Ilvesjoen kyläyhdistys Jalasjärveltä kilpailee ainoana Suomesta Euroopan unionin laajakaistakilpailun voitosta. Unioni on valinnut kyläyhdistyksen valokuituverkkohankkeen finalistien joukkoon. Kyläyhdistys rakennutti viime vuonna Ilvesjoelle valokuituverkon Suupohjan Seutuverkko Oy:llä eli Sunetilla.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Hongisto on iloissaan siitä, että kotikylä on nyt nopeiden yhteyksien kylä Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Enää ei tarvitse jännittää, koska yhteydet pätkivät tai ruuhkautuvat. Yleensä näin tapahtui ennen ainakin perjantai-illalla, kun koko kylä surffasi yhtäaikaa töiden ja koulujen jälkeen netissä.
– Vuosia sitten kylään yritettiin jo rakentaa valokuituverkkoa kaupallisen toimijan kanssa, mutta se olisi tullut kyläläisille liian kalliiksi, Marianne Hongisto selvittää.
Kunnallisen yrityksen kanssa
Kylä turvautui lopulta kunnallisen yrityksen apuun. Ilvesjoen valokuituverkon rakensi Suupohjan Seutuverkko Oy, joka on muutaman eteläpohjalaisen ja satakuntalaisen kunnan omistama tietoliikenneverkkojen rakentaja.
– Pidimme kyläläisille kaksi infotilaisuutta ja Sunetin väkeä kiersi ovelta ovelle kysymässä, onko valokuituverkolle halukkuutta ja tarvetta.
Ilvesjoen kyläyhdistys tavoitteli 40:tä taloutta mukaan, mutta lopulta liittymiä vedettiin 63 pihaan.
– Tämä ylitti odotukset täysin.
Elinehto maatiloille ja yrityksille
Nopeita verkkoyhteyksiä tarvitsevat ennen kaikkea kylän yritykset ja isot maatilat.
– Maatilalla pitää saada tieto liikkumaan reaaliajassa tilan sisällä, erilaisille viranomaisille ja muille tahoille.
Marianne Hongistolla on itselläänkin kotipihassa käsityöalan pienyritys, jonka pyörittämisessä nopeat yhteydet auttavat.
– Verkkokauppaa pitää päivittää joka päivä, samoin nettimarkkinointia pitää tehdä ja hoitaa sähköpostit. Kyllä ne täytyy toimia, ja perhe tietysti haluaa katsella Netflixiä ja muita sellaisia.
Marianne Hongisto tietää kertoa, että muun muassa kylän viinatehtailija, Pramian Marko Mäkinen, joutui ennen valokuituaikaa lähtemään kylältä muihin tiloihin videoneuvotteluihin.
EU-rahalla ja pankkilainalla
Valokuituverkkoa vedettiin maan alle Ilvesjoella noin 55 kilometriä. Kustannuksia pyrittiin hillitsemään tekemällä yhteistyötä sähköyhtiön kanssa. Aikataulut eivät aivan osuneet kohdalleen, mutta jonkin verran valokuitu- ja sähkökaapeleita saatiin maan alle samaan aikaan.
Ilvesjoen valokuituverkko tuli maksamaan noin 330 000 euroa. Kustannuksista 65 prosenttia katettiin Euroopan unionin avustuksilla. Pankkiinkin turvauduttiin.
– Meillä on tarkat laskelmat. Pärjäämme pankkilainan kanssa. Sen pitäisi olla maksettuna viidessä vuodessa, Marianne Hongisto kertoo.
Ainoana Suomesta
European Broadband Award -kilpailu ratkeaa maanantai-illalla Brysselissä. EU:n vuosittain järjestämässä laajakaistakilpailussa on viisi kategoriaa ja jokaiseen on valittu kolme finalistia. Ilvesjoki kilpailee avoimen kilpailun luokassa voitosta Latvian ja Ranskan finalistien kanssa. Viime vuonna saman kategorian voitto tuli Suomeen helsinkiläiselle Marttilan asuinalueelle.
– Ainakin pronssi tulee varmasti, Marianne Hongisto hymyilee ja lupaa kylälle vähintään juhlakahvit, jos voitto napsahtaa.
Viidentoista finalistin joukkoon ei yltänyt Ilvesjoen lisäksi muita suomalaisia laajakaistahankkeita. Eniten osallistujia kilpailuun tuli Tanskasta, Saksasta ja Espanjasta.