Anu oli vaistonnut, että jotakin pahaa on tapahtumassa.
Hänen 8.-luokkalainen tyttärensä oli muuttunut viime aikoina sulkeutuneeksi. Oli kuin tyttö olisi halunnut puhua jostakin, mutta ei ollut pystynyt. Silti kun puhelin soi ja Anu sai tietää tyttärensä käyttäneen huumausainetta koulussa, se oli sokki.
Ensi töikseen Anu tutki tyttärensä huoneen ja löysi rauhoittavaa lääkettä ja pussin, jonka sisältö näytti ruoholta. Hän yritti puhua tyttärensä kanssa asiasta, mutta se meni riitelyksi.
Vielä samana iltana hän huomasi tyttären muuttuneen silminnähden sekavaksi. Ambulanssi vei tytön ja äiti ajoi perässä. Tyttären verestä oli löytynyt rauhoittavaa lääkettä, hasista ja metamfetamiinia.
Psykiatrian poliklinikan kriisiryhmä piti kolmetuntisen palaverin, jossa viljeltiin Anulle outoja slangisanoja, kuten "pami" ja "kukka". Välillä hän ei oikein edes tajunnut, mistä puhuttiin. Välillä hän vain itki. Tytär tunnusti, että tarvitsi apua.
Yhden päivän aikana Anun perhe-elämä oli kääntynyt ylösalaisin.
– Äitinä se oli täydellinen sokki. Ei sitä voi käsittää. Se on totaalinen sokki, Anu sanoo.
Lastensuojelun asiakkaina jopa 12-vuotiaita huumeenkäyttäjiä
Anu asuu Kuopion seudulla Siilinjärvellä. Hänen tarinansa osuu yksiin sen kanssa, mitä paikalliset päihdepuolen viranomaiset sanovat: alaikäisten huumeongelma on kasvanut.
– Viime vuosina räjähdysmäisesti, väittää sosiaalityöntekijä Maria Partanen Kuopion kaupungilta.
– Alkoholinkäyttö on vähentynyt, mutta on siirrytty kannabikseen ja siitä yhä kovempiin aineisiin. Meidän tietoon on tullut jopa 12-vuotiaita huumeenkäyttäjiä.
Kun joku aika sitten oli peruskäyttäjän taskunpohjalla muutama gramma, tänä päivänä voi olla 50 grammaa.
Marko Kilpi
Alaikäisten huumeidenkäyttö näkyy kaupungin lastensuojelussa kasvuna sekä ilmoituksissa että sijoituksissa. Niin kiireellisiä sijoituksia, avohuollon sijoituksia kuin huostaanottoja on tehty päihteidenkäytön vuoksi kuluvan kahden vuoden aikana epätavallisen paljon, yhteensä kymmeniä vuodessa.
Eräästä kuopiolaiskoulusta poliisi joutui pari viikkoa sitten noutamaan neljä sekavaa poikaa, jotka olivat polttaneet kannabista keskellä koulupäivää.
– Kun joku aika sitten oli [amfetamiinin] peruskäyttäjän taskunpohjalla muutama gramma, tänä päivänä voi olla 50 grammaa. Tuntuu, että sitä on joka paikassa ja yhä nuoremmilla, kuvaa vanhempi konstaapeli Marko Kilpi Itä-Suomen poliisista.
Helppo saatavuus pahentaa ongelmaa
Kiristys, velkominen, ryöstöt ja pahoinpitelyt kuuluvat huumepiireihin myös alaikäisillä.
– Joskus huumausaineen käyttö alaikäisenä paljastuu aikuiselle, kun lapsi on joutunut pahoinpitelyn uhriksi, sanoo sairaanhoitaja Eveliina Jormakka alaikäisten rikoksentekijöiden parissa työskentelevästä poliisin Ankkuriryhmästä.
Mitä pidemmälle ihmetellään, sen pahemmaksi tilanne yleensä menee.
Eveliina Jormakka
Marko Kilven mukaan poliisin työ huumeongelmaisten nuorten parissa on nyt "tulipalojen perässä juoksemista". Ongelmia pitäisi pystyä ehkäisemään paremmin ennalta.
Tilannetta pahentaa se, että huumeita on helposti saatavilla. Esimerkiksi THL:n viime vuoden kouluterveyskyselyssä lähes 40 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista sanoi, että huumeita on helppo hankkia omalta paikkakunnalta.
Tämän sai ikävällä tavalla huomata myös tyttärensä huumeongelman kanssa taistellut Anu.
