KOUVOLA Lehmät joutuvat kurottelemaan heiniä pihaton avoimen seinän kaiteen ali, mutta niiden vasikat mahtuvat loikkimaan sisään ja ulos miten mielivät.
Kun vasikat ovat kasvaneet tarpeeksi, ne myydään Mattisten tilalta eteenpäin. Tänä vuonna sonnivasikat myydään lihoiksi ja lehmävasikat emolehmiksi toiselle tilalle.
Reilut 70 emolehmää eivät kuitenkaan ole tilan tärkein tulonlähde. Eniten tuloja tulee maatalouden tuista ja toiseksi eniten viljasta. Tällä Kouvolassa sijaitsevalla luomutilalla viljellään esimerkiksi kauraa ja mallasohraa.
Lisäksi tilan isäntä Tommi Hasu tekee urakkatöinä esimerkiksi naapurin metsien harvennusta. Loppuviikosta odottaa ansaittu lepo, kun Oravalan kylän isännät lähtevät porukalla konenäyttelyyn Helsinkiin.
– Niin, että näemme toisiamme muutenkin kuin haalarit päällä. On hyvä, että saamme yhdessä positiivisia kokemuksia, Hasu kertoo.
Positiiviset kokemukset kuulostavat tulevan tarpeeseen. Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yksi kolmasosa kaakkoissuomalaisista maatiloista aikoo lopettaa vajaan kymmenen vuoden kuluessa.
Kaakossa lopettavien tilojen määrä on selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Koko Suomessa maatiloja arvioidaan olevan vuonna 2025 enää 75 prosenttia tämänhetkisestä määrästä. Kaakossa tiloja olisi enää 70 prosenttia nykymäärästä.
Tuhat tilaa vähemmän
Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 3 128 maatilaa, joista Kymenlaaksossa sijaitsee 1 758 ja Etelä-Karjalassa 1 370. Vajaassa kymmenessä vuodessa kaakosta katoaa siis noin tuhat tilaa.
Tieto perustuu Kantar TNS Agri -markkinatutkimusyrityksen valtakunnalliseen kyselyyn. Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi, ja siinä tiedustellaan tilallisten näkemyksiä tilojensa nykytilanteesta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tänä vuonna tutkimuksesta saa erityisen hyvän kuvan kaakon tilanteesta, koska Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi tutkimuksen omalle alueelleen tavallista laajempana.
ELY-keskuksen maaseutupalvelujen päällikkö Jyrki Pitkänen kertoo, että yleisimpiä syitä tilojen lopettamiselle ovat ne, ettei jatkajaa löydy tai tuloja saada tarpeeksi.
Tutkimuksessa tiedusteltiin yli 50-vuotiailta tilallisilta, onko heillä tiedossa jatkajaa maatilalleen. Koko Suomessa noin 45 prosentilla tällaisista tiloista oli näköpiirissä varma tai mahdollinen jatkaja. Kaakossa osuus oli vain 36 prosenttia.
Mattisten tilalla Kouvolassa sukupolvenvaihdos sujui helposti. Tommi Hasu ryhtyi tilan isännäksi viime vuonna, kun hänen isänsä jäi eläkkeelle.
Polttopuita ja toimistotöitä
Kuten monilla kaakon tiloilla, metsäkoneurakoinnin kaltaiset sivutulot ovat myös Mattisten tilalla tärkeitä tulonlähteitä. Kaakon tilalliset saava keskimääräistä suuremman osan tuloistaan metsätaloudesta ja sivuansioista.
Koneurakoinnin lisäksi suosittuja ansaintatapoja ovat esimerkiksi polttopuiden valmistus ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Lisäksi joka toinen kaakkoissuomalainen ensisijainen viljelijä käy vähintään osa-aikaisesti palkkatöissä tilan ulkopuolella. Esimerkiksi Tommi Hasun vaimo Elina Laaksonen työskentelee tilan ulkopuolella elintarvikealalla ja hoitaa lisäksi tilan toimistotöitä.
Toisaalta moni tilallinen palkkaa lisää työvoimaa omalle tilalleen, kun tilojen koko kasvaa. Lopettavat tilat kun yleensä myyvät tai vuokraavat peltonsa jatkaville tiloille. Mattisten tila esimerkiksi teettää rehut urakoitsijalla. Tilalla työskentelee pariskunnan lisäksi myös Hasun isä vaimoineen, yksi palkattu työntekijä sekä kesällä sesonkityöntekijöitä.
– Ovi käy molempiin suuntiin jatkuvasti, Hasu tiivistää.
Kaakon tilalliset kokevat tilojensa kannattavuuden heikommaksi kuin suomalaiset tilanpitäjät keskimäärin.
– Kaikilla on vähän sellainen odottava tunne. Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä tosi alhainen, joten tilalliset odottavat, voiko se kääntyä vielä paremmaksi vai pitääkö alkaa keksiä jotakin muuta, Hasu kuvailee.
Erikoistumisessa avain menestykseen?
Maatilat hakevat tuloja myös luomusta. Kaakossa luomuviljely on hieman yleisempää kuin muualla Suomessa. Tällä hetkellä kaakon pelloista on luomuviljelyssä 14 prosenttia.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Pitkänen uskoo, että maatalous muuttuu entistä moninapaisemmaksi. Paitsi että osa tiloista laajenee ja osa kutistuu, tilat myös erikoistuvat selviytyäkseen. Hänen mielestään maatilojen sivuansioita ideoidessa vain taivas on rajana. Yksi sovellusala voisi olla sote-palvelut.
– Suomessahan järjestetään jo esimerkiksi ratsastusterapiaa ja hiljaisuusretriittejä. Niillä on ihan oikeasti kysyntää, kun ajattelee isommassa mittakaavassa. Kiinan suurkaupungeista voidaan haluta tulla kaakkoissuomalaiselle maatilalle, jossa ei kuulu mitään ääntä, Pitkänen sanoo.
Pitkäsen mukaan pelissä on osaltaan koko maaseudun tulevaisuus.
– Kyllä se on niin, että jos maaseudulla ei ole maatiloja tai muuta yrittäjyyttä, niin ponnistelut maaseudun elinvoiman säilyttämiseksi ovat aika kaivoon kannettua vettä. Elinvoiman säilyminen vaatii tiettyä infraa, joka tulee yritystoiminnan kautta, Pitkänen sanoo.
Mattisten tila on ollut toiminnassa 1500-luvulta asti. Tommi Hasun mielestä tilan historia ei kuitenkaan ole tärkein syy sitoutua tilan pitoon.
– Minä en ole velvollinen tekemään minkään historian takia yhtään enempää, enkä velvoita, että kukaan minun jälkeenikään olisi. Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja on pääasia, että kokee ne oikeiksi, Hasu sanoo.
Lue myös: