Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Aviapolis jyrää ilmailumuseon Vantaalla – päätyvätkö museokoneet romuksi?

Suomen ilmailumuseon tulevaisuus on auki. Museo on jäänyt keskelle voimakkaasti kasvavaa Aviapolista, ja tonttivuokra voi nousta pilviin.

DC-3 lentokone ilmailumuseon pihalla
Suomen ilmailumuseo on jäänyt Aviapoliksen puristuksiin. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Jonni Aromaa
Avaa Yle-sovelluksessa

Viime sotien jälkeen Aerolle (nyk. Finnair) hankittu DC-3 seisoo Suomen ilmailumuseon kulmalla.

Amerikkalaisen matkustajalentokoneen luota näkee suoraan Aviapoliksen juna-asemalle, ja kivenheiton päässä kohoaa upouusi lentokenttähotelli, joka avattiin pari vuotta sitten.

Vantaan Aviapolis kasvaa kovaa vauhtia, ja Ilmailumuseo on jäämässä sen jalkoihin.

lentokoneita esillä ilmailumuseossa
Ilmailumuseon koneet on ahdettu kahteen kylmään halliin. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Epävarma tulevaisuus

VANTAA Ilmailumuseon tulevaisuus näyttää epävarmalta. Museon pitää löytää itselleen uudet tilat, sillä sen vuokrasopimus Finavian tontilla päättyy vajaan neljän vuoden kuluttua, kesällä 2022.

Ilmailumuseo on saanut pyörittää toimintaansa tontilla ilmaiseksi, mutta pian valtionyhtiön suopeus päättyy.

Tonttien hinnat ovat nousseet huimasti Aviapoliksessa, ja Ilmailumuseon käytössä on ollut yksi alueen parhaista paikoista.

Siitä on todennäköisesti kiinnostunut moni rakentaja.

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson rauhoittelee tilannetta ja kertoo, että yhtiö on pyrkinyt löytämään museolle vaihtoehdon, jolla se voisi jatkaa tontilla vielä jonkin aikaa.

Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen elää puolestaan siinä uskossa, että vuokra nousee niin korkeaksi, ettei museolla ei ole siihen varaa.

Lyhytaikainen lisäaika ei muutenkaan palvelisi museota, sillä se on riippuvainen valtion tuista.

Museolla on valtakunnallisen erikoismuseon status, ja siksi se on saanut korotettua valtiontukea. Statuksen saamiseksi museolla täytyy olla vähintään 15 vuoden hallintaoikeus tiloihinsa.

– Tässä on monia riskejä, jotka voivat pahimmillaan kulminoitua siihen, että museon toiminta lakkaa Vantaalla, museonjohtaja Illikainen sanoo.

Suomen Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen
Museonjohtaja Pia Illikainen toivoo, että Ilmailumuseo voisi muuttaa Finnairin entiseen rahtiterminaaliin - vain rahat puuttuvat. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Uuden museon rahoitus auki

Convair Metropolitanin nokka on ruskean pölyn peitossa. Se kuuluu Ilmailumuseon kokoelmaan, joka on ahdettu kahteen kylmään halliin. Niistä ensimmäinen valmistui 1980-luvun alussa ja toinen saman vuosikymmenen lopussa.

Näyttelytiloissa on todella kylmä, ja museonjohtaja vastailee kysymyksiin untuvatakissa.

– Tämä ei ole optimaalinen tilanne sen enempää museoesineille kuin kävijöillekään, Illikainen toteaa.

Hän puhuu uudenlaisesta ilmailun elämyskeskuksesta, Uudesta ilmailumuseosta, jota parhaillaan suunnitellaan.

Uutta museota kaavaillaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kylkeen, Finnairin entiseen rahtiterminaaliin, mutta rahat puuttuvat.

Suunnitelman hinta on noin viisi miljoonaa euroa, joista kolme on luvattu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Päätöstä museon rahoituksesta ei vielä ole tehty, sillä ministeriö odottaa, onnistuuko Ilmailumuseo keräämään omarahoitusosuutensa kokoon.

Museon pitäisi hankkia suunnitelman kaksi puuttuvaa miljoonaa, mutta sillä ei ole muuta omaisuutta kuin nykyinen museorakennus, joka ei kiinnosta sen enempää Finaviaa kuin Vantaan kaupunkiakaan.

Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd.) mukaan nykyisen museorakennuksen elinkaari on lopussa, ja Ilmailumuseon sille arvioima hinta, kaksi miljoonaa euroa, ylittää huomattavasti kohteen todellisen arvon.

vanha matkalaukku esillä ilmailumuseossa
Ilmailumuseo tallentaa suomalaisten ilmailuhistoriaa. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Mitä museokoneille tapahtuu?

Suomen Ilmailumuseolle on yritetty löytää uusi koti jo pari kertaa aiemmin.

Viljanen toivoo, että Ilmailumuseo jää Vantaalle, mutta Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ei ole yhtä yksiselitteinen.

Hän pitää Ilmailumuseon suunnitelmaa Uudesta ilmailumuseosta myönteisenä, mutta muistuttaa, ettei museotoiminta ole Finavian ydinliiketoimintaa.

– Meille nopeat ja sujuvat vaihdot lentoliikenteessä ovat tärkeitä, ja tässä arvoketjussa museon toiminta ei ole välttämättä niin merkittävää, Hansson sanoo.

Viljanen näkee Uudessa ilmailumuseossa mahdollisuuden.

– Vantaa voisi tulla siihen mukaan joillain toiminnoilla.

Millä? Sitä Viljanen ei vielä kerro, sillä neuvottelut ovat yhä kesken Ilmailumuseon kanssa.

Jotain täytyy joka tapauksessa tehdä.

Sen enempää Ilmailumuseon rakennus kuin kokemus itse museosta eivät edusta enää tätä päivää.

Pahimmassa tapauksessa Ilmailumuseo joutuu ajamaan toimintansa alas, jos se ei onnistu rahoittamaan suunnitelmaansa uudesta ilmailumuseosta tai löydä sille vaihtoehtoista ratkaisua.

Siinä tapauksessa museon kokoelma lentokoneineen pitää lahjoittaa muille museoille, mutta kenen nurkkiin mahtuvat esimerkiksi Convair Metropolitan ja museon lukuisat sotilaskoneet?

Museonjohtaja Illikaisen mukaan myös muissa kotimaisissa ilmailumuseoissa painitaan tilaongelmien kanssa.

Kenen pitäisi pelastaa Ilmailumuseo?

– Vastaan, että kaikkien, koska tallennamme kaikkien suomalaisten ilmailuun liittyvää muistia, Illikainen toteaa.

Suomen ilmailumuseota pyörittävässä säätiössä ovat mukana Vantaan kaupungin ja Finavian lisäksi myös Finnair, Patria, Suomen ilmailuliitto sekä Ilmailumuseoyhdistys.

DC-3 lentokone ilmailumuseon pihalla
Ilmailumuseon maamerkki on Douglas DC-3. Se hankittiin Aerolle 1940-luvun lopulla. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Suosittelemme sinulle