"Tyttö oli itsekin pelästynyt, kuinka helppoa tämä on"
Kun Anun tyttären huoneesta oli löytynyt huumeita, äiti kertoi poliisille. He tutkivat tyttären puhelimen ja kertoivat, että lapsi oli saanut huumeet anonyymin Tor-verkon Sipulikanavalta. Tytär oli luonut käyttäjätunnuksen, maksanut huumeet bitcoineina ja tilannut ne kirjeessä perheen postilaatikkoon.
Se kuulosti Anusta yhtä helpolta kuin olisi asioinut kirpputorilla.
– Tyttö oli itsekin pelästynyt sitä, kuinka helppoa tämä on ja miten kukaan ei huomaa.
Kuopion kaupungin sosiaalityöntekijä Maria Partasen mukaan huumeongelman kasvu on tapahtunut kaupungissa sitä mukaa, kun anonyymien kännykkäsovellusten käyttö huumekaupassa on yleistynyt. Yle on kertonut Sipulikanavalla tapahtuvasta huumekaupasta muun muassa tässä jutussa.
Miksi? Se on kysymys, johon Anu on palannut monta kertaa jälkeenpäin. Teini-ikäinen tytär oli sairastunut masennukseen ja ajautunut syrjään entisistä kavereistaan. Tilalle tuli uusia kavereita, jotka käyttivät tytön itsetunto-ongelmia hyväksi.
Lapsi voi alkaa käyttäytyä toisin, ehkä hän vetäytyy syrjään. Kaveripiiri pienenee tai harrastukset jää.
Anu
Ahdistus, kaveripaine, kokeilunhalu. Nämä ovat kaikki tavallisia tekijöitä nuoren huumekokeilun taustalla, kertoo sosiaalityöntekijä Kirsi Koivistoinen Itä-Suomen poliisista.
– Porukassa saattaa olla joku, jolla on huumausaineita. Hän sanoo, että tällä saat pahan olon hetkeksi katoamaan. Sitten sitä lähtee kokeilemaan.
Anun tytär ei ole ainoa. 13-vuotiaana huumeidenkäytön aloittaneen kuopiolaisen "Marin" tarina on astetta karumpi siitä, miten huono itsetunto ajaa päihteiden pariin.
"Menin takaisin kadulle vetämään"
Se alkoi alkoholilla vuosituhannen vaihteessa. Kun Marilla oli paha olla itsensä kanssa, hän etsi apua pullosta. Ensin hän joi yksin ja myöhemmin kaveriporukalla. Kun joku toi porukkaan kannabista, Mari halusi kokeilla. Ja kun joku toi porukkaan kovempia huumeita, Mari halusi kokeilla.
– Ensin tiesin yhden kaverin, jolla oli aineita. Sitten niitä alkoi vain tulla siihen ympärille, kun siirtyi liikkumaan tietynlaisissa porukoissa.
Porukassa saattaa olla joku, joka sanoo, että tällä saat pahan olon hetkeksi katoamaan.
Kirsi Koivistoinen
Noin 16-vuotiaana kuvioihin tulivat bentsodiatsepiini ja amfetamiini. Siinä vaiheessa Marin vanhemmat lähettivät hänet ensi kerran hoitoon. Mutta siitä hän osasi olla vain vihainen. Hän oli yrittänyt turruttaa aineilla pahaa oloa, mutta se oli muuttunut riippuvuudeksi.
– Hoidon jälkeen menin takaisin kadulle vetämään.
Pian sen jälkeen Mari otettiin huostaan.
"Tunnistan itsekin vanhempana tunteen"
Puutu nopeasti.
Tämä on poliisin Ankkuriryhmässä työskentelevän Eveliina Jormakan ohje vanhemmalle, kun lapsi käyttää huumeita. On tärkeää lähteä hakemaan heti apua itselle ja nuorelle.
– Se on myös nuorelle viesti: me ollaan huolissaan sinusta, mutta me autetaan sinua. Mitä kauemmin vain ihmetellään, sen pahemmaksi tilanne yleensä menee.
Oman lapsen huumeidenkäyttö on yleensä aikuiselle sokki. Aina vanhempi ei ole osannut epäillä asiaa ollenkaan. Juuri tämän takia alaikäisten päihteidenkäytöstä pitäisi saada enemmän tietoa vanhemmille.
