Turun naapurissa, Kaarinassa asuvan Juha-Pekka Aikolan pihassa on tungosta. Harmaa Volvo on pari viikkoa sitten haettu Ruotsista. Toinen autoista on sekin Ruotsista, perheen pojan hankkima sininen Saab.
Aikolan perhe on innostunut hakemaan autoja Ruotsista, ja kaikki on mennyt hyvin.
– Kolme kuukautta netissä, tunti autokaupassa ja ulos tulin Volvon kanssa, kertoo Aikola omasta kokemuksestaan.
Pojan auto hankittiin ensin harjoitusmielessä. Oman auton hankinnalle lopullisen sysäyksen antoi Ruotsin kruunun halpa kurssi.
– Matkustan yrittäjänä ympäri Suomea, kelistä riippumatta. Suomessa myytävillä vaihtoautoilla on ajettu yli 100 000 kilometriä enemmän kuin toivoisin. Tämä on vuoden 2009 vuosimallia, ja tätä on ajettu 230 000 kilometriä.
Rahallisesti en oikeastaan säästänyt paljonkaan näissä kaupoissa, ehkä tonnin. Mutta auton varustelutaso on hyvä.
Juha-Pekka Aikola
Juha-Pekka Aikola tietää kertoa, että ruotsalaisilla on tapana vaihtaa autoa 200 000 kilometrin jälkeen.
– Tässä on lämmitettävä takapenkki. Koiramme Tupsu on tyytyväinen siihen. Rahallisesti en oikeastaan säästänyt paljonkaan näissä kaupoissa, ehkä tonnin. Mutta auton varustelutaso on hyvä, selventää Aikola.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastot käytettyjen autojen tuonnista kertovat, että ruotsinlaivoilla on ollut viime aikoina tunkua. Tämän vuoden lokakuussa Ruotsista tuotiin yli 3 700 käytettyä autoa Suomeen, kun neljä vuotta sitten, vuonna 2014, vastaavan määrän tuomiseen tarvittiin koko vuosi.
Yle kertoi viime viikolla, että esimerkiksi Haaparannan autoliikkeessä noin kolmasosa autoista myydään Suomen puolelle.
Tietojohtaja Juha Kenraali Trafista arvioi, että yksi syy on Ruotsin kruunun halpa kurssi.
– Ruotsissa on helppo lähteä käymään, ja siellä on paljon tarjontaa. Autoliikkeet panostavat suomalaisiin asiakkaisiin.
"Kohtalaisen monimutkaista"
Juha-Pekka Aikola vietti paljon aikaa internetissä vertailemassa hintoja ja pohtimassa Ruotsista ostettavan auton käytännön järjestelyjä.
Löysin pohjasta jopa ruostetta, mutta silti tein kaupat.
Juha-Pekka Aikola
– Me suomalaiset asiakkaat alamme olla Ruotsissa vakiokamaa. Kouluruotsista oli ensimmäisen kerran kunnolla hyötyä. Kun tuotiin pojan Saab Suomeen, samassa jonossa oli kolme Saabia peräkkäin.
Netistä katseltuna ostaminen oli Aikolan mielestä kohtalaisen monimutkaista, mutta Veronmaksajain Keskusliiton sivuilla on hyvät neuvot.
– Jos myyjä pyytää vain käteistä rahaa, voi miettiä, miksi. Tilisiirto pitäisi olla käytössä, vinkkaa Aikola.
Hän kertoo katsoneensa auton konepellin ja pohjankin alle.
– Löysin pohjasta jopa ruostetta, mutta silti tein kaupat, hän naurahtaa ja starttaa pehmeästi kehräävän auton.
Kaasuauto oli haaveissa aluksi
Juha-Pekka Aikola on innokas ympäristöihminen. Hän oli alun perin lähdössä Ruotsiin hankkimaan kaasuautoa.
– Tarkoitukseni oli ajaa aiempaa ekologisemmin. Omalla kilometrimäärälläni minun olisi pitänyt käydä sata kertaa vuodessa tankkaamassa satamassa. Ekologisuus häviäisi siihen. Odotan, että Raisioon tai Turun ja Helsingin välisen moottoritien varteen tulisi tankkauspiste.
Kun kaasutankkauspisteitä tulee tarpeeksi, Aikola todennäköisesti lähtee uusille autokaupoille.
Suurin osa Ruotsista tulevista autoista on aika iäkkäitä, puhutaan lähes kymmenen vuotta vanhoista autoista.
Petri Arvo
Ympäristönäkökohta tulee esiin myös Keskusautohallin autoliikkeessä. Toimitusjohtaja Petri Arvo pohtii, miten käytettyjen autojen tuonti rasittaa ympäristöä.
– Kun Suomeen tuodaan Ruotsista keski-iältään 8–10 vuotta vanhoja autoja, ei se ilmastotalkoissa juurikaan auta, arvioi Arvo.
Vaihtoautokauppa ja huolto hyötyvät Ruotsin tuonnista
Turussa sijaitsevan Keskusautohallin vaihtoautohalli on täynnä Volvoja. Myös liike on hankkinut vaihtoautoja Ruotsista. Toimitusjohtaja Petri Arvo kertoo, että lähinnä kyse on malleista, joita puuttuu Suomen valikoimista. Arvo myöntää, että kilpailu automarkkinoilla on kiristynyt.
– Suomessahan tehdään vuosittain noin 500 000 käytetyn auton omistajanvaihdosta, joten tämä ei vielä näy liikkeessämme. Suurin osa Ruotsista tulevista autoista on aika iäkkäitä, puhutaan lähes kymmenen vuotta vanhoista autoista. Meillä autot ovat uudempia, kertoo Arvo.
Ruotsin tilannetta seurataan alihankkijoiden ja kumppaneiden avulla.
– Ruotsin hintataso on menossa ylöspäin. Ostaminen tulee siinä mielessä vaikeammaksi.
Kalliimman hintaluokan eli esimerkiksi 40 000 euron arvoisen auton kaupassa voi säästää jopa viisi tonnia.
Kenneth Nyman
Arvon mukaan Ruotsista tuodut autot tarvitsevat myös huoltoa, ja niinpä suomalaiskauppiaatkin hyötyvät tuonnista.
– Kun auto tulee Ruotsista, se on yleensä ruotsinkielinen, joten näyttö pitää päivittää. Myös talvirenkaat saattavat puuttua. Nämä asiat tuovat meillekin euroja.
Kaikki eivät uskaltaudu Ruotsiin asti
Raisiolaisessa autoliikkeessä ruotsalaisia autoja on hankittu tietoisesti lisää, sillä kaikki eivät itse uskaltaudu ostoksille Ruotsiin, kertoo alihankkija Kenneth Nyman.
– Monella on vanha auto, joka täytyy antaa vaihdossa. Tai sitten voi olla rahoituksen tarvetta. Tällaiset asiakkaat kääntyvät kotimaisten autoliikkeiden puoleen.
Miten paljon rahallista hyötyä voi saada Ruotsista tuodusta autosta? Kysymys on vaikea, sillä autot ovat yksilöitä. Matka voi olla Nymanin mukaan hyvinkin vaivan arvoinen.
– Kalliimman hintaluokan eli esimerkiksi 40 000 euron arvoisen auton kaupassa voi säästää jopa viisi tonnia. Hintavertailu on varmasti paikallaan ennen ostoa, ja myyjäänkin kannattaa ottaa yhteyttä. Pitää selvittää, saako auton mukaansa ja miten sen voi ajaa kotiin, Nyman listaa selvitettäviä asioita.