleita ilman ulkopuolista arviointia.
Myös yhteistä koko maan kattavaa tapaa laskea sitä, mitkä päästöt oikeastaan kuuluvat kunnalle tai yritykselle ei Suomessa ole.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisujen asiantuntija Mariko Landström kertoo, että yleisen käsityksen mukaan hiilineutraaliuteen kuitenkin päästään, kun kunnan tai yrityksen nettopäästöt ovat nolla.
– Tähän voi laskennallisesti päästä monin eri tavoin ja laskutavoista voi olla montaa eri mieltä.
Yle tutustui tapoihin, joilla pohjoispohjalainen Iin kunta ja Kuusamossa sijaitseva hiihtokeskus Ruka ovat vähentäneet päästöjään. Ii ja Ruka ovat kumpikin kertoneet innokkaasti julkisuuteen kunnianhimoisista päästötavoitteistaan.
Ii hinkuu hiilineutraaliksi
Vajaan kymmenen tuhannen asukkaan Ii verhoutuu tihkuisaan marrassateeseen. Kunnan kirjaston katolla lepäävät aurinkopaneelit, jotka auringon paistaessa tuottavat sähköä kirjaston omaan käyttöön.
Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava toteaa, että niin kunnan kuin yksityisen puolen kiinteistöihin tehdyt sähköratkaisut ovat kannattaneet.
– Vuodesta 2007 vuoteen 2016 sähköstä koituvat päästöt ovat puolittuneet.
Syy siihen, miksi Alatossavalla on antaa tarkkaa tietoa päästöjen vähenemisestä on se, että Ii kuuluu Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen.
Näitä niin sanottuja Hinku-kuntia on Suomessa 42. Kuntien tavoitteena on vähentää koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Iin tavoite on kunnianhimoisempi: se pyrkii tavoitteeseen kymmenen vuotta aikaisemmin.
– Mitä vähemmän päästöjä, sitä enemmän säästöjä. Vuoden 2016 tietojen mukaan olemme kokonaisuudessa onnistuneet vähentämään päästöjämme 52 prosenttia, Alatossava kertoo.
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luomus. Se antaa kunnille raamit siihen, mitkä kaikki päästöt kunnan on raportoitava omikseen. Lopullisen laskennan toimittaa SYKE.
Päästölaskennassa otetaan huomioon sähkönkulutus, liikenne, jätteenkäsittely, maatalous, fossiiliset polttoaineet kaukolämmön tuotannossa, erillislämmityksessä, työkoneissa ja päästökauppaan kuulumattomassa teollisuudessa sekä päästökompensaatio.
Alatossava pitää ulkopuolisen arvioijan mukana oloa tärkeänä, sillä kunnalla ei olisi omasta takaa osaamista päästöjen laskemiseksi.
– Kun laskennan tekee ulkopuolinen taho ja kun se tehdään muutamalle kymmenelle kunnalle Suomessa, tuottaa se myös vertailukelpoista tietoa.
Ruka saavutti tavoitteen etuajassa
Uuden karheat punaiset gondolihissit odottavat talvikauden laskettelijoita Rukalla. Avautuessaan hissit kuljettavat laskettelijat Rukan kylästä aina Itä-Rukalle nousevaan uuteen kyläkeskittymään.
Rukakeskus Oy:n mukaan vihreällä sähköllä toimivat hissit mahdollistavat autottoman loman Rukalla. Toimitusjohtaja Ville Aho on hissi-investoinnista tyytyväinen.
– Hisseillä pyrimme edesauttamaan, että asiakkaat kulkisivat autotta hiihtokeskuksen alueella. Siihen emme voi vaikuttaa, millä he saapuvat Rukalle.
Ruka ryhtyi tavoittelemaan vuodelle 2020 tähdättyä hiilineutraaliutta kymmenen vuotta sitten. Yhtiön mukaan tavoite täyttyi kuluvan vuoden lokakuussa. Ruka laskee päästöikseen kaiken rinnetoiminnan. Siihen kuuluu esimerkiksi hissien toiminta ja majoituspalvelut.
Lähtökohtaisesti uskoisin esimerkiksi yrityksiä, jotka kertovat hiilineutraaliudesta.
Mariko Landström
Suurimmat päästöleikkaukset saavutettiin Ahon mukaan siirtymällä vesi- ja tuulisähköön ja lämmittämällä rakennukset pääasiassa biokaukolämmöllä.
– Olemme saaneet tiputettua hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia päästöistä kompensoimme.
Enimmäkseen rinnekoneista syntyvät loput päästöt Ruka kompensoi WWF:n suositteleman Gold Standard -sertifikaatin saaneilla metsien istutuksilla.
Ahon mukaan päästölaskennan on tehnyt yrityksen oma ympäristövastaava. Päästölaskennan tukena on käytetty muun muassa valtionyhtiö Motivan tilastotietoa.
– Varsinaisesti mikään taho ei myönnä meille hiilineutraaliutta, Aho kertoo.
"Todennäköisesti päästöraporteissa ei valehdella"
Kun päästölaskentaan on tarjolla eri vaihtoehtoja ja hiilineutraalius on ilmoitusluonteinen asia, herää kysymys, onko kuntien ja yritysten ilmastotalkoissa viherpesun vaaraa? Viherpesu tarkoittaa pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka keskittyy enemmän imagon kiillottamiseen kuin todellisiin ympäristötekoihin.
Sitran Mariko Landström ajattelee, että viherpesun vaara on periaatteessa olemassa.
Hän ei kuitenkaan usko, että päästöjen vähentämistäintohimoisesti tavoittelevat kunnat tai yritykset oikoisivat mutkia päästölaskennassa.
– Todennäköisesti päästöraporteissa ei valehdella. Lähtökohtaisesti uskoisin esimerkiksi yrityksiä, jotka kertovat hiilineutraaliudesta.
Landströmin mukaan yhdenmukaisemmista hiilineutraaliuden säännöistä olisi kuitenkin hyötyä. Niillä vältettäisiin esimerkiksi mahdolliset ristiriitatilanteet.
– Eteen voi tulla tilanne, jossa Suomen kunnat julistavat olevansa hiilineutraaleita, mutta Suomi valtiona ei olisi hiilineutraali.
Oma vaaran paikkansa on myös päästökompensaatio. Landström muistuttaa, että ostettava kompensaatio ei ole välttämättä aina laadukasta. Päästöjä ei välttämättä ole oikeasti vähennetty väitettyä määrää tai vähennys ei ole lisäinen, eli esimerkiksi hiilinieluiksi tarkoitetut puut olisi istutettu joka tapauksessa ilman ulkopuolista rahoitusta.
Landström sanoo, että yleisesti ottaen halvemmat päästökompensaatiot eivät ole niin luotettavia kuin selkeästi kalliimmat vastaavat.
– Voi tulla taloudellinen kannustin valita halvempi vaihtoehto, Landström pohtii.
Aikaisemmin jutussa mainittu Gold Standard -sertifikaatti on Landströmin mukaan tae laadukkaasta päästökompensaatiosta.
Päästövähennysbuumissa itsessään Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kritisoi tapaa, jolla asioita kerrotaan julkisuudessa. Hänen mukaan tavoitteet ja toteumat saattavat mennä julkisessa keskustelussa sekaisin.
– Ne ovat kaksi eri asiaa. Kaikki me voimme tavoitella jotain, mutta mitä me todellisuudessa toteutamme, se on uutisoimisen arvoinen ja tärkeä asia.
Lue myös:
Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?