Kaupassa on tänä syksynä kieltäydytty myymästä rotanmyrkkyä monelle luomutuottajalle. Uusi laki vaatii kaikilta maataloustuottajilta kasvinsuojelututkinnon, jotta he voivat ostaa vahvoja jyrsijämyrkkyjä.
Useimmat luomutuottajat ovat jättäneet kyseisen tutkinnon suorittamatta, koska he eivät käytä tiloillaan rikkaruohomyrkkyjä tai muita torjunta-aineita – rotanmyrkkyä lukuunottamatta.
– Luomutuottajilla ei ole tarvetta kasvinsuojelukoulutukselle. Byrokraattisen työn ja valvonnan lisääntyminen koetaan aika kurjana. Se herättää vastarintaa tuottajissa, sanoo luomutuottaja Aapo Ylä-Sulkava.
Ylä-Sulkava pyörittää Kärkölässä Raksyrjän tilaa, joka on ollut luomutila jo edellisen isännän aikana. Isä Arto Ylä-Sulkava siirtyi luomutuotantoon 1990-luvulla. Tilalla kasvatetaan lihasonneja ja tuotetaan luomuviljaa sekä valkuaiskasveja.
Helmikuussa voimaan tullut uusi EU-lainsäädäntö kieltää rottien tuhoamiseen tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen myynnin kuluttajille. Uuteen lakiin liittynyt kuuden kuukauden siirtymäaika päättyi elokuussa.
Lain vastustuksessa on kyse lähinnä siitä, että moni luomutuottaja ei halua opiskella tietoa jyrsijämyrkkyjen lisäksi myös niistä torjunta-aineista, joita he eivät tiloillaan käytä. Kasvinsuojelukoulutuksen tentteineen voi suorittaa päivässä ja se maksaa alle 100 euroa. Tutkinto on voimassa viisi vuotta.
Maa oli mustanaan rottia
Rottien torjunta on aina hoidettu Raksyrjän tilalla myrkytyksillä, joita on jouduttu tekemään erityisesti syksyllä, kun viljaa käsitellään enemmän. Hetkittäin rottaongelma on kasvanut todella suureksi, kuten vanhaa viljankuivaamoa purettaessa.
– Karskia kaivinkonekuskia kuulemma vähän iletti, kun hän löi kauhan maahan ja maa oli mustanaan rottia joka ilmansuuntaan, muistelee Aapo Ylä-Sulkava.
Rottien loukuttaminen maatiloilla olisi Ylä-Sulkavan mielestä liian työläs vaihtoehto. Rotille tarkoitettu jyrsijämyrkky on ainoa tehokas ase siimahäntiä vastaan. Hän tähdentää suorittavansa myrkytykset asianmukaisesti ohjeita noudattaen.
– Aine säilytetään tilalla tiukasti suljetuissa astioissa. Myrkkyä laitetaan rotille tarjolle sellaisiin säiliöihin, ettei aine leviä eläinten tai rehujen sekaan.
Rotanmyrkyn ostokielto tuli monelle puun takaa
Aapo Ylä-Sulkavalla on yhä varastossa rotanmyrkkyä, mutta sen loppuessa hän ei saa enää ostaa uutta. Tilanne on sama monella muulla luomutilalla.
– Tämä tuli luomuväelle vähän puun takaa. Moni tuottaja on ehtinyt kauppaan asti ja siellä huomannut, että ei enää saakaan ostaa vuosikausia käyttämäänsä torjunta-ainetta, sanoo edunvalvontajohtaja Susann Rännäri Luomuliitosta.
Useat turhautuneet luomuviljelijät ovat olleet yhteydessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin. Ylitarkastaja Sanna Koiviston mukaan vahvimpien jyrsijämyrkkyjen siirtäminen tutkintovaateen piiriin tuntuu olevan vaikea asia nimenomaan luomutuottajille.
– Tällä hetkellä luomutiloilla vaihtoehtoina ovat kasvinsuojelututkinnon suorittaminen tai rottien torjuntapalvelun ostaminen alan yritykseltä, toteaa ylitarkastaja Sanna Koivisto.
