Victoria-simulaationukke on tullut synnyttämään. Se makaa Naistenklinikan simulaatiokeskuksessa ja odottaa, kun harjoitukseen osallistuvat lääkärit ja kätilöt saavat ohjeet, mitä synnytyssimulaatiossa tulee tapahtumaan.
Tällä kertaa ei harjoitella synnyttävän äidin raskausmyrkytystä tai elvytystä, vaan synnytyksen jälkeistä massiivista verenvuotoa.
Synnytyksiä harjoitellaan HUS:in Akateemisessa simulaatiokeskuksessa, jossa terveydenhuollon ammattilaiset voivat turvallisesti harjoitella tosielämän hätätilanteita varten omia tiimityötaitojaan vaikkapa tilanteessa, jossa synnyttävä äiti lakkaa hengittämästä.
Todentuntuisia synnytyksiä harjoitellaan kerran viikossa.
Ennen synnytyssimulaation käynnistymistä kätilö Emmi Rees esittelee harjoitukseen osallistuville lääkäreille ja kätilöille huonetta ja laitteita.
– Victoria vähän yskii ja oksentaa. Tuolta monitorista näkyy sykekäyrä, hän opastaa.
– Älkää pistäkö tippaa oikeasti Victorian käteen. Victorian jalat saa koukkuun, mutta kannattaa käyttää jalkatukea jaloille.
Naistenklinikan erikoislääkäri, simulaatiokouluttaja Marja Kaijomaa tervehtii Victoria-äitiä ennen h-hetkeä.
– Simulaatiossa pääsee osaksi suurta näytelmää, jossa voi kehittää omaa osaamistaan, Kaijomaa sanoo.
– Antakaa lisää kipulääkettä! IIokaasua! synnyttäjä huutaa tuskisssaan. Oikeasti hänen repliikkinsä lausuu Naistenklinikan työntekijä ohjaamossa mikrofoniin.
Victoria saa ilokaasua.
– Siis tuleeko se nyt? Victoria kysyy ihmeissään hetken päästä.
– Joo tää syntyy nyt, vastaa kätilö. Pää näkyy jo.
– Täältä hän saapuu, oikein paljon onnea! sanoo kätilö, kun vauva saapuu terveenä maailmaan.
Synnytyksen jälkeen alkaa kuitenkin voimakas verenvuoto. Huoneeseen kutsutaan lisää väkeä: anestesialääkäreitä, synnytyslääkäreitä ja kätilöitä.
Ammattilaiset ottavat nopeasti tilanteen haltuun ja Victoria-nukke selviää synnytyksestä, kun verenvuoto lakkaa oikeanlaisten toimien ja lääkityksen ansioista.
Mitä Victoria-nuken synnytyksessä mukana olleet kätilöt ja lääkärit oppivat? Lääkinnälliset ja hoidolliset toimenpiteet sujuivat heidän mukaansa mallikkaasti, mutta simulaatio opetti, että viestinnässä on parantamisen varaa.
Näin kiteyttää harjoitukseen osallistunut erikoistuva lääkäri Marja Makkonen Naistenklinikalta: Kun huoneeseen tuli lisää henkilöitä hätätilanteessa, niin ihan aina kaikille ei tullut riittävän kattavaa tietoa siitä, että missä mennään, mitä on tehty ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Esimerkiksi huoneeseen hälytetty anestesialääkäri ei tiennyt aluksi keitä muut huoneessa olevat olivat.
– Sain itselleni työkaluja tilanteen haltuun ottamiseen eli siihen, kun lääkäri tulee synnytykseen paikalle ja alkaa johtaa tilannetta. Opin, mitä sanoja voin käyttää tai voin ottaa vaikka aikalisän, jos tilanne on kaoottinen, Makkonen sanoo.
Makkonen tarkoittaa aikalisällä sitä, että jos tilanne alkaa olla liian sekava, hän voi lääkärinä määrätä kymmenen sekunnin tauon toiminnassa, jolloin keskitytyään kertomaan, missä mennään ja mitä kukin tekee.
Kätilö Nita Nyholm kertoo, että harjoitustilanne oli kätilölle siinä mielessä tuttu, että simulaatiossa Victorialle synnytyksen jälkeen tullut massiiviverenvuoto on tavallista.
– Se on tavallinen tilanne, josta selvittiin. Massiiviverenvuodon lääkeellinen hoito ja kohdunkaulan painamiset ja kaikki tällaiset sujuivat ihan protokollan mukaan ja nätisti. Kaikki tiesivät mitä tehdään, mutta ehkä juuri tämä kommunikaation parantaminen nopeassa tilanteessa oli tämän harjoituksen anti.