Tanssikouluissa ja -seuroissa raportoidaan opettajien ja oppilaiden seksuaalista häirintää harvoin, jos otetaan huomioon, kuinka paljon tanssilajeilla on harrastajia. Tanssia harrastaa Suomen Tanssiurheiluliiton ja Suomen tanssioppilaitosten liiton alaisuudessa yli 40 000 ihmistä.
Tämä selviää Ylen tanssikoulujen ja -seurojen johtoon lähetetystä kyselystä sekä liittojen puheenjohtajien haastatteluista.
Esimerkiksi Tanssiliiton kurinpitolautakunnassa ei ole kertaakaan käsitelty seksuaaliseen häirintään liittyviä tapauksia.
Helsinkiläisessä tanssikoulussa paljastui vastikään tapaus, jossa opettaja on käynyt 2010-luvun aikana treffeillä oppilaidensa kanssa, kertonut ihastuneensa heihin, yrittänyt suudella useita naisia, taivutellut sänkyyn ja aloittanut seksisuhteen ainakin yhden oppilaan kanssa.
Yle kysyi eri puolilla Suomea sijaitsevilta tanssikouluilta ja -seuroilta seksuaalisesta häirinnästä. Kyselyyn vastasi 22 tanssikoulua ja -seuraa eri puolilta Suomea.
Kysely lähetettiin yhteensä 116 Suomen tanssioppilaitosten liiton jäsenkouluun ja Suomen Tanssiurheiluliiton jäsenseuraan. Vastausaikaa oli viikko.
Tanssikoulut ovat puuttuneet muihin teemoihin
Ylen kyselyyn vastanneiden tanssikoulujen ja -seurojen johto kertoo, ettei niille ole raportoitu kiusaamisesta, vallan väärinkäytöstä tai seksuaalisesta häirinnästä.
Tapaukset, joihin koulujen ja seurojen johdot ovat puuttuneet, liittyvät muihin teemoihin.
Joissain kouluissa tai seuroissa oppilaat ovat kertoneet koulun johdolle olevansa tyytymättömiä siihen, ettei opettaja opeta tasapuolisesti tai että he eivät saa palautetta riittävästi. Näissä tapauksissa seuran tai koulun johto on ohjeistanut opettajaa.
Yhdessä tanssia opettavassa seurassa oppilas oli puhunut erään toisen koulun opettajan epäasiallisesta käytöksestä oppilaitaan kohtaan.
Vakavia opettajan vallan väärinkäytöksiä ei Ylen kyselyn perusteella ilmennyt.
Kolme kyselyyn vastannutta tahoa ilmoitti puuttuneensa oppilaiden itsetuhoiseen käyttäytymiseen tai syömishäiriöihin. Näissä tapauksissa seurat tai koulut olivat olleet yhteydessä nuoren huoltajiin.
Joissakin oppilaiden terveyteen liittyvissä tapauksissa seura tai tanssikoulu on ollut apuna ohjaamassa oppilasta lääkärin tai psykologin luo.
Työsopimuksen liitteitä ja nimetöntä palautetta
Tanssikoulut ja -seurat kertovat panostavansa avoimuuden kulttuuriin ja kannustavansa oppilaitaan raportoimaan näkemästään epäasiallisesta kohtelusta.
Ei se ole mikään ilmiö tanssin parissa.
Leena Liusvaara, Tanssiurheiluliitto
Yksi tanssiseura kertoi käyttävänsä palautelaatikkoa, johon pystyy jättämään havaintojaan nimettömänä.
Toisessa tanssiseurassa opettajat allekirjoittavat työsopimuksen liitteen, jossa velvoitetaan toimimaan tanssikoulun arvojen mukaisesti. Tämä liite ottaa kantaa myös epäasialliseen kohteluun.
Menettely on tullut osaksi tanssiseuran toimintaa syksyllä 2017 alkaneen metoo-kampanjan jälkeen. Metoo-kampanjassa etenkin taidealalla toimineet naiset avasivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä ja vallan väärinkäytöksistä.
Osa vastanneista tanssiseuroista tai -kouluista kertoo, että heillä on käytössään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä toimintaohje väärinkäytösten varalle.
Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat tuomitsevansa kaikenlaisen epäasiallisen kohtelun, oli kyse sitten oppilaiden tai opettajien tuntemuksista.
Yllättävän vähän vastauksia kyselyyn
Moni vastanneista tanssikouluista ja -seuroista piti aihetta erittäin tärkeänä, mutta yllättävän harva koki tarpeelliseksi vastata Ylen kyselyyn.
Suomen tanssioppilaitosten liiton puheenjohtaja Hannele Niiranen sekä Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Leena Liusvaara katsovat, että aiheesta pitää keskustella avoimesti.
He uskovat alhaisen vastausprosentin selittyvän yleisellä haluttomuudella vastata kyselyihin, aiheen arkuudella ja sillä, etteivät koulut ja seurat ole kokeneet, että heillä olisi sanottavaa aihepiiristä.
Tanssikouluilla ei ole varaa menettää asiakkaitaan
Hannele Niiranen sanoo, ettei Tanssikoululiitossa ole tutkittua näyttöä siitä, tapahtuuko heidän jäsenkouluissaan epäasiallista käytöstä vai ei.
Niiranen näkee, että kyselyn alhainen vastausprosentti voi johtua myös siitä, että kyselyyn vastaamisen pelätään haittaavan koulun liiketoimintaa. Heidän jäsenkouluistaan osa on yksityisiä opinahjoja. Osa toimii kuntien alaisuudessa.
Leena Liusvaaran mukaan ei ole kovin yleistä, että urheilija ja valmentaja ryhtyisivät suhteeseen keskenään.
– En voi väittää, etteikö näin olisi joskus tapahtunut, mutta ei se ole mikään ilmiö tanssin parissa, Liusvaara sanoo.
Liusvaaran mukaan seurajohdolle raportoidut tapaukset liittyvät useimmiten henkilökemioihin. Joissain tapauksissa tanssiurheilija on päätynyt lopettamaan harrastuksen jopa kokonaan, koska vuorovaikutus opettajan kanssa on ollut vaikeaa.
Hannele Niiranen kertoo, ettei tanssikouluilla ole varaa menettää asiakkaitaan. Mikäli opettaja käyttäytyy epäasiallisesti, oppilas äänestää jaloillaan.
Tanssiurheiluliitossa ja Tanssioppilaitosten liitossa on molemmissa rohkaistu jäsenseuroja ja -kouluja ottamaan asia esille, mikäli oppilaat tai opettajat kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Myös nimettömään palautteenantoon on kannustettu.
Lisäksi liitot ovat järjestäneet jäsenseuroilleen ja -kouluilleen tilaisuuksia, joissa seksuaalista häirintää, kiusaamista ja vallan väärinkäyttöä on käsitelty.
Lue myös:
Vuosi Weinstein-paljastuksista – Mitä metoo-kampanja on saanut aikaan, mitä ei?