Koivisto tähdentää, että vahvojen rotanmyrkkyjen sisällyttäminen kasvinsuojelututkinnon piiriin otettiin uuteen lakiin nimenomaan maa- ja metsätalousministeriön sekä MTK:n ehdotuksesta. Tarkoitus on ollut helpottaa maataloustuottajien mahdollisuuksia jatkaa rottien torjumista tiloilla.
Kemikaalilain mukaan ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä saavat käyttää tuholaistorjunnantutkinnon suorittanut henkilö tai kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö, joka torjuu rottia omalla tilallaan.
– Olemme kuitenkin Tukesissa linjanneet, että kasvinsuojelututkinnon suorittanut voi ostaa jyrsijämyrkkyjä, koska myyjillä ei ole keinoa tarkistaa, onko henkilöllä maatila, toteaa Koivisto.
Luomuviljelijöille pohditaan räätälöityä tutkintoa
Luomuliitto pyrkii helpottamaan jäsentensä tilannetta neuvottelemalla virkamiesten kanssa siitä, että luomuviljelijän ei tarvitsisi tenttiä kaikkia kasvinsuojeluaineita.
– Yksi ratkaisu olisi, että nykyisen tutkinnon rinnalle kehitettäisiin erityinen jyrsijäntorjuntamyrkkyjen käyttötutkinto, sanoo Luomuliiton Susann Rännäri.
Rotat aiheuttavat monenlaista harmia etenkin kotieläintiloilla, missä kuivikkeet ja eläinten rehut vetävät jyrsijöitä puoleensa.
– Rotat aiheuttavat ongelmia erityisesti tiloilla, joilla tuotetaan ruokaa ihmisille. Rottien ulosteet tai kuolleet jyrsijät ovat hygienihaitta viljavarastoissa, sanoo luomutuottaja Aapo Ylä-Sulkava.
Karskia kaivinkonekuskia kuulemma vähän iletti, kun löi kauhan maahan ja maa oli mustanaan rottia joka ilmansuuntaan.
Aapo Ylä-Sulkava
Susann Rännäri vahvistaa, että maatiloilla on pakko myrkyttää rottia tehokkaasti, muuten jyrsijäpopulaatiot kasvavat kestämättömän suuriksi. Pahimmillaan ne jopa tuhovat rakenteita.
Rännärin mukaan on silti oikein, että myrkkyjä ei ole enää tarjolla kaupan hyllyllä täysin vapaasti.
– Luomuliitossa ymmärretään, että rottien tuhoamiseen käytettävät vahvat aineet ovat todella myrkyllisiä. On hyvä, että niiden ostamiseen ja sitä kautta käyttöön liittyy jatkossa tutkinnon suorittaminen, toteaa Rännäri.
Myös Tukesista painotetaan, kuinka tärkeää vuosikymmeniä vapaassa käytössä olleiden rotanmyrkkyjen myynnin valvominen on.
– Ihmisillä ei ole selkeää käsitystä siitä, kuinka vaarallisia vahvat rotanmyrkyt ovat ympäristölle, toteaa ylitarkastaja Sanna Koivisto.
Tuottaja myöntää myrkyn sotivan luomun ideologiaa vastaan
Vahvat jyrsijämyrkyt siirtyvät jyrsijöitä tai niiden raatoja syöviin eläimiin. Sanna Koiviston mukaan joissain maissa on havaittu kettujen määrän vähentyneen alueilla, joilla näitä aineita on käytetty. Myös jotkut haukkalajit ovat tulleet harvalukuisemmiksi.
– Hiukan ihmettelen, kuinka tälläisten myrkkyjen käyttäminen ylipäätään sopii luomuviljelyn ideologiaan, pohtii Koivisto.
Luomutuottaja Aapo Ylä-Sulkava myöntää, että ympäristölle haitallisten myrkkyjen käyttäminen luomutiloilla sopii huonosti luomuaatteeseen.
– Mutta asiassa joudutaan tekemään kompromisseja, kuten elämässä muutenkin. Tasapainotellaan ideologian ja arkirealismin välimaastossa.