– Tunnistan itsekin vanhempana tunteen, että "eihän meidän lapset näihin sotkeudu". Terve epäilys on kuitenkin hyvästä. On todella helppoa päästä käsiksi [huumeisiin], sanoo vanhempi konstaapeli Marko Kilpi.
Huostaanotto on viimeinen vaihtoehto
Kuopiossa huumeongelmainen nuori ohjataan usein Kuopion päihdepalvelusäätiön nuorten työryhmän pakeille. Myös poliisilaitoksella on nykyään psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä, jotka pystyvät olemaan nuoren tukena.
Nuorta yritetään auttaa mahdollisimman pitkälle avohoidon tukitoimilla, jottei kodin ulkopuoliseen sijoitukseen tarvitsisi turvautua.
– Mutta joissakin tapauksissa on pakko pysäyttää tilanne. Puhutaan kuitenkin vaarallisista huumausaineista, joissa on riskinä esimerkiksi aivovaurio ja psykoosi, Jormakka kertoo.
Poistin puhelimesta tosi nopeasti ne vanhat numerot, joita siellä oli.
Mari
Kun nuori ajautuu syvemmälle huumeidenkäyttöön, se näkyy myös kaveripiireissä. Porukoihin ilmaantuu niitä, joilla on aineita tarjolla ja lopulta entiset koulukaverit saattavat jäädä kokonaan pois. Näin kävi Marille ja näin kävi myös Anun tyttärelle.
"Hetken aikaa tuntui siltä, että olen tosi yksin"
Ensimmäinen asia on "leikkikavereiden ja leikkipaikan vaihto", sanoo kymmenen vuoden huumekoukusta selviytynyt kuopiolainen Mari.
– Poistin puhelimesta tosi nopeasti ne vanhat numerot, joita siellä oli. Hetken aikaa tuntui siltä, että olen tosi yksin.
Mutta kun jostakin luopuu, saa jotakin uutta tilalle. Marin kohdalla huumepiirit vaihtuivat hoitoon, nuorten (siirryt toiseen palveluun) päihdeongelmaisten vertaistukiryhmiin (siirryt toiseen palveluun) ja terapiaan – ja ennen pitkää seurasivat uudet opinnot, harrastukset, ystävät ja terve parisuhde. Nyt hän on ollut raittiina kolme vuotta.
– Minusta tuntuu, että se minun juttu voi olla löytynyt, hän sanoo.
Hän toivoi itsekin, ettei tarvitsisi palata entiseen kouluun.
Anu
Mari kertoo lopettaneensa huumeiden käytön seinään, ilman korvaavia lääkkeitä. Hän vieroitti itsensä yhdestä aineesta kerrallaan. Lopullinen päätös ryhtyä raittiiksi syntyi, kun hän kuuli erään toisen entisen päihderiippuvaisen tarinan. Tämä oli ollut kuivilla silloin vuoden.
– Ajattelin, että jos tuo siihen pystyy niin miksen minäkin.
Maiseman vaihdos auttoi Anun tyttären irti
Myös siilinjärveläisen Anun tytär on päässyt irti huumeista. Perhe lähetti hänet hoitojakson jälkeen toiselle puolelle Suomea asumaan sukulaistensa luokse. Siellä hän on päässyt koulunkäynnin syrjään kiinni.
– Hän toivoi itsekin, ettei tarvitsisi palata [entiseen] kouluun. Koulu oli se paikka, jossa hän viimeisen annoksenkin otti, Anu kertoo.
Jälkeenpäin Anu on löytänyt monia varoitusmerkkejä. Tytär puhui esimerkiksi itsetuntoa haittaavista iho-ongelmistaan, eivätkä vanhemmat ehkä ottaneet puheita riittävän vakavasti. Tästä hän toivoo myös muiden vanhempien ottavan opiksi.
– Ainoa konsti on aavistaa. Nuoria pitäisi kuunnella hirveän herkällä korvalla. Lapsi voi alkaa käyttäytyä toisin, ehkä hän vetäytyy syrjään. Kaveripiiri pienenee tai harrastukset jää. Huumeet eivät välttämättä ole syy, mutta ne voivat olla seuraus.
Anu esiintyy tässä jutussa etunimellään alaikäisen tyttärensä suojaamiseksi. Marin nimi on muutettu.
Tarkennus 19.11.: Tarkennettu Marko Kilven sitaattia. Sitaatti koski amfetamiinia, vaikka artikkelin aikaisemmasta muotoilusta saattoi saada käsityksen, että se koski kannabista.