Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla.
2050-luvulla määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren.
Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli miljoona alle 15-vuotiasta.
– Tilanne on tämä, jos mikään ei muutu. Jos keksimme keinoja, joilla syntyvyys saadaan nousuun, niin silloin ennuste ei toteudu, huomauttaa Tilastokeskuksen väestörakenne- ja väestöennustetilastojen asiantuntija Markus Rapo.
– Jos taas syntyvyys jäisi pysyvästi matalalle tasolle, niin sillä olisi suuria vaikutuksia, hän jatkaa.
Väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035
Vuonna 2018 Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Niin tapahtuu nyt kolmatta vuotta peräkkäin.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.
Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun.
2050-luvulla Suomen väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.
Maahanmuutolla suuri rooli ennusteessa
Niin sanottu omavaraisennuste kuvaa tilannetta, jossa maahan- ja maastamuuttoja ei olisi lainkaan. Jos siis ikärakenteeseen vaikuttaisivat vain syntyvyys ja kuolleisuus, työikäisen väestön määrä vähenisi vuoteen 2030 mennessä 217 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä 630 000 henkilöllä.
Maahanmuuton merkitys on ennusteissa merkittävä, Rapo toteaa. Laskelmissa maahanmuuton väestöä kasvattava vaikutus on 15 000 henkilöä vuodessa.
– Jos siirtolaisuutta ei olisi ja nykyinen väestö jatkaisi Suomessa eloaan, runsaassa 30 vuodessa vaikutus työikäisen väestön määrään olisi 430 000 henkeä.
– Toki jos syntyvyyden määrä lähtisi nousuun, ei vaikutus olisi näin suuri.
Työikäisen väestön määrään syntyvyyden lasku heijastuu viiveellä
Työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä.
Vuonna 2050 työikäisen väestön määrä olisi runsaat 200 000 nykyistä pienempi. 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä olisi tuolloin 58 prosenttia, kun nyt se on 62 prosenttia.
Niin sanottu omavaraisennuste kuvaa tilannetta, jossa maahan- ja maastamuuttoja ei olisi lainkaan. Jos siis ikärakenteeseen vaikuttaisivat vain syntyvyys ja kuolleisuus, työikäisen väestön määrä vähenisi vuoteen 2030 mennessä 217 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä 630 000 henkilöllä.
Väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita hitaammin
Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden suhde sataa työikäistä kohti oli vuoden 2017 lopussa 60. Tätä kutsutaan väestölliseksi huoltosuhteeksi.
Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee tulevina vuosikymmeninä, mutta aiempia ennusteita hitaammin.
– Kun lapsia syntyy vähemmän, lyhyellä aikavälillä se tarkoittaa sitä, että huollettavia nuoria on vähemmän, Rapo toteaa.
Tilanne kärjistyy, jos syntyvyys pysyy matalana yli 50 vuotta.
– Aikanaan pienet ikäluokat tulevat työikäisiksi, jolloin huoltosuhde heikkenee rajummin kuin aiemmin on ennustettu.
Ennusteen mukaan huoltosuhde olisi 62 vuonna 2020, 66 vuonna 2030 ja 71 vuonna 2050.
Vuonna 2070 väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan 81.
Syntyvyys laskenut viidenneksen seitsemässä vuodessa
Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,87 vuonna 2010. Viime vuonna sama luku oli Suomen historian matalimmalla tasolla: 1,49.
Syntyvyys on laskenut 20 prosenttia.
Vuosi 2018 on kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee. Arvion mukaan kokonaishedelmällisyysluku olisi tänä vuonna 1,43. Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.
– Siinä mielessä tilanne on erikoinen, Rapo toteaa.
--
Millä neuvoin sinä kääntäisit syntyvyyden Suomessa kasvuun? Onko pienempi väkiluku lopulta ongelma? Miten varmistetaan työikäisten määrä, eläkkeenmaksukyky ja toimiva huoltosuhde? Kommentoi ja keskustele asiasta alla.
Lue tästä, mikä tilanne on muissa EU-maissa, ja miksi Irlannissa syntyvyys on yhä korkealla.